XII.
1. Jos tahdot jalostua, luovu tällaisista tuumailuista: ellen piittaa omastani, ei minulla ole mistä elän; ellen kurita palvelijaani, käy hän kelvottomaksi. Sillä on parempi kuolla nälkään vapaana surusta ja pelosta, kuin elää ylellisyydessä levottomana; ja parempi on, että palvelija on kelvoton kuin sinä itse onneton.
2. Alota siis aina pikkuasioista: jos kaadetaan öljykannusi, tai varastetaan viiniäsi, sano itsellesi: tämä on tyynimielisyyden, tämä levollisuuden hinta, sillä ilmaiseksi ei saa mitään. Kun kutsut palvelijaasi, ajattele, että hän kenties ei kuule sinua, tai jos hän kuulee, ei tee mitä sinä tahdot; mutta ei niin saa olla, että siitä riippuisi sinun levottomuutesi.