III.
EDELLISET, PAITSE LOIS.
CATHERINE. — Noiden palvelijoiden pitää kuunnella kaikkea mitä tapahtuu!
HEINRICH. — Minä pidän veikan, että pormestari on lähtenyt hääviiniä hakemaan?
CATHERINE (nauraen). — Se on hyvin mahdollista.
HEINRICH. — On… vast'ikään, kuin istuimme "Kultalampaassa", puhuivat juuri, että Neiti Mathis on menevä naimisiin santarmiston kortteerimestarin, Christianin kanssa. Se oli minun vaikea uskoa. Christian on kyllä suora ja rehellinen mies, ja kaunis mies myöskin, ei voi kukaan sitä vastaan väittää, mutta hänellä ei ole muuta kuin palkkansa, kuin sitä vastaan Neiti Annette on rikkain tyttö koko kylässä.
CATHERINE. — Te luulette siis, Heinrich, että pitää rahoihin aina katsoa.
HEINRICH. — En, en, päin vastoin! Minä vaan arvelin, että pormestari…
CATHERINE. — Niin! kas siinä te petytte, Mathis ei edes kysynyt: Paljonko teillä on? — Hän sanoi paikalla: Jos vaan Annette on tyytyväinen, kyllä minä suostun!
HEINRICH. — Ja neiti Annette on tyytyväinen?
CATHERINE. — On, hän rakastaa Christiania. Ja koska emme muuta tahdo kuin lapsemme onnea, emme katso rikkauteen.
HEINRICH. — Jos te kaikki olette tyytyväiset, olen minäkin tyytyväinen! Christianilla näkyy olevan hyvä onni; minä mielelläni tahtoisin olla hänen sijassaan.