TOINEN KOHTAUS.

Riccaut de la Marliniere. Neiti Franziska.

RICCAUT

(vielä oven ulkopuolella). Est-il permis, monsieur le major?

FRANZISKA.

Mitä se on? Aikooko tuo tänne? (Lähestyen ovea.)

RICCAUT.

Parbleu! Mine on veerin. — Mais non. — Mine ei on veerin. — C'est sa chambre —

FRANZISKA.

Armollinen neiti, tämä herra varmaankin luulee vielä tapaavansa majuri von Tellheimin täällä.

RICCAUT.

Niin on! — Le major de Tellheirn; juste, ma belle enfant, c'est lui que je cherche. Où est-il?

FRANZISKA.

Hän ei enää asu täällä.

RICCAUT.

Comment? viele sitten nelikolmatta tunti teele asu? Ja ei ene teele asu?
Misse asu hen siis?

NEITI

(lähestyy häntä). Hyvä herra, —

RICCAUT.

Ah, madame, — mademoiselle — teiden armo, anta anteks —

NEITI.

Hyvä herra, teidän erehdyksenne on varsin hyvin ymmärrettävissä ja ihmettelynne on aivan luonnollista. Herra majuri on hyväntahtoisesti luovuttanut huoneensa minulle, jonka täällä vieraana oli vaikea löytää kattoa päänsä päälle.

RICCAUT.

Ah voilà de ses politesses! C'est un très — galant-homme que ce major!

NEITI.

Mutta mihin hän on muuttanut, — sitä en, häpeä kyllä, todellakaan tiedä.

RICCAUT.

Teiden armo ei tietä? C'est dommage; j'en suis fâché.

NEITI.

Minun olisi todellakin pitänyt ottaa siitä selko. Hänen ystävänsä käynevät vielä häntä täältä etsimässä.

RICCAUT.

Mine on hyvin henen ysteve, teiden armo —

NEITI.

Franziska, etkö sinä tiedä?

FRANZISKA.

En, armollinen neiti.

RICCAUT.

Mine henelle puhua hyvin terkki. Mine henelle tuo yks nouvelle, miste hen saa hyvin lysti.

NEITI.

Sitä enemmän olen pahoillani. — Mutta toivon saavani häntä pian puhutella. Jos on yhdentekevää, kenen suusta hän saa kuulla tuon hyvän uutisen, niin tarjoudun minä, hyvä herra —

RICCAUT.

Mine ymmere. — Mademoiselle parle françois? Mais sans doute; telle que je la vois! — La demande etoit bien impolie; vous me pardonnerés, mademoiselle —

NEITI.

Hyvä herra —

RICCAUT.

Ei? Te ei puhuta franska, teiden armo.

NEITI.

Hyvä herra, Ranskassa yrittäisin sitä puhua. Mutta miksi täällä? Minähän kuulen, että te minua ymmärrätte, hyvä herra. Ja minä, hyvä herra, ymmärtänen teitä kai myöskin; puhukaa mitä haluatte.

RICCAUT.

Hyve, hyve! Mine voin myös selvite teten. — Sachés donc, mademoiselle. — Teiden armo pite siis tiete, että mine tule ministeri pöideste — se ministeri — se ministeri — mike ole se ministeri, kun asu siell — pitke katu? — suuri tori? —

NEITI.

Olen täällä vielä aivan vieras.

RICCAUT.

No, sota-asiain ministeri. — Siell mine söi peivellinen; — mine syö à l'ordinaire henne luona, — ja siell me tuli puhe majori Tellheim; et le ministre m'a dit en confidence, car Son Excellence est de mes amis, et il n'y a point de mystères entre nous. — Henen ylheisyys, mine tahto sano, on minulle usko, että meiden majorin asia on pika loppumas ja hyvi loppumas. Hen on laitta yks rapport kuningan tykö, ja kuningas on teke peetös tout-à-fait en faveur du major. — Monsieur, m'a dit Son Excellence, vous comprenés bien, que tout depend de la maniere, dont on fait en visager les choses au Roi, et vous me connoissés. Cela fait un très-joli garçon que ce Tellheim, et ne sais-je pas que vous l'aimés? Les amis de mes amis sont aussi les miens. Il coute un peu cher au Roi ce Tellheim, mais est-ce que l'on sert les Rois pour rien? Il faut s'entr'aider en ce monde; et quand il s'agit de pertes, que ce soit le Roi, qui en fasse, et non pas un honnêt-homme de nous autres. Voilà le principe, dont je ne me depars jamais. — Mite teide armo sano teste? Eikö totta, se ole kilti mies? Ah que Son Excellence a le coeur bien placé! Hen on au reste minule vakutta, jos majori ei jo sai une lettre de la main — yks kuninkallinen käsikirje, että hen on saa se tenepeive infailliblement.

NEITI.

Tietysti, hyvä herra, tämä tieto suuresti ilahduttaa majuri von Tellheimiä. Haluaisin vain samalla mainita hänelle sen ystävän nimen, joka niin hartaasti ottaa osaa hänen onneensa —

RICCAUT.

Minu nimi toivo teiden armo? — Vous voyés en moi — teiden armo nehde minussa le chevalier Riccaut de la Marliniere, seigneur de Pret-au-val, de la branche de Prensd'or. — Teiden armo joutu ihmetys, kun huoma minun olla niin suuri, suuri pärhe, qui est veritablement du sang royal. — Il faut le dire; je suis sans doute le cadet le plus avantureux, que la maison a jamais eu. — Mine on palvella minun ykstoistas ikevuosi asti. Yks affaire d'honneur sai minun lehti pako. Sitte mine palvella henen paavillinen pyhyys, San Marinon republik, Puolan kruunu ja Staaten-General, siihen asti kun mine lopulta joutu tennen. Ah, mademoiselle, que je voudrois n'avoir jamais vu ce pais-la! Jos mine sai jeede palvella Staaten-General, niin mine nyt pites olla ainakin eversti. Mut teele mine aina vain olla capitaine, ja sitten viele olla pois pantu capitaine —

NEITI.

Se on kovin murheellista.

RICCAUT.

Oui, mademoiselle, me voilà reformé, et par-là mis sur le pavé!

NEITI.

Minä valitan suuresti.

RICCAUT.

Vous êtes bien bonne, mademoiselle. — Ei, teede ei tunte oma arvo. He tahto minunlainen mies reformir! — Mies, joka viele liseks tesse palvelussa on itsen rouinir! — Mine on itse anta lise enempi kun kaksikymmentuhat livres. Mite minula nyt on? Tranchons le mot; je n'ai pas le sou, et me voilà exactement vis-à-vis du rien.

NEITI.

Säälin teitä sanomattomasti.

RICCAUT.

Vous êtes bien bonne, mademoiselle. Mut niin kun on tapa sano: paha onni laaha mukanas henen veli; qu'un malheur ne vient jamais seul: niin kevi minun kans. Minkelaisi yks honnêt-homme kuin on minun extraction, voi keytte muu resource kun peli? Nyt mine on aina pelata onnen kans, kun mine ei onni kaipanut. Nyt kun mine sen kaipan, mademoiselle, je joue avec un guignon, qui surpasse toute croyance. Nyt viisitoista peivene ei on kulunut yks ainoa, ettei he on otta pois kaikki. Viele eilen he otta minult pois kaikki kolme kerta. Je sais bien, qu'il y avoit quelque chose de plus que le jeu. Car parmi mes pontes se trouvoient certaines dames — Mine ei tahto sano enempi. Teyty olla galant naiset kans. He onkin tene peive minu invitir anta revanche, mais … vous m'entendés, mademoiselle. — Teyty ensin tiete miste eletä, ennenkun saa, miste pelata —

NEITI.

Toivottavasti ette, hyvä herra —

RICCAUT.

Vous êtes bien bonne, mademoiselle —

NEITI

(vie Franziskan syrjään). Franziska, tuota miestä tulee todellakin sääli. Pahastuisikohan hän, jos tarjoisin hänelle vähän?

FRANZISKA.

Eipä hän juuri siltä näytä.

NEITI.

Hyvä! — Hyvä herra, kuulin, — että pelaatte, että häviätte; epäilemättä paikoissa, joissa jotakin voisi voittaakin. Minun täytyy tunnustaa, että minä itsekin — pelaan hyvin mielelläni —

RICCAUT.

Tant mieux, mademoiselle, tant mieux! Tous les gens d'esprit aiment le jeu à la fureur.

NEITI.

Että voitan hyvin mielelläni; hyvin mielelläni jätän rahani miehen huostaan, joka — osaa pelata. — Olisitteko, hyvä herra, taipuvainen ottamaan minut osalliseksi peliin? suomaan minulle osan panoksestanne?

RICCAUT.

Comment, mademoiselle, vous voulés être de moitié avec moi? De tout mon coeur.

NEITI.

Ensi aluksi vain vähäpätöisellä summalla — (Menee ottamaan rahaa lippaasta.)

RICCAUT.

Ah, mademoiselle, que vous êtes charmante! —

NEITI.

Tässä on, minkä äskettäin voitin, ainoastaan kymmenen pistolia — häpeä kyllä vain näin vähän —

RICCAUT.

Donnés toujours, mademoiselle, donnés. (Ottaa rahan.)

NEITI.

Teidän panoksenne on epäilemättä varsin tuntuva, hyvä herra —

RICCAUT.

Niin, oikken tuntuva. Kymene pistoli? Teiden armo pite olla interessir minun panos kolme osa, pour le tiers. Kolme osa kyll olla — vehen enempi. Mut kauniin naisen kans ei pide olla niin tarkka. Mine toivotan itselle onni, kun telle tavalla joutu liaison teiden armo kans, et de ce moment je recommence à bien augurer de ma fortune.

NEITI.

Mutta minä en voi olla läsnä, kun pelaatte, hyvä herra.

RICCAUT.

Miks teiden armo pite olla lesne? Me muut pelajat olla reheliset ihmiset toinen toisten kans.

NEITI.

Jos meitä onnestaa, hyvä herra, niin tuotte kai minulle oman osani.
Mutta jollei meitä onnesta —

RICCAUT.

Niin mine tule nouta rekryytit. Eikö totta, teiden armo?

NEITI.

Pitkän päälle saattaisivat rekryytit loppua. Puolustakaa siis rahojamme hyvin, hyvä herra.

RICCAUT.

Mine teiden armo minun pite? yks moukka? yks tyhme piru?

NEITI.

Suokaa anteeksi —

RICCAUT.

Je suis des bons, mademoiselle. Savés-vous ce que cela veut dire? Mine ole ulosoppinut —

NEITI.

Mutta ettehän, hyvä herra —

RICCAUT.

Je sais monter un coup —

NEITI

(ihmetellen). Todellako?

RICCAUT.

Je file la carte avec une adresse —

NEITI.

Älkää nyt!

RICCAUT.

Je fais sauter la coupe avec une dexterité —

NEITI.

Ette suinkaan te, hyvä herra —?

RICCAUT.

Mite ei? Teiden armo, mite ei? Donnés-moi un pigeonneau à plumer, et —

NEITI.

Pelaatte väärin? petätte?

RCCAUT.

Comment, mademoiselle? Vous appellés cela petette? Corriger la fortune, l'enchainer sous ses doigts, être sûr de son fait, site te saksalainen sano pette? Pette? Oo, mike se teiden kieli on köihe kieli! mike paksu kieli!

NEITI.

Ei, hyvä herra, jos niin arvelette —

RICCAUT.

Laissés-moi faire, mademoiselle, ja ole te rauhalinen. Mite se teile kuulu, kuinka mine pela? — Jo riitte, huomena teiden armo neke minun sata pistoli kans tai ei ensinkä neke minu. — Votre trés-humble — (Poistuu kiireesti.)

NEITI

(katsoo hänen jälkeensä hämmästyneenä ja inhoten). Toivon jälkimmäistä, hyvä herra, jälkimmäistä!