NELJÄS KIRJA.

1 Laulu. (Venukselle.)

[1] Kymmenkunta vuotta sen jälkeen kun Horatius oli jättänyt hyvästi Venuksen (vrt. III, 26) alkaa hän, kuten Suetonius kertoo, Augustuksen kehoituksesta, neljännen kirjan laulujansa, ylistelläksensä Augustuksen poikapuolten ansioita. Tämän ensimmäisen laulunsa omistaa hän Venukselle. Hän ilmoittaa silloisella ikä-asteellansa olevansa jo kykenemätön laulamaan lempilauluja, jonka vuoksi Venuksen pitäisi uskoa lippunsa nuorempain, etupäässä erään Augustuksen suosittuisen, Paullus Maximuksen, kannettavaksi uusiin taisteluihin. Kuitenkin tunnustaa hän lopuksi, ett'ei hän vielä iäkkäänäkään ole täydellisesti voinut selvitä viehättävän Lemmettären pauloista. — Laulu näyttää tehdyn v. 14 e.Kr.

[2] Runoilija ilmaisee tällä lauselmalla tulista rakkauttansa tuohon laulun lopulla mainittuun Ligurinus-nimiseen nuorukaiseen.

[3] Alkukielessä: "parce", absol., säästä l. sääli (nim. minua).

[4] Nim. niin sopiva lemmenseikkoihin (tam idoneus amori).

[5] Cinara oli Horatiuksen entinen "flamma".

[6] Vrt. Carm. I, 2.

[7] S.o. Venus.

[8] Lustrum, viisivuotinen ajanjakso; Horatius oli siis silloin 50 v. vanha.

[9] Alkukielessä: "durum". kova, kovettunut, karaistu.

[10] Alkukielessä: "mollibus imperiis", dat., kuuluu sanaan "durum", eikä abl. sanalle "flectere", kuten muutamat väittävät; siis: "liian hellään hallitukseesi kovettunut l. karaistu."

[11] Alkukielessä: "tempestivius", oikeampaan aikaan, ajanmukaisemmin.

[12] Alkukielessä: "ales", lintu; tässä: adjekt., siivekäs, lentävä.

[13] Paullus Fabius Maximuksen poika, Augustuksen suosittu, oli konsulina v. 11 e.Kr.

[14] Alkukielessä: "idoneum", absol., nim. "ad torrendum", hehuttamiseen.

[15] Alkukielessä: "non tacitus", litotes, pro: "eloquentissimus", mitä puheliain s.o. ei jää mykäksi.

[16] Alkukielessä: "centum artium", gen. qual., satakeinoinen.

[17] Nim. lemmen sota-aseet.

[18] Alkukielessä: "largis", pro: "largi", kuuluvana sanaan "aemuli".

[19] Alkukielessä: "riserit", pro: "vicerit".

[20] Nim. kilpakosijan.

[21] Nim. sinun muistopatsaasi.

[22] Albanus, eräs syvä järvi länsipuolella Alba-Longaa Latiumissa, kuulu lähellä olevasta Jupiter-Latiarin temppelistä ja Latinalaisten liittojuhlan vietännästä.

[23] Vrt. Carm. I, 1.

[24] S.o. temppelin.

[25] Vrt. Carm. I, 18.

[26] Alkukielessä: "non sine fistula", pro: "cum fistula".

[27] S.o. aamuin ja illoin.

[28] Vrt. Carm. I, 36.

[29] Alkukielessä: "novis", uusilla, tuoreilla s.o. kevään kukilla.

[30] Muuan kaunis poika.

[31] Nim. ennen (antea).

[32] Nim. Ligurinusta.

[33] Nim. Tiberin, joka juoksi Marskentän sivuitse.

2 Laulu. (Julus Antoniukselle.)

[1] Julus Antonius oli triumviri Markus Antoniuksen ja hänen ensimmäisen puolisonsa Fulvian poika; hänen toisen puolisonsa Oktavian, Augustuksen sisaren, ottopoika; sittemmin oli hän naimisissa kasvatti-äitinsä tyttären Marcellan kanssa, joka oli Oktavian edellisestä avioliitosta. Hän oli Augustuksen sisimmässä suosiossa ja tuli konsuliksi v. 10 e.Kr.; mutta jo v. 2 e.Kr. menetti hän suosion, kun hänen ja Augustuksen tyttären Julian luvattomat rakkauspuuhat tulivat päivän valoon; sitten hän joko surmattiin tahi hän itse surmasi itsensä. Hän oli myös epillinen runoilija, kirjoitti muun muassa erään kaksitoistakirjaisen Διομηδεία-nimisen runoelman. — Tämä sama Julus Antonius kehoitti Horatiusta laulelemaan Augustuksen loistavista voitoista Saksassa (vv. 16-13 e.Kr) Pindaruksen kuuluun tapaan, mutta runoilija sanoo itsensä sellaiseen tehtävään kykenemättömäksi, koska hänellä muka ei ollut läheskään sellaisia runoilijanlahjoja, kuin Pindaruksella; sitä vastoin arvelee hän Julus Antoniuksen itse paljoa paremmin soveltuvan tähän tehtävään. — Laulu on nähtävästi. tehty v. 16 lopulla e.Kr., jolloin Augustus laski Roman vallanalaisiksi Sygambrilaiset.

[2] Pindarus oli syntyisin Kynoskefalasta (Koiranpäästä) Theban luota, synt. v. 521 e.Kr. ja kuoll. v. 441 e.Kr., Kreikan paras lyyrillinen kansallisrunoilija. Hänellä on juhlallista, ajatusrikasta kieltä, mutta nopeat, odottamattomat hyppäykset tekevät hänen runonsa vaikeiksi ymmärtää. Enimmät runonsa teki hän tilauksen mukaan ja maksusta, mutta kuitenkaan ei hän rakastanut imartelemista, vaan puhui suoraan ja asioista, jotka todellista runoilijaa innostuttavat. Hänen teoksensa ovat: "Ylistyslaulut" (ύμνoι), "Riemulaulut" (παιάνες), "Innostuslaulut" (διϑυραμβοι), "Juhlalaulut" (προσόδια), "Neitsylaulut" (παρϑένια), "Tanssilaulut" (ύπορχήματα), "Pöytälaulut" (σκολιά), "Valituslaulut" (ϑρήνοι), "Voittajanlaulut" (εγκώμια), ja "Voittolaulut" (επινίκια).

[3] Vrt. Carm. I, 3.

[4] Alkukielessä: "vitreo", lasinen, kirkas.

[5] Alkukielessä: "notas", pro: "consuetas", tavallisten.

[6] Alkukielessä: "profundo ore", syvällä suulla s.o. puuttumattomalla lauserunsaudella.

[7] Alkukielessä: "laurea Apollinari", adjekt.-muoto "Apollinaris" käytetään tavallisesti ainoastaan "ludi"-sanan yhteydessä; tavallinen adjekt.-muoto on "Apollineus". Vrt. Carm. III, 30.

[8] S.o. omia l. uudesta laatimiansa, luomiansa.

[9] Dithyrambi on eräs laji jalo-intoista, lyyrillistä runoutta; kehittyi varsinkin Athenassa, laulettiin köörissä, alkup. Bakkhuksen, sittemmin muidenkin jumalain kunniaksi.

[10]Alkukielessä: "lege solutis", säännöistä-eroavilla, säännöttömillä.

[11] S.o. sankareista l. puolijumalista (esim. Pirithouksesta, Theseuksesta, Peleuksesta, Bellerofonista y.m.).

[12] Vrt. Carm. I, 18.

[13] Vrt. Carm. I, 27; II, 17.

[14] Alkukielessä: "Elea", pro: "Olympica". Vrt. Carm. I, 1.

[15] Alkukielessä: "signis", pro: "statuis".

[16] Alkukielessä: "juvenemve", jossa "ve" pro: "sive" l. "seu".

[17] Oikeastaan: kaiheksuu mustaa Orkusta, kieltää l. estää ne mustalta Orkukselta. Vrt. Carm. I, 24.

[18] S.o. Pindaruksen. — Dirke (Δίρκη) oli eräs lähde Theban luona.

[19] Matinus, eräs Garganus-vuoren haaroja Apuliassa. Vrt. Carm. II, 9.

[20] Alkukielessä: "ripas", nim. Anion. — Horatiuksen maatalo oli Tiburin läheisyydessä, jonka ohitse Anio juoksee.

[21] Alkukielessä: "majore plectro", abl. qualit., suurilauluisempi s.o. terävälahjaisempi, lahjakkaampi.

[22] Συγαμβροί, eräs germanialainen kansakunta Sieg-, Lippe- ja Rhein-jokien välillä.

[23] Nim. Forumilta pitkin Sakra-Viaa Kapitoliumiin.

[24] Nim. Caesaria.

[25] Nim. vast'edes, tulevaisuudessa.

[26] S.o. Roman.

[27] Nim. jumalain salliman (a dis).

[28] Roman torilla ratkaistiin nim. kaikki oikeus- ja riita-asiat.

[29] S.o. minäkin voimani mukaan olen ottava osaa tähän juhlaan.

[30] Alkukielessä: "tuque dum procedis", ja kun kuljet (nim. voittosaatossa); toisten mukaan myös: "teque, dum procedit", sinua, kun hän (Caesar) kulkee, ylistämme tavan takaa j.n.e.

[31] S.o. "onnea voiton johdosta!"

[32] Nim. lupauksistasi.

[33] Alkukielessä: "herbis", pro: "in herbis".

[34] S.o. niin nuori vasikka, jolla sarvenalut eivät ole suuremmat, kuin "sarvet" kolmen päivän vanhalla uudellakuulla.

[35] Alkukielessä: "niveus videri", kreikkalaisuutta, λευκός ίδέσϑαι.

[36] Alkukielessä: "qua", nim. "in fronte", jossa (otsassansa).

[37] Alkukielessä: "duxit", pro: "gerit", kantaa.

[38] Alkukielessä: "cetera", akk. resp., muussa suhteessa, muuten.

3 Laulu. (Melpomenelle.)

[1] Horatius omistaa tämän laulunsa Melpomenelle (Μελπομένη), laulun ja erittäinkin traagillisen runouden suosijattarelle; ylistelee tämän sekä ylipäänsä kaikkien Runottarien mahtavuutta ja omaa onnellisuuttansa, ollessansa heidän "lempilapsenansa".

[2] S.o. Isthmuksen leikit (τά Ίσϑμια), joita Korinthuksen kannaksella (Isthmuksella) vietettiin Poseidonin kunniaksi. Nämä olivat Olympilaisten leikkien jälkeen loistavimmat Kreikassa.

[3] Akhaja, Peloponnesuksen pohjainen maakunta, vuodesta 146 e.Kr. Kreikanmaa ylim.; tässä: kreikkalaisilla l. helleniläisillä (vaunuilla).

[4] S.o. laakerilla, joka oli Delos-saarella syntyneelle Apollon pyhitetty.

[5] Vrt. Carm. I: 7, 18.

[6] S.o. lyyrillisen laulun (Alcaeuksen ja Sapfon mukaan).

[7] Tahi: "vähemmän" (nim. kuin ennen).

[8] Alkukielessä: "Pieri", vok. sanasta "Pieris" (Πιερίς), tavan. pl. "Pierides" (Πιεριδες). Vrt. Carm. I, 26.

[9] Alkukielessä: "temperas", pro: "moderaris", virittelet.

[10] Alkukielessä: "donatura", osoittaa mahdollisuutta; siis: "voit lahjoittaa."

4 Laulu. (Klaudius Drusus Nerolle.)

[1] Tämän laulun on, kuten Suetonius kertoo, Horatius tehnyt Augustuksen kehoituksesta, ylistelläksensä hänen poikapuoltansa Drususta, itse Augustuksen ja koko Roman kansan lemmikkiä, Vindelikian valloittamisen johdosta v. 15 e.Kr. Laulussa on ajatus jakaantunut kolmeen osaan, nim.: 1:o nuoren, 23-vuotisen sankarin, Drusuksen ikuisuuttaminen; 2:o Augustuksen, hänen kasvattajansa ylistäminen ja 3:o K. Klaudius Neron ja ylipäänsä koko Klaudius-suvun kehuminen.

[2] S.o. kotkan, joka oli Jupiterille pyhitetty lintu.

[3] Alkukielessä: "in Ganymede flavo" (nim. "rapiendo", ryöstössä l. ryöstämisessä). Vrt. Carm. III, 20.

[4] Alkukielessä: "olim" ja "jam" sekä "mox" ja "nunc" kuuluvat toisiinsa; paras kääntää: "milloin"-sanalla.

[5] Nim. lento- ja ryöstöpuuhissa.

[6] Nim. alussa (primo) l. tottumattomuuden tähden.

[7] Runoilija tarkoittaa tuota Homeruksen kuvailemaa tapausta, joka (II. XII, 200-208, J.F. Johansson'in mukaan) kuuluu näin:

"Ty då de ville beträda den, just då syntes en fogel,
Högt i luften en örn, som förbiflög hären till venster,
Bärande med sig i klorna en orm, ofantelig, blodröd,
Lefvande än, än sprattlande, än fejdlysten till sinnes.
Si, han stingade nu, omsvängande hufvudet bakåt,
Örnen i bröstet vid hallen; i qval då, denne till jorden
Slängde ifrån sig sitt rof; och i midten af hvimlet det nedföll;
Sjelf med ett skri ur sigte han flög med ilande vinden."

[8] Alkukielessä pitää olla pilkku "ubere"- ja "jam"-sanain välillä.

[9] Vindelikialaiset, eräs germanialainen kansakunta, pohjaispuolella Raetiaa.

[10] Drusus, Augustuksen poikapuoli, Tiberiuksen veli.

[11] Raetialais-Alpit, Graubündenissa ja Tyrolissa.

[12] Alkukielessä: "quibus" etc. (ss. 18-22), jotka ovat sulkumerkkein välillä, arvellaan olevan myöhempää lisäystä, eikä Horatiuksen työtä.

[13] Amazonit, tarun mukaan eräs sotaisa naisväki Skythiassa, joka käytti sotakirvestä l. tapparaa (σαγάρεις).

[14] Nim. vihollisten (hostium).

[15] Alkukielessä: "revictae", vuorostansa lannistettuina.

[16] Alkukielessä: "penetralibus", sisäkammiot; tässä: perhe.

[17] Alkukielessä: "pueros", poikia; tässä adjektiivisesti: nuoria.

[18] Alkukielessä: "fortibus", joko dat. akt. tahi abl. originis.

[19] Alkukielessä: "indecorant", pro: "dedecorant".

[20] Alkukielessä: "Metaurum", adj. käytettynä, eräs Umbrian jokia. — Runoilija tarkoittaa Metaurus-joen tappelua, jossa konsuli K. Klaudius Nero v. 207 e.Kr. voitti Hannibalin veljen Hastrubalin.

[21] Alkukielessä: "qui primus alma risit adorea", joka ensiksi hymyili meille armaalla voitonkunnialla s.o. jona j.n.e.

[22] S.o. Hannibal. Vrt. Carm. II, 12.

[23] Vrt. Carm. II, 16.

[24] Nim. mahtavuutensa ja arvonsa puolesta.

[25] S.o. Afrikalaisten, Karthagolaisten.

[26] Koska jumalain temppelejä häviteltiin.

[27] Nim. veljensä Hastrubalin kuoleman jälkeen ja kun hänen itsensä oli täytynyt vetäytyä Bruttiumin jylhään vuorimaahan, jossa suurella vaivalla puolustihe 4 vuotta, kunnes Karthagolaiset vähää ennen Zaman tappelua (v. 202 e.Kr.) kutsuivat hänet takaisin Afrikaan.

[28] Ausonia s.o. Ala-Italia; siitä: Italia ylim. Nimi johtuu Ausona-nimisestä ikivanhasta kaupungista Minturnan läheisyydessä.

[29] S.o. Etrurian.

[30] S.o. Penatinsa, temppelitarpeensa y.m.

[31] Alkukielessä: "natosque … patres" s.o. Askaniuksen ja Ankhiseen.

[32] Alkukielessä: "nigrae frondis", gen. kuuluu "feraci"-sanaan, tummista s.o. tiiheistä lehdistä rikkaalla.

[33] Vrt. Carm. I, 21.

[34] Tämä vesikäärme (hydra) oli, tarun mukaan, Tyfonin ja Ekhidnan tytär, varustettu yhdeksällä päällä, joista keskimmäinen oli "kuolematon". Se oleskeli Argoksen läheisyydessä olevan Lernan järven seuduilla ja teki melkoista hävitystä koko paikkakunnalle. Tämän surmaaminen oli mitä vaikein: jos esim. katkasi pään, niin sijaan kasvoi kaksi uutta. Mutta Herkules, katkaistuansa pään, kärvensi heti tulikekäleellä juuret, joten hän ehkäisi uudelleen kasvun. Surmaamansa pedon myrkkyyn kastoi hän nuolensa. Vrt. Carm. I, 3.

[35] Vrt. Carm. II, 13.

[36] Ekhion, eräs Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneitä uroita, Pentheuksen isä, Agaven puoliso. Vrt. Carm. II, 19.

[37] Nim. kuin Roma, Roman kansa.

[38] Nim. voittajain, soturein.

[39] Nim. kuten ennen, aina voittojensa jälkeen.

[40] Nim. Karthagon.

[41] Alkukielessä: "nil non", litotes, pro: "omnia", kaikkea.

5 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Runoilija selittelee tässä laulussa Roman kansan syvää kaipuuta jalon johtajansa poissaolon johdosta (nim. sotaretkellä Galliassa ja Germaniassa vv. 16-13 e.Kr.) ja kehoittaa häntä jouduttamaan paluumatkaansa sekä ylistelee valtakunnan onnea ja rauhallisuutta tämän ollessa sen ohjissa.

[2] Alkukielessä: "Romulae", pro: "Romuleae".

[3] Syyskuusta v. 16 e.Kr. Helmikuuhun v. 13 e. Kr.; Augustus oli nim. luvannut viipyä tällä retkellä ainoastaan hiukan aikaa.

[4] S.o. Senaatille.

[5] Alkukielessä: "lucem" (φάος), pro: "fortunam", valoa, onnea; siitä: iloa.

[6] S.o. kuten kevätauringon säteet.

[7] Vrt. Carm. I, 28.

[8] Alkukielessä: "invido", kateellisella, koska se esteli paluumatkaa (Asiasta Italiaan); siitä: "vastaisella".

[9] Karpathus-meri, Kretan ja Rhoduksen välillä.

[10] Vrt. Carm. I, 4; III, 2.

[11] S.o. Ylellisyys, tässä personoittuna, hedelmällisyyden jumalatar.

[12] Nim. merirosvoilta.

[13] S.o. Uskollisuus, Rehellisyys personoittuna.

[14] S.o. aviorikos.

[15] S.o. isän kaltaisista.

[16] Alkukielessä: "premit comes", predikatiivi.

[17] Vrt. Carm. I, 2.

[18] Vrt. Carm. I, 19.

[19] S.o. suurin osa nyk. Saksan maata sekä Tanskan maa.

[20] Vrt. Carm. I, 29.

[21] S.o. kuluttaa, viettää.

[22] S.o. viinimäillänsä.

[23] Alkukielessä: "viduas ad arbores", naimattomiin s.o. sellaisiin, joihin viiniköynnöksiä ei ole sidottu; tyhjiin, vapaina-oleviin puihin.

[24] Nim. viinimäiltänsä.

[25] Alkukielessä: "mensis alteris", pro: "mensis secundis", päätöspöydässä, päättäjäisissä. — Näissä tilaisuuksissa ("mensis secundis") Romalaiset nauttivat hedelmiä ja muita herkkuja, vieläpä koti- ja perhejumalatkin saivat niistä oivan osansa.

[26] S.o. uhrimaljoista.

[27] S.o. asettaa sinun kuvasi Lareinsa kuvain joukkoon ja palvelee sinua samalla kuin Lariansakin.

[28] Nim. hämmentää (miscet) s.o. Kreikassa pidettiin Kastorin ja Herkuleen kuvat jumalan kuvain joukossa.

[29] Vrt. Carm. I, 3.

[30] Vrt. Carm. I, 3.

[31] Alkukielessä: "ferias", lepo- l. juhlapäiviä s.o. lepoa, rauhaa.

[32] Vrt. Carm. I, 28.

[33] Alkukielessä: "integro die", lähemp. määr. sanalle "mane", päivän koittaessa.

6 Laulu. (Apollolle.)

[1] Tämä laulu on oikeastaan "Vuosisataislaulun" (Carmen Seculare) johdatus l. prooemium, jonka Horatius Augustuksen kehoituksesta teki v. 17 e.Kr vietettävään Vuosisataisjuhlaan. — Runoilija rukoilee tässä Apollon ottamaan suosioonsa ja suojelemaan hänen lauluansa sekä kehoittaa poikia ja tyttöjä sitä oikein ja säännöllisesti laulamaan.

[2] Niobe oli Frygian kuninkaan Tantaluksen ja Dionen tytär, Theban kuninkaan Amfionin puoliso, Pelopsin sisar, suuren lapsijoukon (jonka lukumäärän runoilijat ilmaisevat eritavalla) äiti. Mutta kun Niobe kerskaili tässä kohdin itseänsä Latonaa onnellisemmaksi, surmasivat Apollo ja Artemis (Latonan lapset) kaikki hänen lapsensa. Kun Niobe lastensa murhan jälkeen palasi isänsä luokse, muuttui hän siellä kiveksi. Eräästä Sopylos-nimisen kallion kolkasta Lydiassa vuoti lakkaamatta vettä; taru kertoo siinä piileskelleen Nioben, joka vielä kivenäkin itki ja vuodatteli kyyneliä kovan onnensa johdosta. Homerus kertoo (II. XXIV, 602-607 J.F. Johansson'in mukaan) asian näin:

Äfven den lockiga Niobe sjelf ej födan förglömde,
Hvilken likväl i sitt hus ej mistade färre än tolf barn,
Sex ljufälskliga döttrar och skönblomstrande söner.
Sönerna bragte af harm Apollon med bågen af silfver
Döden, men döttrarna Artemis drap, som fröjdas af pilar,
Derför att Niobe stolt vid dejliga Lato sig liknat.

[3] Vrt. Carm. II, 14.

[4] Akhilles oli kotoisin Fthia-nimisestä, Thessalian kaupungista. Vrt. Carm. I, 8; II, 16.

[5] Alkukielessä: "prope victor", oik. melkein voittaja s.o. voittamaisillansa, nim. Hektorin surman kautta.

[6] S.o. Trojan.

[7] Nim. Akhilles.

[8] Alkukielessä: "procidit late", kaatui lavealle, pitkällensä, rehallensa s.o. kaatua romahti.

[9] Teukria, sama kuin Troja, Trojan maa; saanut tämän nimen Teuker-nimisestä kuninkaastansa, Skamandruksen pojasta.

[10] Trojan puuhevosta sanotaan "Minervan hevoseksi" sentähden, että se oli valmistettu Minervan avulla (σύν ´Αϑήνη, "divina Palladis arte"). Muutamat arvelevat "Minervae" kuuluvan sanaan "sacra"; siis: Minervan mysterioita, uhria Minervalle kuvailevaan hevoseen j.n.e.

[11] Alkukielessä: "falleret", pro: plusqampf. "fefellisset" (potentiaalinen impf.), olisi pettänyt.

[12] Alkukielessä: "male", onnettomuudeksensa, ajattomalla ajalla, nim. vietyänsä puuhevosen kaupunkiin.

[13] S.o. hoviväkeä.

[14] Alkukielessä: "palam", julkisesti s.o. julkisessa taistelussa, kuuluu sanaan "captis".

[15] S.o. kreikkalaisissa.

[16] Nim. Apollon, koska hän oli Trojalaisten suojelusjumala.

[17] Venus oli Aeneaan äiti.

[18] Alkukielessä: "rebus Aeneae" etc., Aeneaan asioille l. kohtalolle, pro: "Aeneae", Aeneaalle s.o. Aeneaan rakentaa kaupungin j.n.e.

[19] Alkukielessä: "Argivae" pro: "argutae", heleä-ääninen.

[20] Tässä: Runotar ylip. Vrt. Carm. I, 26.

[21] Alkukielessä: "fidicen", subst.; tässä: adjekt. käytettynä: kitaraa-soittava, runollinen.

[22] Vrt. Carm. III, 4.

[23] S.o. Apollo, koska hän oli katujen (άγυιαί) suojelija.

[24] S.o. Italian Runottaren. Vrt. Carm. I, 22; II, 16.

[25] S.o. ylhäiset, koska laulukööreissä oli ainoastaan ylhäisten lapsia.

[26] S.o. Dianan. Vrt. Carm. I, 21.

[27] S.o. ampuu, surmaa.

[28] Vrt. Carm. I, 13.

[29] Alkukielessä: "pollicis ictum", peukalon näppäystä s.o. kanteleen soittoa.

[30] S.o. Apolloa. Vrt. Carm. III, 28.

[31] Noktiluka (= yöllä valaiseva) s.o. Diana (kuuna kuvailtuna). Vrt. Carm. I, 12.

[32] Alkukielessä: "prosperam frugum", hedelmiä-kostuttava, hedelmällisyyttä-edistävä.

[33] Nim. Apollolle ja Dianalle.

[34] Alkukielessä: "luces", pro: "dies", päivät.

7 Laulu. (Torkvatukselle.)

[1] Horatius muistuttaa ystäväänsä Torkvatusta siitä, että kaikki, yksin luontokin, on muutoksenalaista ja katoavaista; kehoittaa häntä sen vuoksi käyttämään hyväksensä kaikkea, mitä käsillä-oleva aika tarjoaa, sekä kieltää huolehtimasta ja puuhailemasta perillisensä eduksi. — Tämä Torkvatus on nähtävästi tuo tunnettu lakimies ja puhuja K. Nonius Asprenas Torkvatus, jolle Epist. I: 5 on omistettu; arveluttavampaa laatua taas on se mielipide, jonka mukaan tämä laulu olisi kirjoitettu L. Manlius Torkvatukselle.

[2] Alkukielessä: "nives", tantereeksi kovettunut lumi (solo duratae nives), hanki, kinos.

[3] Nim. vedeksi s.o. sulaneet.

[4] Alkukielessä: "comae", pro: "folia", "frondes".

[5] Alkukielessä: "mutat vices", pro: "mutando peragit vices".

[6] S.o. alenevat, laskeuvat (nim. tulvan jälkeen).

[7] S.o. väylässänsä, eivätkä enää parrastensa yläpuolella, kuten tulvan aikana.

[8] S.o. Aglaja, mahtavin heistä, Eufrosynen ja Thalian seurassa. Vrt. Carm. 1, 2.

[9] Vrt. Carm. I, 1.

[10] Tässä personoittuna käytettynä.

[11] Alkukielessä: "damna coelestia", taivaalliset tappiot s.o. aikain välttyminen l. kuluminen.

[12] Tullus Hostilius oli Roman kolmas ja Ankus Martius neljäs kuningas.

[13] Nim. uurnassa.

[14] Nim. Manalassa.

[15] Alkukielessä: "amico animo", pro: "tibi ipsi", itsellesi s.o. huviksesi.

[16] Vrt. Carm. I, 28.

[17] Nim. jalo l. ylhäinen sukusi.

[18] Hän oli etevä puhuja, kuten jo edellä mainittiin.

[19] Vrt. Carm. I, 12; III, 22.

[20] Hippolytus oli Theseuksen ja Hipolyten poika, jota äitipuolensa Faidra vainosi, koska ei saanut häntä kiedottua lemmenpauloihinsa. Hänen repivät omat hevosensa kappaleiksi, mutta Aeskulap palautti hänet henkiin jälleen ja Diana asetti Virbius-nimisenä jumalana Arikan läheiseen lehtoon.

[21] Theseus oli Athenan kuningas, Pirithouksen ystävä, Ariadnen puoliso, Hippolytuksen. isä.

[22] Vrt. Carm. III, 4.

[23] Alkukielessä: "Lethaea valet abrumpere vincula", murtaa letheläiset kahleet s.o. palauttaa Tuonelasta elämään. — Lethe oli Manalassa virtaava joki, jonka vedestä haahmut tapahtuneitten unhoitusta joivat. Vrt. Carm. II, 14.

8 Laulu. (K. Marcius Censorinukselle.)

[1] Runoilija ilmaisee tässä ystävällensä, Censorinukselle (joka oli konsulina v. 8 e.Kr.), että hän niiden lahjain asemasta, joita Roman kansan oli tapana jaolla toisillensa suurina juhlapäivinä (esim. Saturnalia-juhlassa 17 p:nä Joulukuuta, Jouluna y.m.) aikoi omistaa tälle laulun, joka runoilijan mielestä on paljoa tehokkaampi ikuisuuttamaan Censorinuksen mainetta, kuin mikään muu lahja. — Runo on siis tavallansa runoustaidon ylistys.

[2] Nim. kultaisia tahi hopeaisia.

[3] Nim. taitehikkaasti tehtyjä, eritt. korintholaisia ("vasa Corinthia").

[4] Alkukielessä: "ferres", pro: "acciperes".

[5] Tässä: "taideteos".

[6] Parrhasius oli kuulu kreikkalainen maalari, kotoisin Efesuksesta.

[7] Skopas oli kuuluisa kuvanveistäjä, kotoisin Paroksesta, eli ja vaikutti vv. 388-344 e.Kr.

[8] Koko lause oik.: "eikä sinulla ole asiaa eikä mieltä, joka on sellaisten ihanteiden puutteessa."

[9] Nim. jotka Scipio Afrikanukselle pystytettiin.

[10] Eritt. kun hän pakeni Italiasta.

[11] Nim. jotka Hannibal teki Romaa vastaan.

[12] Tarkoittaa etupäässä Karthagon laivaston polttamista.

[13] Tarkoittaa Kvintus Enniusta (synt. Rudiassa Kalabriassa v. 239 e.Kr.), joka ylisteli "Annaleissansa," ja "Scipio-laulussansa" Scipion urotöitä.

[14] S.o. Scipio Afrikanuksen, mainion romalaisen sotapäällikön.

[15] S.o. runot, laulut.

[16] S.o. Romulus. Vrt. Carm. I, 2.

[17] Nim. runojen s.o. joll'ei Ennius "Annaleissansa" niistä mainitsisi.

[18] Vrt. Carm. II, 13.

[19] Styx oli Manalassa virtaava joki, jonka kautta jumalat valansa tekivät. Vrt. Carm. II, 14.

[20] S.o. Elysiumin. Vrt. Carm. II, 13.

[21] Vrt. Carm. I, 26.

[22] Vrt. Carm. I, 3.

[23] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.

[24] S.o. maukkaisin.

[25] S.o. Kastor ja Pollux. Vrt. Carm. I, 3.

[26] S.o. hän, joka omain ansioittensa kautta on ihmisestä jumalaksi tullut, kuulee ihmisten rukoukset ja täyttää heidän toivomuksensa. Vrt. Carm. I, 12; III, 8.

9 Laulu. (M. Lolliukselle.)

[1] Horatius ennustaa tässä laulujensa kuolemattomuutta ja tulevaa mainettansa, puhuu konsulin asemasta ja selittää vihdoin "onnellinen"-sanan oikeaa merkitystä. — Tämä Lollius oli konsulina v. 21 e.Kr., Augustuksen hyvä ystävä; kärsi suuren tappion Saksassa v. 16 e.Kr.; lähetettiin v. 2 e.Kr. Itämaihin kukistamaan kapinaa, jossa hänen sanotaan suuren ahneutensa nojassa menetelleen niin kohtuuttomasti, että hänen vihdoin, päästäksensä rankaistuksesta ja häpeästä, täytyi tyhjentää myrkkymalja.

[2] Alkukielessä: "Longe", pitkälle, kovasti.

[3] Aufidus, eräs Apulian jokia, Venusian läheisyydessä.

[4] Nim. Italiassa.

[5] S.o. runomitoin.

[6] Alkukielessä: "socianda", pro: "aptanda", soviteltaviksi, säesteltäviksi.

[7] Vrt. Carm. I, 6.

[8] Vrt. Carm. IV, 2.

[9] S.o. Simonideen, koska hän oli kotoisin Keos-saarelta. Vrt. Carm. II, 1.

[10] Vrt. Carm. I, 32.

[11] S.o. στασιωτίκά, jotka ovat kirjoitetut Pittakus- ja Myrsilus-tyranneja vastaan.

[12] Stesikhorus oli kotoisin Sicilian Himerasta (noin vv. 630-550 e.Kr.), kuuluisa lyyrillinen runoilija, köörilaulun kehittäjä, tunnettu vakavista, juhlallisista melodioistansa.

[13] Anakreon oli kotoisin Teos-nimisestä Jonian rantakaupungista, tunnettu lempi- ja juomalauluistansa.

[14] S.o. Sapfon. Vrt. Carm. II, 13.

[15] Helena oli Jupiterin ja Ledan tytär, Menelauksen puoliso, Trojan sodan syy.

[16] Alkukielessä: "arsit", absol., uhkuu.

[17] S.o. Pariin.

[18] Vrt. Carm. I, 7.

[19] Kydonia (Κύδωνία), kaupunki Kretan pohjaisrannalla. — Kretalaiset olivat nim. maailman mainioita joutsimiehiä.

[20] Idomeneus oli Kretan kuningas, tunnettu urhollisuudestansa.

[21] Vrt. Carm. I, 15.

[22] Vrt. Carm. I, 26.

[23] Vrt. Carm. II, 4.

[24] Deifobus oli Priamuksen ja Hekuban poika, Sektorin veli, urhollisin veljeksistä.

[25] Agamemnon oli Mykenan kuningas, Menelauksen veli, Kreikkalaisten ylipäällikkö Trojan sodassa.

[26] Nim. joka ikuisuuttaisi heidän mainettansa ja ansioitansa.

[27] Alkukielessä: "sepultae inertiae", dat., riipp. "distat", haudattu s.o. torkkuva, toimeton kunnottomuus.

[28] S.o. sellaisen, joka ansioilta kiitoksen luovuttaa.

[29] Alkukielessä: "dubiis", pro: "adversis".

[30] Alkukielessä: "vindex", appositsiooni sanalle "animus" (mieli).

[31] Alkukielessä: "ducentis ad se cuncta pecuniae abstinens", himoitsematon rahaa, joka houkuttelee kaikki luoksensa s.o. kaikkivoivan rahan halveksija.

[32] Alkukielessä: "consul", apposits. sanalle "animus" (mieli).

[33] Hänellä oli provincian hoitajana myöskin korkein tuomiovalta.

[34] Alkukielessä: "explicuit", pro: "expedivit" (sc. arma), varustaita tappohankkeiseksi.

[35] S.o. sellainen.

[36] Alkukielessä: "non … timidus", litotes, pro: "paratissimus", hän on valmis kuolemaan j.n.e.

10 Laulu. (Ligurinukselle.)

[1] Runoilija muistuttaa tässä erästä Ligurinus-nimistä nuorukaista, että nuoruuden kauneus lakastuu pian. — Runon arvellaan olevan mukailua jostakin kreikkalaisesta alkujuuresta.

[2] Alkukielessä: "tuae superbiae", pro: "tibi superbo" eli "superbienti".

[3] Pojat pitivät, tyttöjen tapaan, pitkiä hiuksia kaunistuksenansa.

[4] Alkukielessä: "flore rosae", gent. epexegeticus.

[5] Alkukielessä: "in faciem hispidam", karvakuvaksi.

[6] Alkukielessä: "speculo", pro: "in speculo".

[7] S.o. muuttuneena (ετερον).

[8] S.o. muuttumattomat, sellaiset kuin ennenkin.

11 Laulu. (Fyllikselle.)

[1] Tässä laulussa runoilija kehoittaa erästä Fyllis-nimistä tyttöä (kuten hän itse sanoo, viimeistä lemmittyistänsä) maatilallensa viettämään hänen seurassansa Maecenaan syntymäpäivää (Huhtikuun 13 p:ää), hylkäämään Telefuksen lemmenvehkeet sekä iloitsemaan ja laulelemaan runoilijan seurassa. — Laulun arvellaan tehdyn noin v. 13 e.Kr.

[2] Alban viini kuului kolmanteen Italian viiniluokkaan; kasvoi Roman (Alba-Longan) läheisyydessä.

[3] Alkukielessä "vis", pro: "copia".

[4] Alkukielessä: "crines religata", akk. resp., oik.: hiustesi suhteen sidottuna s.o. sidotuin hiuksin.

[5] Alkukielessä: "vincta verbenis", alliteratsiooni.

[6] Alkukielessä: "spargier", vanha inf. pass., pirskoitettaa.

[7] Alkukielessä: "mixtae pueris", dat., poikiin sekoitettuina s.o. poikien seurassa l. joukossa; palvelijoista puh.

[8] Alkukielessä: "vertice", katonharjalta s.o. ylös ilmaan l. korkeuteen.

[9] Alkukielessä: "advoceris" (nim. "a me"), minä kutsun sinua. Ajatuksen selvenemiseksi, voidaan tähän lisätä: "Minä tahdon sanoa sinulle: sinun pitää" j.n.e.

[10] S.o. Huhtikuun 13 p:ää. — Romalaisten ajanlaskussa oli nim. Idus-niminen päivä aina viidentenätoista päivänä Maalis-, Touko-, Heinä- ja Lokakuussa, kolmantenatoista päivänä kaikissa muissa kuukausissa.

[11] Tämä oli Venukselle pyhitetty kuukausi.

[12] Vrt. Carm. I, 2; II, 7.

[13] Alkukielessä: "luce", pro: "die".

[14] Faëton oli Helioksen ja Klymenen poika, tunnettu tuosta onnettomasta tavasta, jolla hän ajoi auringon vaunuja.

[15] Alkukielessä "avaras", pro: "nimias".

[16] Vrt. Carm. I, 27.

[17] Alkukielessä: "gravatus", oik.: vastahakoisesti ruveta; ylenmielin kantaa, luoda selästänsä.

[18] Vrt. Carm. III, 7.

[19] Alkukielessä: "finis amorum", rakkauteni loppu s.o. viimeinen rakkauteni l. rakastettuni.

[20] Alkukielessä: "calebo", kehun (nim. rakkaudesta), rakastun.

[21] Nim. tarkoin ("accurate").

[22] Alkukielessä: "amanda" pro: "amabili, grata", rakkaalla, armaalla.

[23] Alkukielessä: "reddas", pro "dicas", laulelet.

12 Laulu. (Vergiliukselle.)

[1] Horatius kehoittaa ystäväänsä Vergiliusta tulemaan luoksensa juhlailemaan kevään kunniaksi. — Vergilius, jolle tämä laulu on omistettu, ei ole runoilija Vergilius, vaan joku muu samanniminen, luultavasti Nerojen (Tiberiuksen ja Drusuksen) lääkäri; asia selvenee, jos nim. muistamme, että runoilija Vergilius kuoli Syyskuussa v. 19 e.Kr. ja neljäs kirja Horatiuksen lauluja on, kuten tiedemiehet väittävät, kirjoitettu vv. 18-13 e.Kr.

[2] S.o. pohjatuulet,jotka tavallisesti alkoivat puhaltaa Helmikuun alussa ja kestivät noin kuukauden aikaa.

[3] Itys oli Thrakian kuninkaan Tereuksen ja Proknen poika, jonka tämän äiti, kostaaksensa puolisoansa, tappoi.

[4] S.o. pääskynen, joksi, tarun mukaan, Prokne muuttui.

[5] Koska Prokne oli Athenan kuninkaan Pandionin tytär, sanotaan taloa "kekropialaiseksi". Vrt. Carm. II, 1.

[6] Nim Prokne.

[7] Alkukielessä: "regum", pro: "regis", nim. Tereuksen.

[8] Alkukieleen ajateltava "sedentes" lisäksi.

[9] Nim. Faunusta. Vrt. Carm. 4, 17; III, 18.

[10] Arkadia, eräs Peloponnesuksen maakuntia.

[11] S.o. Augustuksen poikapuolten, Tiberius ja Drusus Nerojen.

[12] Kales, eräs Kampanian kaupunkeja.

[13] Sulpicius Galba, kuuluisa viinikauppijas Romassa.

[14] Vrt. Carm. I, 37.

[15] Alkukielessä: "amara curarum", pro: "amaras curas".

[16] S.o. lavaa l. alttaria, jossa ruumiit poltettiin.

[17] S.o. koska vielä elät.

[18] Alkukielessä: "consiliis", dat., pro: "sapientiae".

[19] S.o. aikanansa, "opportuno tempore", kreik. έν καίρώ, aikanansa, kohdallansa.

13 Laulu. (Lycelle.)

[1] Runoilija pilkkaa tässä erästä Lyce-nimistä akkaa, joka, ehkä vanha ja rumannäköinen, kuitenkin tahtoo jatkaa nuoruudenaikaisia lemmenleikkiänsä ja esiintyä kaunottarena. — Tämä sama Lyce on meille jo ennestäänkin tuttu III kirjan 10:stä. laulusta.

[2] Nim. tulemaan luoksesi.

[3] Vrt. Carm, I, 2.

[4] Nim. Kupido.

[5] Tytön nimi.

[6] S.o. harmaat hiuksesi.

[7] Kos, eräs Sporadein saaria, kuulu viinipuiden viljelyksestä ja loistavasta kutomustaidosta (silkki-, purpura- ja kullalla kirjaelluista kankaista).

[8] Nim. joll'ei Lyce voi vähentää ikäänsä.

[9] S.o. kauneus, ihanuus.

[10] Nim. Lycestä.

[11] Nim. kun tämä oli kuollut — Cinara oli Horatiuksen lemmittyinen.

[12] Alkukielessä: "fata", kohtalot, Onnetar.

[13] Alkukielessä: "parem temporibus cornicis vetulae", vanhan variksen ikävuosiin verraten s.o. iässä vanhan variksen rinnalle l. vertaiseksi.

14 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Runoilija ylistelee Augustusta ja hänen poikapuoliansa, Drususta ja Tiberiusta, Vindelikialaisten ja Raetialaisten lannistamisen johdosta, joten laulu on siis täyte tämän kirjan neljänteen lauluun.. — Toiset arvelevat tämän tehdyn heti Vindelikialaisvoiton jälkeen eli v. 15 e.Kr., toiset taas Augustuksen kotiinpalaamisen jälkeen eli v. 13 e.Kr.

[2] Alkukielessä: "cura", pro: "studium", toimi, harrastus.

[3] Nim. kivipatsaisin.

[4] Vrt. kreik. ή oίxouμένι.

[5] Alkukielessä: "oras", pro: "regiones", maisemia, seutuja.

[6] S.o. Romalaisla'ista, koska eivät vielä olleet Roman vallan-alaisia.

[7] Vrt. Carm. IV, 4.

[8] Alkukielessä: "Marte", pro: "in certamine", tappelussa.

[9] Alkukielessä: "milite tuo", kollekt., pro: "cum militibus tuis".

[10] Genaunit, eräs Raetian kansakunta.

[11] Breunit, samoin Raetian kansakunta.

[12] S.o. Tiberius.

[13] Alkukielessä: "auspiciis secundis" (nim. Augustuksen), onnellisella ylipäällikkyydellä s.o. onnellisesti.

[14] Raetialaiset, Donaun, Rheinin ja Lechin välinen kansakunta.

[15] S.o. uroot itse.

[16] Vrt. Carm. II, 14.

[17] Plejadit, tarun mukaan Atlaan ja Plejonen tyttäret, eräs tähtisikerö, jonka laskua (Marraskuun alussa) seurasi myrskysää.

[18] Tässä personoittuna. — Vanhat kuvailivat jokijumaliansa härän muotoisiksi Vrt. Carm. IV, 9.

[19] Vrt. Carm. I, 22.

[20] Nim. suotuisat.

[21] Alexandria, eräs Egyptin kaupunki, jonka Romalaiset valloittivat Elokuun lopulla tahi Syyskuun alulla v. 30 e.Kr.; Vindelikialaiset lannistettiin taas samaan aikaan v. 15 e.Kr.

[22] Nim. kun Kleopatra oli paennut. Vrt. Carm. I, 37.

[23] Lustrum on 5 vuoden aikakausi, siis 15 vuotta sen jälkeen.

[24] Vrt. Carm. I, 35.

[25] Vrt. Carm. II, 6.

[26] Vrt. Carm. I, 2.

[27] Indian (Indus-virrasta Kiinaan ulottuvan maan) asukkaat, run. Aethiopia- ja Arabialaisista puh.

[28] Vrt. Carm. I, 19.

[29] Tuo kuulu Niilinvirta, joka. juoksee Egyptin halki.

[30] S.o. Donau, Romal. puheessa tav. virran alinen osa.

[31] Tigris, eräs väkevävirtainen joki, saa alkunsa Taurus-vuorelta, ja laskee Persian lahteen.

[32] Vrt. Carm. I, 3.

[33] Nyk. Englanti ja Skottlanti.

[34] Romalaisten aikoina joko Ylä-Italia tahi Ranska.

[35] Vrt. Carm. I, 29.

[36] Alkukielen mukaan: "Tuon kuolemaa-kammomattoman Gallian ja niskoittelevan Iberian maa."

[37] Vrt. Carm. IV, 2.

[38] Nim. ikuiseen lepoon l. rauhaan.

15 Laulu. (Caesar Augustukselle.)

[1] Horatius ylistelee tässä laulussa, jolla hän lopettaa neljännen kirjansa ja ikäänkuin painaa sinettinsä Augustuksen kunniakkaan historian loppuun, sitä rauhallisuutta ja turvallisuutta, jonka Roman valtakunta sekä sisällisissä että ulkonaisissa suhteissa Augustuksen hallituksen aikana on saavuttanut. — Laulu on nähtävästi tehty v. 13 e.Kr.

[2] Vrt. Carm. I, 2, 7, 9, 21; IV, 6.

[3] Vrt. Carm. III, 29. — Ajatus on: ett'en pienin voimin ryhtyisi suuriin töihin.

[4] Koska nim. kansalaissodan (bellum civile) jälkeen kaikki pellot olivat häviöillä.

[5] Parthialaiskuningas Fraates antoi v. 20 e.Kr. Krassukselta riistetyt romalaiset sotamerkit takaisin. Vrt. Carm. I, 2.

[6] Kvirinus-Januksen temppeli oli Augustuksen hallitessa ollut kolmesti suljettuna, nim. v. 29 ja 25 sekä vv. 10-6 välillä e.Kr. — Ennen se oli ollut suljettuna kaksi kertaa, Numan hallitessa ja ensimmäisen Punilaissodan jälkeen v. 235 e.Kr.

[7] S.o. Isteristä.

[8] S.o. Augustuksen.

[9] Vrt. Carm. III, 8.

[10] Vrt. Carm. I, 12, 29.

[11] Vrt. Carm. I, 2; II, 2.

[12] Vrt. Carm. III, 29.

[13] Nim. eivät voi kumota Augustuksen säädöksiä.

[14] Vrt. Carm. I, 7, 12.

[15] Lydialaiset huilut olivat korkeampi-, dorilaiset hienompi-äänisiä.

[16] Vrt. Carm. I, 2.

[17] S.o. Aeneasta. Vrt. Carm. I, 2.