VALKOINEN TERRORI
Olen odotellut sähkösanomaa Lontoosta, Englannin parlamentista,
Wedgewoodin välikysymyksistä Pöytyän tapauksen johdosta.
On ihmeellistä, missä se viipyy. Johan sen olisi pitänyt ennättää, mutta sitä ei vain kuulu.
Sähkösanoman pitäisi olla ollut sanamuodolleen osapuilleen seuraavanlainen:
»Lontoo, elok. 31 pnä (Reuter S.T.T:lle). Alahuoneessa tiedusteli Wedgewood, onko Suomen hallitus tehnyt mitään esitystä lainan saamisesta, ja edelleen, onko Englannin hallitus tällaisessa tapauksessa tiennyt, että suojeluskuntalaiset ovat ampuneet Kalle Larmin Pöytyällä. Greenwood vastasi ulkoasiaindepartementin edustajana, ettei Suomen hallitukselle aseteta mitään vaikeuksia lainan ottamisen tielle. Toista kysymystä ei tällaisissa olosuhteissa tarvinnut nostaa. Wedgewood tiedusteli edelleen, eikö Englannin hallitus katso suotavaksi olla myöntämättä näitä helpotuksia Suomen hallitukselle, koska suojeluskuntalaiset ovat ampuneet Kalle Larmin Pöytyällä. Greenwood ilmoitti vastanneensa alkuperäisiin kysymyksiin eikä voivansa lisätä mitään enempää. Wedgewood kysyi, eikö ole sekä Englannin että Suomen etujen mukaista, että olisi ryhdytty kaikkiin toimenpiteisiin Kalle Larmin ampumisen ehkäisemiseksi Pöytyällä. Greenwood selitti, että Englannin hallitus on ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin, joihin voidaan ryhtyä».
Semmoisenhan sen sähkösanoman olisi pitänyt olla. Siinä ei ole mitään muuta vikaa kuin ettei sitä sähkösanomaa ole saapunut.
Missä vika?
Onko vika Reuterissa vai S.T.T:ssä?
Vai eikö Wedgewood olisikaan tehnyt tuollaista välikysymystä?
Mistä syystä?
Nukkuuko Wedgewood? Onko hän matkustanut Kalle Larmin hautajaisiin
Pöytyälle ja joutunut lahtarien käsiin ja saanut n.s. leipäkortin?
Sillä jos hän olisi hengissä, pitäisi hänellä jo aikoja sitten olla ollut tieto Kalle Larmin joutumisesta valkoisen terrorin uhriksi Pöytyällä.
Johan punaiset pöytyäläiset useita viikkoja takaperin levittivät tietoa
Larmin Kallen väkivaltaisesta lopusta.
Larmin Kalle oli kadonnut tuntemattomalla tavalla, ja Pöytyän punaiset olivat saaneet selville, että hän oli joutunut suojeluskuntalaisten käsiin. Siitä oli tullut Larmin Kallelle hyvin lyhyt prosessi.
Pöytyän punaiset sanoivat, että sellaisissa oloissahan sitä täällä
Pöytyälläkin eletään. Pitää kirjoittaa Helsinkiin, että lähettävät
sanan sille Wetkewootille, kun ei oma eduskunta ole koossa, jotta
Hakkila voisi hoitaa tämän asian.
Pöytyän nimismies ryhtyi virkansa puolesta tutustumaan asiaan ja etsimään Kalle Larmin ruumista. Kävi selville, että ruumiin oli nähty vielä huhun liikkeelläoloaikana tanssivan eräissä nurkkatanssiaisissa. Mahdollisesti oli ruumis kalpea, niinkuin valkoisen terrorin uhriksi joutuneitten ruumiit tavallisesti ovat, mutta hyvin vilkkaasti se kuitenkin nykyaikaisilla kivääreillä kuoliaaksi ammutuksi mieheksi oli tanssinut. Oli täytynyt tanssien väliajoilla pyyhkiä hikeä otsaltaan, mutta tietenkin se oli sellaista kalman kylmää hikeä.
Pöytyän nimismies pudisteli paheksuvasti päätään kuullessaan Kalle Larmin maallisten jäännösten huvitteluhalusta, ja jatkoi sitten ruumiin etsimistä.
Valkoisen terrorin uhriksi joutuneen Kalle Larmin ruumis löydettiin lopuksi eräältä pellolta Alastarosta. Kuuluu olleen siellä rukiinleikkuupuuhissa ja tekeytyneen ihan tietämättömäksi valkoisesta terrorista.
Enempää ei meillä ole tietoja Larmin Kalle-vainajan nykyisestä voinnista ja puuhista.
Mutta missä hitossa se Wedgewoodin välikysely viipyy? Nukkuuko
Wedgewood?
Vai onko hän matkustanut Pöytyälle ja joutunut siellä valkoisen terrorin uhriksi niinkuin Kalle Lännillekin kävi?
(1919.)