TOINEN KIRJA
1 Laulu. (K. Asinius Polliolle)
[1] K. Asinius Pollio syntyi Romassa v. 75 e.Kr. ja kuoli maatilallansa Tuskulumissa v. 5 j.Kr. Hän oli Augustuksen suosiossa, Maecenaan, Vergiliuksen ja Horatiuksen hyvä ystävä, etevä sotapäällikkö, valtiomies, puhuja, runoilija, murhenäytelmäin kirjoittaja ja historioitsija, valtiollisten toimiensa ohella hän koetti edistää kansan henkisiäkin pyrintöjä ja perusti ensimmäisen julkisen kirjaston Romaan. Hän kirjoitti, paitse muuta, kansalaissodan historian, josta syystä juuri, koska se oli mitä vaikeimpia tehtäviä, Horatius ylisteleekin häntä tässä laulussa. — Mitä muuten tämän laulun syntyvuoteen tulee, niin sitä ei tarkoin tiedetä; toiset arvelevat sen tehdyn ennen Aktiumin tappelua vv. 33-32 välillä e.Kr, toiset taas Aktiumin tappelun jälkeen vv. 29-27 välillä e.Kr.
[2] S.o. kansalaissotaa (bellum civile).
[3] Kvintus Caecilius Metellus Celer ja Lucius Afranius olivat konsuleina v. 60 e.Kr.
[4] S.o. käännöskohtia, etupäässä Pompejuksen ja Caesarin murhia. — Egyptiläiset murhasivat edellisen, kun tämä Farsaluksen onnettoman tappelun jälkeen v. 48 e.Kr., Caesarin voittamana, pakeni sinne; Caesar taas kaatui salamurhaajain (Markus Junius Brutuksen ja Kajus Kassiuksen) käden kautta Maaliskuun 15 p:nä v. 44 e.Kr.
[5] Runoilija tarkoittaa tässä K. Julius Caesarin, Kn. Pompejus Magnuksen ja M. Licinius Krassuksen n.k. triumviraattia v. 60 e.Kr, jonka tarkoituksena oli antaa keskenäistä apua itsekästen aikomusten toteuttamiseen.
[6] Nim. sentähden, että se silloisissa puolue-oloissa olisi helposti voinut vaikuttaa levottomuutta.
[7] S.o. Melpomene. Vrt. Carm. I, 26.
[8] Nim. kansalaissodan historian.
[9] Alkukielessä: "Cecropio cothurno", kekropialaisella kothurnuksella (joka oli oikeastaan paksulla korkkipohjalla varustettu, koko jalan peittävä, Kretan metsästäjäin ja murhenäyttelijäin saapas); siitä: kekropialaisella s.o. athenalaisella murhenäytelmällä, koska tämä näytelmän laji paraiten kukoisti Athenassa. — Nimitys "kekropialainen" johtuu Athenan Kekropia-nimisestä linnasta, jonka, tarun mukaan, perusti eräs ikivanha Attikan Kekrops-niminen kuningas, joka oli puoleksi ihminen, puoleksi käärme.
[10] Pollio oli nim. tunnettu mainioksi puolustuspuhujaksi oikeuksissa.
[11] V. 39 e.Kr. Pollio valloitti Dalmatian (Salonae-kaupungin) ja piti sen johdosta triumfin Lokakuun 25 p:nä samana vuonna.
[12] Juno oli Karthagon suojelijatar ja sentähden Romalaisia vastaan. Vrt. Carm. I, 7.
[13] Nim. Afrikasta, kun Karthago oli hävitetty (v. 146 e. Kr.) ja Jugurtha kukistettu (v. 105 e.Kr.); sen ajan käsityksen mukaan jumalat heti lähtivät maasta ja kaupungeista, kun vihollinen valloitti ne.
[14] S.o. Jugurthan haahmulle. — Hän oli Numidian kuningas, jonka romal. sotapäällikkö Marius v. 105 lopulla sai vangiksi ja sitten Tammik. 1 p:nä v. 104 e.Kr. vei loistavassa voittosaatossa Kapitoliumiin, josta hän työnnettiin vankiholviin nälkään kuolemaan.
[15] S.o. romalaisella.
[16] Vrt. Carm. I, 2.
[17] S.o. Italian.
[18] S.o. Apulian; tässä: Italian, Roman valtakunnan ylim. Vrt. Carm. I, 22.
[19] Eräs Kykladein saaria on Keos, josta murherunoelmain päämestari Simonides oli kotoisin. Hän oli syntynyt v. 560 ja kuoli v. 470 e.Kr.
[20] Dione oli Venuksen äiti.
[21] Alkukielessä: "leviore plectro", keveämmällä näppäimellä s.o. "sointuisampia".
2 Laulu (K. Sallustius Krispukselle)
[1] Sallustius Krispus, historioitsijan jälkeläinen (nepos) ja perillinen; hän oli nuoruudessansa elänyt ylellisesti ja huikentelevaisesti, mutta sitten varttuneempana käytti rikkauttansa ymmärtäväisesti ja jaloihin tarkoituksiin. Tätä menetystapaa ylistelee runoilija tässä, esittämällä, että ihmisen mahtavuus ja hyvä maine eivät riipu laajalle-ulottuvasta vallasta, suurista maatiluksista ja runsaista raha-aarteista, vaan himojensa hillitsemisestä ja jalosta elämänlaadusta. — Laulun arvellaan tehdyn vv. 26-24 välillä e.Kr.
[2] Oik. metallilevy, raha.
[3] Oik. loisto, hohto.
[4] Aarre-aitan vastakohtana.
[5] Alkukielessä: "extento aevo", jonka ikä on pidennetty s.o. hänen maineensa on elävä ikuisesti.
[6] Kajus Prokulejus, romal. ritari, Augustuksen ystävä, Maecenaan puolison Terentian veli. Tämän Augustus lähetti Aktiumin tappelun jälkeen Antoniusta ja Kleopatraa vangitsemaan.
[7] Isän kuoleman jälkeen jaettiin omaisuus kolmen veljen kesken; mutta kun kaksi heistä kansalaissodan aikana oli proskriptsioonissa menettänyt omaisuutensa, jakoi Prokulejus vielä kolmanneksensakin kolmeen osaan ja antoi osan heille kummallekin.
[8] Alkukielessä: "penna metuente solvi", siivellä, joka pelkää irroitettaa, joka varouu väsymästä s.o. iäti-uupumattomalla siivellä.
[9] S.o. voitonhimosi.
[10] Vrt. Carm. I, 1.
[11] Eräs Etelä-Hispanian kaupunki; tässä: Hispania ylim.
[12] Sekä itse Karthago että sen alue Hispaniassa s.o. Afrikan ja Hispanian Punilaiset.
[13] S.o. Parthian. — Parthialaisten kuningassuku l. Arsakidit, jotka tämän nimen perivät Parthian ensimmäisestä Arsakes-nimisestä kuninkaasta, pitivät itsiänsä Persian kuninkaan Kyruksen jälkeläisinä.
[14] S.o. Parthian kuningas, Fraates IV, jonka Parthialaiset hänen julmuutensa tähden olivat karkoittaneet valta-istuimelta ja asettaneet Tiridateen hänen sijaansa; Skythalaisten avulla sai Fraates kuitenkin kuningasvaltansa takaisin. Vrt. Carm. I, 26.
[15] Alkukielessä: "diadema", alkup. side Persian kuninkaan turbaanin ympärillä; siitä: turbaani, kuningasruunu.
[16] Alkukielessä: "oculo irretorto", taakse kääntämättömällä silmäyksellä, taaksensa vilkaisematta s.o. välinpitämättä, silmiänsä niihin lainaamatta.
3 Laulu. (Kvintus Delliukselle)
[1] Kvintus Dellius oli luonteeltansa erittäin häilyväinen mies; kansalaissodan aikana esim. hän kuului milloin mihinkin puolueesen (Dolabellan, Kassiuksen, Antoniuksen), mutta liittyi lopuksi Oktavianukseen (v. 31 e.Kr.) ja saavutti hänen suosionsa ja luottamuksensa. Asiain näin ollen ja kun sitäpaitsi Dellius näyttää olleen tyytymätön silloiseen asemaansakin, kehoittaa runoilija häntä olemaan yhtä tyytyväinen ja vakava niin hyvin myötä- kuin vastoinkäymisessäkin, muistamaan tämän elämän velvollisuuksia ja kuoleman välttämättömyyttä sekä ymmärtäväisesti nauttimaan käsilläolevia mukavuuksia niin kauan kun "kolmen Onnettaren musta lanka sen sallii".
[2] Nim. mieltä (mentem servare).
[3] Nim. rauhassa ja kenenkään häiritsemättä.
[4] Alkukielessä: "interiore nota Falerni", taampana varastossa säilytetty, vanhempi, paras laji. Vanhemmat viinilajit jäivät nim. aina takapuolelle varastoa, kun nuorempia pantiin etupuolelle. Nootan l. etiketin, johon kirjoitettiin sen konsulin nimi ja vuosi, jonka aikana se oli kasvanut ja valmistettu, nootan mukaan tuotiin sitä juotavaksi. Vrt. Carm. I, 9, 11, 20, 37.
[5] Alkukielessä: "flores rosae", ruusun kukkia, gent. epexegeticus.
[6] Nim. nuoruuden.
[7] S.o. Parkain l. Vaihettarien (Klotho, Lakhesis ja Atropos), jotka olivat Jupiterin palvelijattaria ja jokaiselle ihmiselle hänen elämänlankansa kehräsivät.
[8] Sentähden että musta kuolema seurasi, kun elämänlanka katkesi.
[9] Nim. kaupungintalosi.
[10] Vrt. CARM. i, 2.
[11] Okeanuksen ja Tethyksen poika, Argoksen ensimmäinen kuningas, jokijumala. Eli noin v. 1667 e.Kr.
[12] Tässä: Manalan jumala. Vrt. Carm. I, 24.
[13] Nim. Kharonin, s.o. Manalan lauttamiehen; vastaa Tuonen-tyttöä meidän Kalevalassa.
4 Laulu. (Xanthias Fokeukselle)
[1] Horatius lohduttaa erästä Xanthias Fokeus-nimistä ystäväänsä, joka oli sattunut rakastumaan omaan orjattareensa, mutta nähtävästi jälkeenpäin katu ajattelematonta tekoansa. Koko joukon muinaisajan uhkeita urhoja ottaa runoilija esitelläksensä, joille myöskin on sama seikka tapahtunut, vaan eivät senvuoksi ole arvoansa menettäneet: hänenkään siis ei pidä turhia voivotella. — Laulun arvellaan tehdyn jälkeen v. 25 e.Kr.
[2] Romalaiset katsoivat nim. erinomaisen suureksi häpeäksi isännälle rakastua omaan orjattareensa.
[3] Tekmessa oli Frygian kuninkaan Teuthraan tytär, jonka Ajax Telamoninpoika vangitsi.
[4] S.o. Agamemnon, joka heti Trojan valloituksen jälkeen rakastui vangittuun Kassandraan. Vrt. Carm. I, 10.
[5] S.o. Akhilleen. Vrt. Carm. I, 8.100
[6] Hektor oli Trojan kuninkaan Priamuksen ja Hekuban poika, Andromakhen puoliso, urhollisin Trojan sankareita, jonka Akhilles surmasi.
[7] S.o. Trojan.
[8] Nim. koska he itse olivat suurta sukua.
[9] Penatit olivat perhe-, suku-, heimo- ja valtion jumalia.
[10] S.o. älä ole mustasukkainen.
[11] Lustrum on viiden vuoden aikakausi, siis tässä 40:s ikävuosi.
5 Laulu. (Lalagen rakastajalle)
[1] Horatius varoittaa erästä ystäväänsä ryhtymästä lemmenseikkoihin Lalagen kanssa liian nuoresta ja käskee hänen odottamaan siksi kun tämä tulee mieskuntaiseksi.
[2] Nim. ikeesen.
[3] S.o. kaksivaljakon.
[4] Nim. uimalla.
[5] Tekaistu pojannimi.
[6] Alkukielessä: "discrimen", väli, suku-eroitus; apposits. sanalle Gyges.
6 Laulu. (Septimiukselle)
[1] Septimius oli Horatiuksen hyvä ystävä, Augustuksen suosikki ja uskottuinen. — Hänelle runoilija ylistelee tässä Tiburin ja Tarentumin erinomaista luonnonihanuutta ja sanoo sydämestänsä haluavansa kummassa tahansa näistä kaupungeista mielellänsä sekä elää että kuolla, kunhan vaan saisi olla hänen seurassansa.
[2] Vrt. Carm. H, 2.
[3] Kantabria, eräs Hispanian pohjaisia maakuntia, tunnettu villeistä asujaimistansa, jonka Romalaiset valloittivat v. 29 e.Kr. V. 26 e.Kr. nousivat Kantabrialaiset kapinaan ja luopuivat Romalaisista; vv. 25-24 välillä he jälleen lannistettiin, mutta lopullisesti he masennettiin vasta v. 19 e.Kr.
[4] Vrt. Carm. I, 22.
[5] S.o. Katiluksen. Vrt. Carm. I, 7, 18.
[6] Alkukielessä: "senectae", dat., sivumuoto sanasta "senectus".
[7] Nim. Tiburista.
[8] Alkukielessä: "pellitus", nahalla varustettu l. villan suojelemiseksi nahalla peitetty: siitä: hienovillainen.
[9] Galaesus, eräs Etelä-Italian joki Tarentumin läheisyydessä; alkukielessä: "Galaesi flumen", gent. epexegeticus.
[10] S.o. Tarentumin alueelle. Tarun mukaan tuli sinne v. 707 e.Kr. uudisasukkaita Lakoniasta, Falantuksen johdolla.
[11] Nim. Tarentumin alue.
[12] Hymettus on eräs vuori Athenan läheisyydessä Attikassa, tunnettu mainiosta hunajastansa ja marmoristansa.
[13] Venafrum, eräs ikivanha Samniumin kaupunki, lähellä Kampanian rajaa, jonka ympäristöllä Italian parhaat öljypuut kasvoivat.
[14] Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[15] Vrt. Carm. I, 1, 7, 12.
[16] Aulon, eräs ihana laakso Tarentumin alueella, lähellä Saturumia, tunnettu mainiosta viinistänsä.
[17] Nim. Aulon.
[18] Vanhaan aikaan ruumiit poltettiin ja tuhka koottiin uurnaan, jossa sitä säilytettiin.
7 Laulu. (Pompejus Varukselle)
[1] Tämä on ilolaulu Horatiuksen hyvän ystävän ja toverin, Pompejus Varuksen, onnellisen kotiintulon johdosta Filippin tappelusta (v. 30 e.Kr ), johon hänen seurassansa myöskin Horatius oli ottanut osaa. Asiain näin ollen kehoittaa runoilija häntä valmistamaan juhlallisuutta jumalain kunniaksi ja tämän vaarallisen retken muistoksi.
[2] S.o. menettämättä kansalaisoikeuttasi.
[3] Vrt. Carm. I, 31.
[4] Filippi on Makedoniassa, pohjaiseen Strymon-joesta. Filippin tappelu oli myöhään kesällä v. 42 e.Kr., jossa Brutus ja Kassius voitettiin.
[5] Nim. Brutuksen puoluelaisten. — Alkukielessä: "fracta", ajateltava lisäksi: "erat", oli lannistunut.
[6] Nim. verenvuodatuksen kautta.
[7] Vrt. Carm. I, 2, 10.
[8] Pompejus Varus pakeni muiden tasavaltalaispuoluelaisten kanssa Sext. Pompejuksen luokse Siciliaan; tämän kuoltua (v. 35 e.Kr.), liittyi hän Antoniukseen ja palasi kotiin vasta v. 30 e.Kr.
[9] Romal. talon sisäpihaan oli laakeripuita istutettu, joiden siimeksessä sitten huviteltiin.
[10] S.o. surut-poistavalla.
[11] Vrt. Carm. I, 20.
[12] Tässä: Venus-peli, arvanheitto (Jactus Venereus), jonka avulla juominginjohtaja määrättiin.
[13] Edonilaiset olivat eräs Thrakian kansakunta, Nessus- ja Strymon-jokien välillä, kuuluisa Bakkhuksen palveluksesta.
8 Laulu. (Barinelle)
[1] Barine oli nähtävästi eräs vapautettu orjatar (libertma), joka ihanan-kauniilla muodollansa herätti yleistä huomiota varsinkin nuorten miesten kesken. Vaikka hän tämän kauneutensa nojalla oli usein erehtynytkin, eivät jumalat, kuten runoilija tässä vaikeroitsee, rankaisseet häntä, silloisen käsityksen mukaan, millään ruumiinvammalla, vaan aina "loisti hän paljoa kauniimpana ja esiytyi julkisesti nuorukaisten yleiseksi levottomuudeksi".
[2] Alkukielessä: "crederem", absol., uskoisin (nim. "tibi" sinua).
[3] Alkukielessä: "obligasti votis caput", olet lupauksilla velvoittanut pääsi s.o. olet väärin vannonut onnettomuudeksesi.
[4] Alkukielessä: "cura", praedikatiivi.
[5] S.o. ajattelemattomasti vannoa äitisi tuhan kautta.
[6] Alkukielessä: "toto taciturna noctis signa cum coelo", yön hiljaiset tähdet koko taivainensa.
[7] S.o. kuolemattomat (immortales).
[8] Nämä samoinkuin Kupidokin olivat Venuksen seuralaisia. Vrt. Carm. I, 2.
[9] Nim. jättää (relinquere tectum).
[10] Nim. pelkonsa vuoksi.
[11] Nim. rakkauden henkäys, rakkaus sinuun s.o. että heidän miehensä parhaiten viihtyvät sinun "ilmakehässäsi", sinun pakinoillasi.
9 Laulu. (Valgiukselle)
[1] K. Valgius Rufus, Horatiuksen hyvä ystävä, kielimies, puhuja ja runoilija. — Horatius koettaa lohdutella häntä hänen lemmittyisensä Mystes-vainajan (luultavasti erään vapautetun orjattaren) kuoleman johdosta sekä suunnata hänen mielensä ilahuttavimpiin tapauksiin, mm. etupäässä Augustuksen loistaviin voittoihin. — Laulu on nähtävästi tehty vv. 25-24 e.Kr.
[2] S.o. Taurus-vuoren harjanteilla.
[3] Garganus, eräs vuori Apuliassa, pohjaiseen Sipotumista.
[4] Vrt. Carm. I, 3.
[5] Alkukielessä: "ademptum" (sc. tibi), kuoleman kautta sinulta riistetty s.o. vainaja.
[6] S.o. rakkaus l. ikävä kuolleen suhteen; siitä: kuolleen kuva l. muoto.
[7] Vrt. Carm. I, 15.
[8] Antilokhus oli Nestorin vanhin poika, jonka Memnon surmasi Trojan edustalla.
[9] Troilus oli Priamuksen nuorin poika, jonka Akhilles surmasi jo ennen Homeruksen kuvailemaa sota-aikaa. Vrt. Carm. I, 2.
[10] Nim. niistä, jotka saatiin Armenialaisista ja Parthialaisista.
[11] Nifates, eräs Taurus-vuoren harjanteita, joka kulkee Armenian lävitse.
[12] S.o. Eufrat; tässä: Parthialaisten alueen asemasta.
[13] Gelonilaiset olivat eräs Skythalais-kansa Isterin tienoilla; siitä: Skythalaiset ylim.
[14] S.o. kulkevat, muuttelevat. Skythalaiset olivat nim. kuljeskeleva ratsukansa.
[15] Nim. Augustuksen voittojen kautta vähennetyillä alueillansa.
10 Laulu. (Licinius Murenalle)
[1] Luultavasti Lucius Licinius Varo Murena, konsuli Murenan poika, Prokulejuksen veli, tuo erittäin rauhaton, kunnianhimoinen ja tyytymätön mies, joka kansalaissodan aikana menetti kaiken omaisuutensa, vaan sai sittemmin veljeltänsä uutta sijaan (vrt. Carm. II, 2). Horatius näyttää pelänneen, että hän tämän levottoman luonteensa kautta saattaisi ennen pitkää joutua perikadon partaalle, ja sentähden neuvoi häntä kaikissa yrityksissänsä käyttämään "kultaista kohtuutta". Sittemmin näyttää hän vehkeilleen Augustuksen henkeä vastaan ja saaneen surmansa teloittajan tapparasta (v. 22 e.Kr.). — Laulun arvellaan tehdyn vv. 24-23 e.Kr.
[2] Alkukielessä: "rectius",absol., oikeammin kuin nyt l. kuin jos toisin tekisit.
[3] Nim. kallioiden ja karien tähden.
[4] Alkukielessä: "saepius" (eikä "saevius"),parasten auktorien mukaan.
[5] Nim. opilla ja viisaudella.
[6] Alkukielessä: "reducit", tuo (nim. tavantakaa).
[7] Vrt. Carm. I, 2. 15, 24.
[8] Vrt. Carm. I, 26.
[9] Alkukielessä: "contrahes", fut. imper:n asemasta.
11 Laulu. (Kvintius Hirpinukselle)
[1] Runoilija kehoittaa Kvintius Hirpinusta heittämään huolensa jumalain haltuun ja viettämään elämäänsä, niin kauan kun Onnetar sen suo, iloisissa viinin- ja rakkaudennautinnoissa.
[2] Vrt. Carm. II, 6.
[3] Vrt. Carm. II, 19.
[4] S.o. nykyinen Adrian meri.
[5] Alkukielessä: "canities", harmaus, harmaat hiukset, vanhuus.
[6] Unen tavall. epiteetti.
[7] Nim. niin syviin ajatuksiin.
[8] S.o. näiden puiden siimeksessä, koska näillä on tuuheat oksat ja ovat niin muodoin hyvin varjokkaat.
[9] Alkukielessä: "sic temere", niin sikin-sokin l. mullin-mallin s.o. huoletta niin ja näin.
[10] S.o. ruususeppeleet päässä.
[11] Vrt. Carm. I, 31.
[12] S.o. Bakkhus. Vrt. Carm. I, 1, 7, 12.
[13] Lakedaemonin l. Spartan nainen (Helena), jonka tapana oli punoa hiuksensa päälaellensa solmuun ja sitoa ne rihmalla kiinni.
12 Laulu. (Cilnius Maecenaalle)
[1] Runoilija, jota Maecenas oli kehoittanut ikuisuuttamaan Augustuksen loistavia urotöitä, valittaa itsellänsä olevan sellaisiin jaloihin tehtäviin liiaksi vähän voimia ja kykyä, sanoo itse Maecenaan siihen paremmin sopivan, mutta itsensä kykenevän hyräilemään ainoastaan Maecenaan ja hänen lemmittynsä Likymnian keskinäisistä suhteista. — Laulu näkyy tehdyn noin v. 28-27 e.Kr.
[2] Numantia oli eräs mahtava kaupunki Pohjois-Hispaniassa, Durius- (Duero-) joen lähteillä, jonka asukkaat noin 10 vuotta (vv. 141-133 e.Kr.) vastustelivat urhollisesti Romalaisia, kunnes vihdoin Scipio Afrikanus Minor 15-kuukautisella piirityksellä sai kaupungin niin ahtaalle, että asukkaat viimein hädissänsä polttivat itsensä ja kaupunkinsa v. 133 e. Kr.
[3] Hannibal oli eräs kuuluisa Karthagon sotapäällikkö, joka voitti Romalaiset (konsuli P. Kornelius Scipion) Ticinus-joella v. 218 e.Kr., (konsuli Sempronius Longuksen) Trebia-joella v. 218 e.Kr., (konsuli K. Flaminiuksen) Trasimonus-järvellä v. 217 e. Kr., (konsulit Terentius Varron ja Aemilius Pauluksen) Kannan luona v. 216 e.Kr. ja valloitti Tarentumin v. 212 e.Kr.
[4] Nim. konsuli Kajus Duiliuksen merivoiton kautta Mylan luona v. 260 e.Kr. ja konsuli Lucius Lutatius Katuluksen Aegates-saarten luona v. 241 e.Kr.
[5] Vrt. Carm. I, 18.
[6] Hylaeus oli eräs Kentauri, joka Lapithi-taistelussa surmattiin.
[7] Vrt. Carm. I, 3.
[8] S.o. Gigaateja, käärmejalkaisia jättiläisiä, Telluksen (Maan) Tartaruksen (Manalan) poikia, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja hautasi Aetnan alle.
[9] Saturnus oli maanviljelyksen jumala, Opsin puoliso, Jupiterin, Pluton ja Neptunuksen isä. Hän karkoitettiin taivaasta, tuli Latiumiin, jossa Janus otti hänet vastaan; hänen hallitessansa oli Latiumissa "kultainen aikakausi". Hänen temppelissänsä säilytettiin valtionrahasto ja -arkisto; hänen kunniaksensa vietettiin Saturnalia-juhla Joulukuussa. Myöhemmin hän sekoitettiin Kronos-jumalaan.
[10] S.o. Roman historiassa.
[11] S.o. niitä, jotka olivat ahdistaneet Roman valtakuntaa.
[12] Nim. voittosaatossa l. triumfissa.
[13] Nim. Roman; Marskentältä Porta-Triumfaliksen kautta pitkin Sakra-Viaa Jupiterin temppeliin Kapitoliumilla.
[14] Vrt. Carm. I, 26.
[15] Likymnia oli Maecenaan lemmittyinen, muutamain arvelun mukaan Maecenaan puoliso Terentia, Augustuksen sisar.
[16] Vrt. Carm. I, 12.
[17] Hän oli Persian kuningassuvun (Kyruksen) kanta-isä, tunnettu suurista rikkauksistansa.
[18] Mygdon (Mύγδον) oli eräs Frygian tarunaikainen kuningas.
13 Laulu. (Puulle, jonka iskusta hän oli kuolemaisillansa.)
[1] Horatius oli kerran, kävellessänsä Sabinilais-talonsa tiluksilla, hengen vaarassa erään puun iskusta, joka yhtäkkiä, kaatua romahti aivan hänen viereensä. Tämän tapauksen johdosta runoilija manailee ensin puun istuttajaa, kääntää sitten huomionsa ylipäänsä kaikkiin niihin onnettomuuksiin, jotka voivat kohdata ihmistä aivan hänen odottamattansa, sekä kuvailee vihdoin sitä tilaa, johon ihminen kuolemansa jälkeen joutuu. — Milloin tämä laulu on tehty, ei varmaan tiedetä; toiset arvelevat sen tapahtuneen keväällä v. 30 e.Kr., toiset taas keväällä v. 24 e.Kr.
[2] Semmoista, jota tuo kuulu velhotar, Medea, kuningas Aeeteen tytär, Kolkhiissa käytti.
[3] S.o. foenikialaiset, jotka olivat tunnetut maailman paraiksi purjehtijoiksi.
[4] S.o. Konstantinopolin salmea.
[5] Nim. Roman valtakunnan.
[6] Vrt. Carm. I, 2.
[7] Vrt. Carm. I, 4, 28.
[8] Aeakus oli Zeuksen ja Aeginan poika, Peleuksen ja Telamonin isä, Akhilleen ja Ajaxin isoisä. Aegina-saaren kuningas, aikansa jumalisin ja rehellisin mies, kuoltuansa Manalan tuomari. Vrt. Carm. I, 28.
[9] S.o. Elysium l. Sulola, johon Hermes Manalan tuomarein käskystä "autuaat sielut" saattoi; Tartaruksen vastakohta, johon "kadotetut sielut" joutuivat.
[10] S.o. lesbolaisella. — Lesbos-saaren asukkaat kuuluivat nim. aeolialaiseen sukuun.
[11] Sapfo oli mainio runoilijatar, kotoisin Lesbos-saaren pääkaupungista Mytilaenasta (tahi Ereboksesta), kukoisti noin v. 610 e.Kr. Hänen runoistansa huomattakoon erittäinkin n.k. Häälaulut ('Επιϑαλάμοι).
[12] Vrt. Carm. I, 32.
[13] Nim. Sapfon ja Alcaeuksen.
[14] Alkukielessä: "bibit aure" s.o. ammentaa korvillansa, hartaasti kuunnella.
[15] Nim. haahmujen l. varjojen.
[16] S.o. Kerbeirus (Κέρβερος), Manalan ovenvartija (janitor Orci), joka kuvaillaan milloin kolmi- milloin viisi- ja milloin satapäiseksi.
[17] S.o. Kostottarien. Vrt. Carm. I, 28.
[18] Vrt. Carm. I, 3, 16.
[19] S.o. Tantalus. Vrt. Carm. I, 6, 28.
[20] Orion (´Ωρίων), Hyrieuksen poika, Hygriasta Boeotiasta, Eoksen (Auroran, Aamuruskon) lemmitty, mainion väkevä, erinomainen metsästäjä, jonka Artemis surmasi. Tarun mukaan hän vielä Manalassakin metsästeli Manalan otuksia.
14 Laulu. (Posthumukselle.)
[1] Runoilija muistuttaa erästä, meille tarkemmin tuntematonta Posthumus-nimistä ystäväänsä tämän elämän lyhyydestä. Posthumus näyttää nim. olleen rikas, mutta sangen ahnas; sentähden runoilija kieltää häntä liiaksi himoitsemasta tätä katoavaista tavaraa, jonka hänen kuitenkin kerran täytyy jättää perillisten tasattavaksi, ja koettaa kääntää hänen huomionsa tulevaan, katoamattomaan elämään.
[2] Alkukielessä: "senectae", "senectus"-sanan sivumuoto.
[3] Vrt. Carm. I, 4, 28.
[4] Kreik. Γηρυων, Länsi-Europan kuninkaan Khrysaorin poika, Hispanian saaren Erythoian kuningas; tarun mukaan kolmipäinen ja kolmiruumiinen, kuusikätinen ja kuusijalkainen. Hänen härkänsä Herkules riisti.
[5] Tityos oli Jupiterin ja Gaian poika, hirmuinen jättiläinen, joka yritti vietellä Latonaa, mutta tämän lapset, Apollo ja Artemis, surmasivat hänet; rankaistukseksi tästä yrityksestänsä kaksi korppikotkaa Manalassa istui lakkaamatta hänen maassa selällänsä olevan ruumiinsa molemmin puolin ja nokki hänen alati jälleen-kasvavaa maksaansa.
[6] S.o. sotaa. Vrt. Carm. I, 6.
[7] Vrt. Carm. II, 11.
[8] S.o. etelä- l. suvituulta, Sirocco-tuulta.
[9] Kokytus on Manalan jokia. Manalassa on nim. neljä jokea: Styx, Akheron, Pyriflegethon ja Kokytus; näistä on Akheron pää- ja Manalan rajajoki, johon kaikki toiset laskevat.
[10] Danaus, Beluksen poika, Aegyptuksen veli, Argos-kaupungin perustaja, noiden surkean-kuuluisain viidenkymmenen tyttären isä, jotka, paitse Hypermnestraa, hänen käskystänsä miehensä surmasivat.
[11] Sisyfus oli Aeoluksen poika, Salmoneuksen veli, Korinthuksen kuningas, tunnettu kavaluudestansa ja saaliinhimostansa. Hän ilmaisi jokijumala Aesopukselle, että Zeus oli vienyt tämän tyttären Aeginan; hän ei tahtonut enää palata takaisin Hadekseen, josta hän oli päästetty ylä-ilmoihin kostamaan puolisoansa huolimattomasta hautaamisesta. Rankaistukseksi kaikesta tästä sai hän Manalassa vieritellä suurta kivimöhkälettä jyrkkää vuoren rinnettä ylös, mutta aina kun hän oli sen saamaisillansa huipulle, vierähti se hänen käsistänsä jälleen alas. — Suomen Runotar on ottanut säestääksensä näitä tässä kosketeltuja Manalan rankaistuksia seuraavin säkein:
"Louhtaan Sisyfos viers' ylös, tuo vier' ain' alas taaskin;
Korppia kaks', väsymättä ne Tityon maksoa raastaa,
Ain' yht' ympäri pyörtää kyyratas Iksion-kurjaa;
Tantalos nääntyä on janohon, vesi tulvassa seisten;
Turhaan Danaon tyttäret seulalla ammensi vettä."
[12] Kypressit olivat Manalan jumalalle pyhitetyt ja niitä käytettiin hautijaiskoristuksina.
[13] Alkukielessä: "dignior", nim. "te", onnellisempi kuin sinä (abi. compr.).
[14] Nim. marmorilaattaasi, jommoisia rikkaat Romalaiset käyttivät.
[15] Tuhlaava perillinen ei ainoastaan nauti viiniä, vaan vieläpä kaataa hän sitä maahankin.
15 Laulu. (Aikakautensa Ylellisyydelle.)
[1] Runoilija paheksuu aikakautensa ylellisyyttä, sen rientoja ja pyrinnöitä; kehuu taas entisen ajan yksinkertaisuutta ja mukavuutta.
[2] Alkukielessä: "regiae", kuninkaalliset, muhkeat.
[3] Lukrinus-järvi, Kampanian rantamaalla; saanut alkunsa, kuten luullaan, maan halkeamasta, johon sitten ihmiset ovat patojen avulla sulkeneet veden (s.o. eroittaneet merestä).
[4] Vaahteraan, tuuheain oksain ja lehtien vuoksi, ei viiniköynnös kierry.
[5] Alkukielessä: "laurea", "laurus "-sanan sivumuoto.
[6] Nim. la'eissa (auspiciis). Vrt. Carm. I, 2.
[7] S.o. vanhemman l. Censoriuksen. Vrt. Carm. I, 12.
[8] Alkukielessä: "excipiebat", ottanut vastaan s.o. ollut päin.
[9] Jotka olivat joko palaneet tahi muuten häviölle joutuneet.
16 Laulu. (Pompejus Grosfukselle.)
[1] Runoilija opettaa tässä laulussa erästä Pompejus Grosfus-nimistä ystäväänsä (romal. ritaria, kotoisin Siciliasta) käyttämään oikeita välikappaleita (eritt. tyytyväisyyttä ja himojensa hillitsemistä) saavuttaaksensa todellisen rauhan ja todellisen onnen, joita jokaisen on ennen kaikkia etsiminen, olkoon sitten rikas tahi köyhä. — Laulun arvellaan tehdyn jälkeen v. 34 e.Kr.
[2] S.o. opastavat, johdattavat.
[3] Alkukielessä: "Thrace", maakunta kansan asemasta.
[4] Vrt. Carm. I. 2.
[5] S.o. liktori, joka aina kulki konsulin edellä, vitsakimppu (fascis) olalla, tekemään konsulille tilaa väkijoukon lävitse kaduilla sekä huomauttamaan lähellä-olevia kunniaa tekemään. Myöskin panivat nämä määrätyt rankaistukset toimeen, vieläpä toimittivat teloittajan virkaakin.
[6] Vanhempina aikoina kattoliistat maalattiin, mutta myöhemmin koristeltiin kullalla ja norsunluulla.
[7] S.o. esi-isiltä peritty.
[8] Romalaiset käyttivät hopeista suolakuppia, jonka orjat pitivät kirkkaana.
[9] Alkukielessä: "brevi aevo". lyhyellä aikaa s.o. lyhyen ajan varaksi.
[10] S.o. kaakkotuuli.
[11] Kohtalo oli Akhilleelle määrännyt joko lyhyen ja mainehikkaan tahi pitkän ja maineettoman elämän.
[12] Vrt. Carm. I, 28.
[13] Valjakoiksi käytettiin tavall. tammoja.
[14] Vrt. Carm. I, 3.
[15] S.o. Runotar, Laulutar; runo, laulu.
17 Laulu. (K. Cilnius Maecenaalle.)
[1] Horatius onnittelee ystäväänsä Maecenasta, joka melkeen samaan aikaan, kuin Horatiuskin puuniskusta, oli ollut hengenvaarassa (hengen sairaana?), vaan sittemmin onnellisesti pelastunut siitä; sekä rohkaisee häntä vanhan tapansa mukaan jälleen käyttämään hyväksensä kaikkea, mitä Onnetar tarjoaa, aina eteenkinpäin luvaten olla hänen todellinen ystävänsä sekä elämän että kuoleman vaiheissa.
[2] Maecenas oli koko loppupuolen elämäänsä ollut kivullainen, kentiesi hänen ylellisen elämänsä seurauksista; hän luultavasti aina vähän väliä valitteli tuskiansa runoilijalle.
[3] Alkukielessä: "maturior vis", kypsyneempi voima, ennenaikainen kuolontapaus.
[4] Tarkoittaa heidän hyvin läheistä ystävyyttänsä. Vrt. Carm. I, 3.
[5] Alkukielessä: "nec carus aeque" (nim. "atque nunc sum"), "nec superstes integer", en enää olisi samanarvoinen (nim. kuin nyt olen), enkä jälkeesi jääneenä (s.o. aivan) kokonainenkaan.
[6] Vergiliuksen mukaan Khimaera oli Manalan portilla. Vrt. Carm. I, 27.
[7] Gyges oli eräs jättiläinen.
[8] S.o. Oikeus, kreikk. Δίκη, Zeuksen ja Themiksen tytär, Parkain sisar.
[9] Vrt. Carm. II, 3.
[10] Nim. syntyessäni, syntymähetkelläni.
[11] S.o. tähtisikerö Vaaka.
[12] S.o. tähtisikerö Skorpiooni.
[13] Vanhain luulon mukaan riippui ihmisen onnellisuus siitä, minkä tähden kiiluttaessa hän sattui syntymään. Senvuoksi jakoivat he tähdet kahteen osaan, nim. onnea-ennustaviin, joihin kuuluivat: Libra, Jupiter, Venus, Luna y.m. ja onnettomuutta-ennustaviin taas: Skorpios, Kaprikornus, Saturnus, Mars y.m.
[14] S.o. Kauriin tähtisikerö. Vanhain luulon mukaan tämä tähti tuotti raju-ilmoja, hallitusmullistuksia y.m.
[15] Tässä: tähti. Vrt. Carm. I, 2, 15, 24.
[16] Tässä: tähti. — Runoilija on nähtävästi koko tällä lauselmalla tahtonut ilmaista, että Jupiter oli sattunut juuri Maan ja Saturnuksen välille, joten Saturnus peittyi kokonaan Jupiterin varjoon. Vrt. Carm. II, 12.
[17] S.o. Kohtalo, eritt. kuolonkohtalo.
[18] Vrt. Carm. I, 20.
[19] Vrt. Carm. II, 13.
[20] Vrt. Carm. I, 4, 17.
[21] S.o. runoilijain, jotka olivat Merkuriuksen suojeluksessa.
[22] Nim. Jupiterille tahi Menestykselle (Salus).
18 Laulu. (Ahnaalle.)
[1] Runoilija kehuu olevansa tyytyväinen omiin yksinkertaisiin elontapoihinsa pienellä Sabinilais-tilallansa; paheksuu taas muiden ylellisyyden- ja loistonhimoa, joka saattaa usein heidät vielä haudan partaallakin laittomuuksiin ja ajattelemattomiin tekoihin; lopuksi muistuttaa hän tämän elämän katoavaisuudesta ja kuoleman välttämättömyydestä.
[2] Vrt. Carm. II, 16.
[3] Nim. marmoripalkit. Vrt. Carm. II, 6.
[4] Afrikasta (Numidiasta) tuotiin kellertävää, punasuonista marmoria romalaisia rakennuksia varten.
[5] Vrt. Carm. I, 1.
[6] S.o. vapaasyntyiset.
[7] Lakonia, eräs maakunta Peloponnesuksella, jonka purpura, Tyruksen purpuraa lukuun ottamatta, oli parasta arvoltansa.
[8] Oikeastaan: hautaasi.
[9] S.o. täyttääksesi, laajentaaksesi merenrantaa rakennuksiasi varten.
[10] Baja (Bajae), Kampanian rannalla, lähellä Neapolia, vastapäätä Puteolia, Misenumin lahden läheisyydessä, jossa oli Roman laivaston satamapaikka; tunnettu terveellisestä ilmanalastansa, Romalaisten paras kylpypaikka. Juuri tämän ilmanalan ja ihanan aseman vuoksi ylhäiset Romalaiset rakennuttivat sinne itsellensä erinomaisen muhkeita palatseja, joten tästä pikkukaupungista oli syntymäisillänsä toinen Roma.
[11] Alkukielessä: "continente ripa", abl. abs., kun ranta on keskeymätön s.o. jos rannalle ei ole rakennettu.
[12] Alkukielessä: "satelles Orci", toiset luulevat tällä kohdalla tarkoitettavan Kerberusta (Manalan kolmipäistä koiraa), toiset taas Kharonia (Manalan lautturia). Vrt. Carm. I, 24; II, 3, 13.
[13] Vrt. Carm. I, 3, 16.
[14] Vrt. Carm. I, 28.
[15] S.o. Pelopsin. Vrt. Carm. I, 6.
19 Laulu. (Bakkhukselle.)
[1] Tässä laulussa, joka nähtävästi on mukailua eräästä kreikkalaisesta dithyrambista, ylistelee runoilija Bakkhuksen hyviä töitä ihmiskuntaa kohtaan; sitten esittelee Horatius hänen rankaistuksiansa vihollisia kohtaan ja vihdoin kuvailee hänen urhollisuuttansa ja rohkeuttansa.
[2] Vrt. Carm. I, 1, 7.
[3] S.o. yksinäisillä paikoilla, joissa Bakkhus mielellänsä oleskeli.
[4] Vrt. Carm. I, 1
[5] Vrt. Carm. I, 1.
[6] Eräs laji Bakkhatinnain riemuhuutoja.
[7] Vrt. Carm. I, 12.
[8] S.o. Bakkhatinnain sauva, jonka ympärille oli kierretty muratinvarsia ja viiniköynnöksiä.
[9] S.o. Bakkhatinnoista, jotka riehuen viettivät Bakkhuksen juhlaa.
[10] Jumalain sallimuksesta vuoti Bakkhuksen juhlaa viettäville viiniä, maitoa ja hunajaa, vaikka niistä muuten olisi kuinkakin puute ollut.
[11] Pentheus oli Kadmuksen kylvämistä käärmeenhampaista syntyneen Ekhionin ja Kadmuksen tyttären Agaven poika, Theban kuningas, joka pilkkasi Bakkhuksen palvelusta, ja sentähden hänen äitinsä sisarillensa repi hänet kappaleiksi Kithaeron-vuorella; hänen kotinsa hävitettiin perinpohjin.
[12] Lykurgus oli Thrakiassa asuvain Edonien kuningas, joka vastusteli Bakkhuksen palvelemisen leviämistä maassansa ja vainosi Bakkhuksen palvelijoita. Rankaistukseksi tästä tuli hän sokeaksi, vieläpä pian menetti henkensäkin.
[13] Tarun mukaan Orontes- ja Hysdaspes-joet tottelivat, kun niitä kosketti thyrsus-sauvalla.
[14] S.o. Indian meren, jonka Bakkhus, tarun mukaan, tyvensi.
[15] So. ilman vaaraa.
[16] Bistonidit olivat eräs kansakunta Thrakiassa, etelään Rhodopesta, kuulut Bakkhuksen palveluksestansa.
[17] Bakkhatinnat käyttivät kiharoissansa käärmeitä, jotka jumalan sallimuksesta heitä eivät vahingoittaneet.
[18] Gigaatit olivat Gaian ja Tartaruksen pojat, käärmejalkaiset jättiläiset, jotka Jupiter nuolillansa surmasi ja hautasi Aetnan alle.
[19] S.o. Jupiterin.
[20] Bakkhus muutti itsensä tässä taistelussa jalopeuraksi.
[21] Rhoetus oli eräs Gigas.
[22] Bakkhusta pidettiin hedelmällisyyden suojelijana ja kuvailtiin kultasarviseksi.
[23] Mm. kun Bakkhus meni Manalaan äitiänsä Semeleä hakemaan. Vrt. Carm. II, 13.
20 Laulu. (Cilnius Maecenaalle.)
[1] Horatius ilmaisee tässä laulussa ystävällensä Maecenaalle tuolla tavallisella, hienolla tavallansa ajatuksensa nimensä ja maineensa kuolemattomuudesta, jonka hän on runoillansa itsellensä saavuttava; pitää sentähden juhlalliset hautijaiset ynnä muut ikuisuuttamispuuhat, jotka mahdollisesti seuraavat hänen kuolemansa jälkeen, turhina ja kieltää ne kokonansa.
[2] Nim. runoilija ja joutsen.
[3] Vrt. Carm. I, 34.
[4] S.o. päältäni ja kaulaltani.
[5] S.o. joutseneksi.
[6] Vrt. Carm. I, 3.
[7] Vrt. Carm. II, 13.
[8] Vrt. Carm. I, 22.
[9] Pohjanpuoleisilla, pohjaisilla.
[10] Vrt. Carm. II, 13.
[11] Vrt. Carm. I, 35.
[12] S.o. Italian soturien.
[13] Vrt. Carm. II, 9.
[14] Vrt. Carm. I, 29.
[15] S.o. Rhonen.
[16] S.o. näennäisissä.
[17] Oikeastaan: haudan.