LYDIAN PÄIVÄNÄ.

23/5 1872.

Armas aamu valkenee, taivas synkkä selkenee, Varpu pieni laulellen sanoo aamun tullehen; tuuli herää hiljalleen, panee aallon läikkyilleen; kukat, lehdet nuppujaan rupeavat aukomaan.

Herää, Lyydi, unestais, ettei sua kukaan sais hitaammaksi luontoa syyttömästi soimata! Avaa silmäs sininen, kukka pieni, hymyillen, joudu äänes yhtehen liittään kanssa lintusten.

Lyydi! sulle toivottaa sydämestä rakkaasta kaikki tässä olevat, että päiväs tulevat olisivat onnea, rakkautta, rauhaa täynnä — ja sun mieles ain' iloinen ja raitis vain!