KUUDES KOHTAUS.
Eräs jääkäri, v. Tellheim. Neiti. Franziska.
FRANZISKA
(huomatessaan jääkärin). St! Herra majuri —
v. TELLHEIM
(lähestyen jääkäriä). Ketä haette?
JÄÄKÄRI.
Minä etsin majuri von Tellheimiä. — Ah, tehän se olettekin. Hyvä herra majuri, tämä kuninkaallinen käsikirje (ottaa sen kirjelaukustaan) on minun jätettävä teille.
v. TELLHEIM.
Minulle?
JÄÄKÄRI.
Osoitteesta päättäen —
NEITI.
Franziska, kuuletko? — Chevalier puhui sittenkin totta!
JÄÄKÄRI
(Tellheimin ottaessa kirjeen). Pyydän anteeksi, herra majuri; teidän olisi tullut saada se jo eilen, mutta minun on ollut mahdoton päästä selville asunnostanne. Vasta tänään sain sen tietää paraatissa luutnantti Riccaut'lta.
FRANZISKA.
Armollinen neiti, kuulitteko? — Tuossa nyt on se chevalier'n ministeri.
— »Mike ole sen ministerin nimi, kun asu siell suuri tori?» —
v. TELLHEIM.
Olen teille vaivoistanne hyvin kiitollinen.
JÄÄKÄRI.
Teen vain velvollisuuteni, herra majuri. (Poistuu.)