IV.
EDELLISET, NICKEL.
NICKEL (tulee, kantaen jauhosäkkiä päälaellaan). — Tässä on jauhosäkkinne, herra Heinrich; hyvästi mitattu!
HEINRICH. — Se on hyvä, Nickel, hyvä, pane se johonkuhun nurkkaan.
CATHERINE (käyden kyökin ovelle). — Lois, sinä voit valmistaa Nickelin keitoksen.
HEINRICH (nousee istuiltaan). — Ah! katsotaanpa, onko mulla kaikki kapineeni. (Aukaisee laukkunsa). Tuossa ne on ensiksi jauhot… tässä on tupakki, kaneli, jäniksenhaulia… tässä kaksi naulaa saippuata….puuttuu jotakin… Ah! suolat… Olen unhottanut suolat Harvig'in puotiin .. Kyllä vaimoni olisi äänen päästänyt!… (menee ulos).