I KOHTAUS.
Pjotr, Anisja ja Akulina. (Naiset laulavat kaksiäänisesti).
Pjotr. (Katsoo ulos ikkunasta.) Taaskin ne hevoset karkasivat. Kun eivät vain varsaa tappaisi. Nikita! Nikita hoi! Kuuroko se on?! (Kuuntelee. Naisille:) Olkaa tuossa jo; ei kuule mitään.
Nikitan ääni. (Pihalta.) Mitä?
Pjotr. Aja hevoset pihaan!
Nikitan ääni. Ajanpahan, jahka kerkiän.
Pjotr. (Päätään pyöritellen.) Jo noita renkiä! Olisinpa terve, en kuuna päivänä rupeisi pitämään. Vastusta niistä vain on, ei muuta mitään. (Nousee ja istuutuu taas.) Nikita! Eihän se kuule. Menkäähän teistä joku! Akulina, menehän sinä ja aja!
Akulina. Hevosiako, vai?
Pjotr. Ka, mitäs sitte?
Akulina. Paikalla. (Menee ulos.)