KYMMENES LUKU.
Keisari pyysi keisarinnan ja Narseksen mukaansa huoneisiinsa.
Saavuttuaan sinne hän syleili uudestaan, kolmannesta henkilöstä huolimatta, hellästi ja sydämellisesti puolisoaan.
"Innostuksesi ilahduttaa minua.
"Minä olen ylpeä vaimostani.
"Oi, miten jalo vihasi kaunisti sinua, Teodora.
"Miten voin sinut palkita?
"Saat itse määrätä suosioni ja kiitollisuuteni osoituskeinon, paras neuvonantajani ja kanssahallitsijani."
"Jos minä, heikko nainen, uskallan todella uskoa, että saan ottaa osaa tämän sodan suunnittelemiseen, niin pyydän ensin sinun ilmaisemaan, miten olet aikonut sodan johdon järjestää?"
"Joka tapauksessa lähetän Italiaan kaksi sotapäällikköä. En uskalla enää ketään lähettää yksin sen jälkeen, kun Belisarius leikki siellä kruunulla. Hänet minä kuitenkin taas lähetän sinne, se on varma päätökseni."
"Siinä tapauksessa", sanoi Teodora, "pyydän sinulta armon, että sallisit minun ehdottaa toisen sotapäällikön —
"Narses", jatkoi hän, ennenkuin Justinianus ehti mitään vastata, "tahdotko sinä lähteä toiseksi päälliköksi?"
Hän tahtoi heti tehdä tämän Italiaan lähdön mahdottomaksi.
"Kiitän", vastasi tämä katkerasti.
"Sinä tiedät, että olen itsepäinen, vanha sotaratsu. En osaa vetää toisen kanssa samaa kuormaa.
"Sotapäällikön sauvaa ja vaimoa, Justinianus, on miehen hallittava samalla tavalla."
"Kuinka sitten?"
"Joko yksin tai ei ollenkaan."
"Silloin et ainakaan sinä sitä pitele", virkkoi Justinianus kuivasti.
"Sinun ei tarvitse suinkaan pitää itseäsi korvaamattomana, magister militum."
"Kukaan ei täällä maan päällä ole korvaamaton, Justinianus.
"Lähetä siinä tapauksessa taas Italiaan suuri Belisarius.
"Koettakoon hän kolmannen kerran onneaan tuossa maassa, jossa laakereita kasvaa tiheässä.
"Minunkin aikani tulee.
"Avio-onnenne todistajanakaan ei minua kai enää täällä tarvita.
"Kotona, sairasvuoteeni jalkapäässä on levällään kartta, joka tarkasti näyttää kaikki Italian tiet. Salli minun päästä jatkamaan sen tutkimista. Se on nyt paljon mieltäkiinnittävämpi kuin Persian rajamaiden kartta.
"Vielä yksi neuvo.
"Loppujen lopuksi on sinun kuitenkin lähetettävä Narses Italiaan.
"Kuta aikaisemmin sinä hänet lähetät sinne, sitä enemmän säästyy sinulta tappioita, harmia, huolia ja — rahaa.
"Ja jos nyt luuvalo tai odottamaton halvauskohtaus lopettaisi Narseksen päivät, ennenkuin kuningas Totila makaa kilvellään, niin kuka sotapäälliköistäsi sitten voittaisi kuningas Totilan?
"Sinähän uskot ennustuksiin.
"Tiedä siis, että Italiassa on jo kauan ollut sananpartena:
"'T. voittaa B:n, N. voittaa T:n.'"
"Merkitsisikö tämä kenties sitä, että Teodora voitti Belisariuksen, mutta Narses voittaa Teodoran", ivaili keisarinna.
"Minä en ole siten selittänyt tätä sananlaskuarvoitusta.
"Sinä sen siten selitit.
"Samapa se, minä hyväksyn tämänkin selityksen.
"Tiedätkö, Justinianus, mikä on viisain monista laeistasi?"
"Mikä?"
"Se, joka säätää kuolemanrangaistuksen Teodoran syyttämisestä.
"Se olikin ainoa keino, millä saat hänet säilytetyksi rinnallasi."
Hän lähti.
"Hävytön", tiuskaisi Teodora heittäen hänen jälkeensä myrkyllisen katseen.
"Hän uhkailee.
"Kun Belisarius on saatu vaarattomaksi, tulee Narseksen vuoro."
"Mutta toistaiseksi tarvitsemme heitä molempia", sanoi Justinianus.
"Ja sinä todennäköisesti ehdotat toiseksi Italiaan lähetettäväksi sotapäälliköksi saman miehen, josta oli kysymys ennen kuin Cassiodorus häädettiin hovista."
"Saman."
"Mutta olen saanut yhä enemmän vahvistusta epäluuloilleni tuota kunnianhimoista miestä ja hänen aikeitaan kohtaan."
"Oletko unohtanut, kuka paljasti ja teki vaarattomaksi Silveriuksen ja kuka ensiksi ilmoitti sinulle Belisariuksen vaarallisesta leikistä kruunulla?"
"Mutta hän seurustelee täällä juuri noiden miesten kanssa, jotka suunnittelevat salaliittoa minua vastaan."
"Niin, Justinianus, mutta vain minun käskystäni, heidän turmiokseen."
"Sehän jotakin olisi. Mutta entä jos hän pettää sinutkin?"
"Uskotko minua ja häntä ja lähetätkö hänet Italiaan, jos hän huomenna tuo kahleissa luoksesi salaliittolaiset, niiden joukossa heidän salaisen johtajansakin, jota et sinäkään vielä tiedä?"
"Minäpä tiedän sen. Johtajana on Belisariuksen vapautettu Photius."
"Ei ole, Justinianus.
"Johtajana on juuri se henkilö, jonka aioit lähettää uudestaan
Italiaan, jollen olisi varoittanut sinua — Belisarius."
Silloin keisari kalpeni, horjui ja tarttui valtaistuimen käsipuuhun.
"Luotatko silloin tuon ihmeellisen roomalaisen uskollisuuteen ja lähetätkö hänet sotajoukkoinesi Italiaan petturi Belisariuksen sijasta?
"Varmasti luotan", vastasi Justinianus. "Belisarius on siis sittenkin petturi.
"Siinä tapauksessa on kiire.
"Meidän on toimittava."
"Olen jo toiminut.
"Minun verkkoni ovat varmasti viritetyt, Justinianus.
"Anna minulle valtakirja niiden vetämiseen maalle."
Keisari teki myöntävän merkin.
Poistuessaan Teodora sanoi sisään kutsutulle ovenvartijalle:
"Nouda heti huoneisiini Rooman prefekti Cethegus.
"Tiedät kai hänen asuntonsa."