IV. Sauvaliikkeitä.
Kansakoulussa kuten alkeiskouluissa yleensä älköön sauvavoimistelua harjoitettako kahtena ensimmäisenä voimisteluvuotena. Yleensä on sauvavoimistelun harjoittaminen alotettava vasta silloin, kun oppilaat tyydyttävästi osaavat suorittaa tavallisimmat vapaaharjoitukset ilman sauvaa. Niiden tulee siis sitä ennen saavuttaa jonkinmoista valtaa ruumiinsa ja sen liikuntojen yli. Lisäksi on huomattava, ettei sauva saa olla liian raskas. Sen pituuden tulee olla noin 90 eli 95 senttimetriä ja paino olkoon niin suuri, että lapsi, pitämällä vahvemmalla kädellään sauvaa sen toisesta päästä, jaksaa pari sekuntia pitää sitä suoralla kädellä vaakasuoraan tasoon ojennettuna.
[Vieressä oleva kuva] näyttää meille asennon, jota sauvavoimistelussa tavallisesti käytetään alkuasentona muita liikkeitä tehtäessä ja muihin asentoihin mentäessä. Sauva pidetään ojennetuilla käsivarsilla, mutta eteen-ylöspäin taivutettuin rantein poikittain ruumiin etupuolella. Jos sauva tästä asennosta on vietävä »jalalle», niin vasen käsi ensi tempussa lykkää sauvan oikean käden läpi, kunnes kädet tulevat yhteen ja sauvan toinen pää lähenee lattiaa (katso [kuv. 55]). Seuraavassa tempussa laskee oikea käsi sauvan lattiaan ja samassa silmänräpäyksessä vasen käsi temmataan alas perusasentoonsa ([kuv. 56]). Kom. sanat: Sauva jalalle — vie! Kun sauva viimemainitusta asennostaan on poikittain eteen vietävä, niin oikea käsi kohottaa sauvan pari senttimetriä lattiasta ja samassa vasen käsi tarttuu sauvan ylipäästä kiinni. Toisessa tempussa vasen käsi vetää sauvan poikittain eteen, jolloin oikea käsi luiskahtaa sauvan toiseen päähän. Kom. sanat: Sauva poikittain eteen — vie!
Kuva 54.
Kuva 55.
Kuva 56.
Tästä viedään sauva oikealle kädelle niinikään kahdessa tempussa. Vasenta kättä koukistamalla ja kohottamalla nostetaan sauva ensin oikealle kädelle pystyyn, jolloin ensimainittu käsi liukuu sauvaa pitkin alaspäin, kunnes se tulee samaan tasapintaan kuin sen olkapää ja kyynärpää ([kuv. 57]). Oikea käsi muuttaa otteensa siten, että sauva tulee seisomaan etusormella tahi pitkällä sormella; peukalo tulee sauvan etupuolelle. Toisessa tempussa vasen käsi viedään perusasentoonsa ([kuv. 58]). Kom. sanat: Sauva oikealle kädelle — vie! Oikealta kädeltä sauva viedään kahdessa tempussa ja edellisiä temppuja vastaavilla liikkeillä takaisin alkuasentoonsa (poikittain eteen).
Kuva 57.
Kuva 58.
Kun sauva oikealta kädeltä on jalalle laskettava, niin aluksi vasen käsivarsi koukistetaan rinnan eteen sillä tavoin, että se rintaanpäin käännetyllä kämmenellään voipi olan kohdalta sauvasta ottaa kiinni. Toisessa tempussa oikea käsi nopeasti ottaa vasemman ylipuolelta sauvasta kiinni ja tempaa samassa sauvan jalalle, jolloin myös vasen käsi äkisti laskeutuu perusasentoonsa. Kom. sanat: Sauva jalalle — vie! Jalalta sauva viedään oikealle kädelle seuraavalla tavalla: Oikea käsi heittää ylös sauvan, josta vasen käsi, kämmen rintaanpäin käännettynä, tarttuu kiinni, ja samassa oikea käsi siirtää otteensa sauvan alipäähän. Seuraavassa tempussa vasen käsi menee perusasentoonsa. Kom. sanat: Sauva oikealle kädelle — vie!
Sauvan nostaminen ja vieminen eri asentoihin ovat yksinkertaisia liikkeitä. Jos sauva käsivarsia koukistamalla kohotetaan olkapäitä kohti, niin sanotaan sen olevan nostettuna rinnalle ([kuv. 59]). Tätä ja muita liikkeitä tehtäessä ruumiin ryhtiä ei saa millään tavoin huonontaa. Sauva nostetaan eteenpäin, jolloin käsivarret tulevat vaakasuoraan tasoon ([kuv. 60]), ja ylöspäin; käsivarret pidetään silloin pystysuorasti. Sauvan ollen näissä asennoissa ovat ranneniveleet täydesti ojennettavat. Jos sauva ylöspäin olevasta asemastaan lasketaan sivullepäin, esim. vasempaan, kunnes vasen käsivarsi tulee vaakasuoraan tasoon ja oikea pystyyn, niin sauvan sanotaan olevan vietynä ylhäältä vasempaan ([kuv. 61]). Ellei sauva ole tarpeeksi pitkä, saapi oikeaa käsivartta hieman koukistaa, vaan vasenta (ulospäin ojennettua) ei ensinkään. Jos vasen käsi viimemainitusta asemastaan viedään etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin sauvan sanotaan olevan vietynä ylhäältä vasemmalla etuviistoon ja ylhäältä vasemmalla ulkoviistoon. Vastaavat asennot oikeallepäin ovat ylhäältä oikeaan, ylhäältä oikealla etuviistoon ja ylh. oikealla ulkoviistoon.
Kuva 59.
Kuva 60.
Kuva 61.
Kun sauva poikittain eteen viedystä alkuasennosta viedään sivullepäin, esim. oikeaanpäin, sillä tavalla, että oikea käsivarsi tulee suoraan ulospäin ojennetuksi ja vasen käsi, kyynärniveleestään koukistettuna, tulee rinnalle hieman likemmäksi oikeaa kainalokuoppaa, niin sauvan sanotaan olevan nostettuna ulos-oikeaanpäin ([kuv. 62]). Jos sitten oikea käsi ynnä sauva nostetaan pystysuorasti ylöspäin, mutta vasen käsi yhä pysyy paikallaan, niin sauva tulee nostetuksi oikealle ylös. Samalla tavalla sauva viedään ulos-vasempaanpäin ja vasemmalle ylös ([kuv. 63]).
Jos sauva koukistetuilla käsivarsilla viedään pään ylitse hartijoille vaakasuoraan asemaan, niin sanotaan sen olevan vietynä niskaan ([kuv. 64]). Tästä saattaa esim. vasemman käden ojentaa ulospäin, jolloin oikea käsivarsi koukistuu ja sen käsi lähenee niskaa. Silloin on sauva vietynä niskaan vasemmalle.
Kuva 62.
Kuva 63.
Kuva 64.
Kun sauva alkuasennostaan toisella kädellä, esim. oikealla, viedään pään ylitse ja toinen käsivarsi koko ajan pysyy alaspäin ojennettuna, niin sauva tulee oikean olan taakse ([kuv. 65]). Koukistetun käsivarren kyynärpää on vedettävä likelle sivua. Tästä saattaa oikeankin käden laskea alaspäin, niin että molemmat käsivarret tulevat alaspäin ojennetuiksi. Sauva on silloin vietynä taakse alas ([kuv. 66].)
Kuva 65.
Kuva 66.
Jos sauva alkuasennostaan viedään esim. vasempaan vartalon ympäri siten, että se tulee lepäämään ristiluilla, niin sanotaan sen olevan vietynä vasemman lonkan taakse ([kuv. 67]). Toinen käsivarsi on silloin ojennettuna selän taakse ja toinen koukistettuna rinnalle.
Kuva 67.
Kuva 68.
Kuva 69.
Muutamissa harjoituksissa pidetään sauva selän takana kätten alla. [Edellisellä sivulla oleva kuva] osoittaa meille selvästi, miten sauva ja käsivarret silloin ovat pidettävät.
Sauvan vienti syvään toisen jalan etu- taikka sisäpuolelle tulee polvi- ja sääriasennoissa kysymykseen. Jos sauva on vietävä sisäpuolelle jalkaa (katso [kuv. 69]), niin se käsivarsi on vietävä taaksepäin, jonka puolinen sääri on ojennettu.
Jalannosto sauvan yli. Toinen sääri koukistetaan kaikissa niveleissään ja viedään sitten kätten välistä sauvan yli ([kuv. 70]) sekä ojennetaan eteenpäin tahi lasketaan varpaine lattiaan. Sitten pää pystyyn, selkä suoraksi ja rinta ulos. Liikettä tehtäessä älköön seisovan säären polviniveltä notkistettako.
Muutamissa alkuasennoissa ja muutamia liikkeitä tehtäessä sauva on toisessa kädessä, joka silloin pitää sauvan keskikohdasta kiinni ([kuv. 71]). Kannattajakäsivartta saattaa alkuasennossa pitää joko suora- tahi teräväkulmaisesti koukistettuna. Jälkimmäisessä tapauksessa kannattajakäsi on likellä hartijaa; molemmissa tapauksissa sen kyynärpää on hieman taaksepäin vedettävä.
Kuva 70.
Kuva 71.