ORJIA.
Vai vapaiksi mainit meitä! —
Lie vapaita oltu niin,
Kun metsissä puista puihin
Me saalista haalittiin.
Kun karhun ja sutten kanssa
Me painia löimme vaan —
Mut Untamo sitten kytki
Jalon Kullervon kahleillaan.
Sota syttyi ja sotia käytiin
Ja kahleita katkottiin,
Mut miekalla vietiin orjuus
Vaan ihmisten sydämiin.
Himo synnytti kiihkon, vimman
Ja puolue toistaan söi;
Veli veljensä kimppuun iski,
Isä lapsensa orjaksi möi.
On orjia orjat vielä: —
Käsi, jalka on kahleeton,
Mut tahto on orjan tahto,
Kun himo ylivallass' on.
5/12