2. KOHTAUS.
1. KÄYTÖS.
Josephi, veljesä polvillaan, Sangari ja Palvelijoita.
SANGARI.
Outta ukot uurastanna
Tänne täyttämään sanaanne
Veljen toitta toistukseksi,
Puhistukseksi puheenne.
Tokko entinen elonne
Jo on joutunna lopullen,
Koska koijitta ehäten,
Tänne täytittä pyryllä?
Tahi vaivat vangittunne
Tuli huoleksi, hopuksi,
Häntä päästeä häästä,
Pelastaa pelonpakosta
Teijät kiirehti kivulla?
RUBENI.
Eipä vielä elonpuute
Kivoittanna ruuvankiire.
Elollamme entisellä
Monet viikot viettäisimmä,
Kuukauvet kuluttaisimma.
Ereys erinomainen
Saattoi samassa takaisin
Tänne täyttämään pyryllä.
SANGARI (Josephillen).
Tokko toisikymmenisen
Heijän parveesa panetan.
JOSEPHI.
Engä kielläh, engäh eschtäh
Tahtosi tapahtumaschtah.
SANGARI.
Ilmoitus Isältä maamme,
Vaatimus on valtikkaalta
Että nousetta nopeesti
Jalollenne Jaakonpojat.
Käsky hältä teillen käypi
Tehä tiestänne tilijä,
Kuten kulkunne mänestyi,
Matkanne omallen maallen,
Olosta oman talonne,
Pereestä, perillisistä,
Isästänne Israilista
Kuinka kuluupi ikäsä.
RUBENI.
Jumalata julki kiitän,
Poika puolesta Isäni
Antimista aina hällen.
Lahjat lainnoin terveyven
Armoin Abramin Jumalan,
Vaikka vanhuus vikana!
Palvelijanne panetti,
Ite, Israili isäni
Meijän maamme mantelija
Kannatoksen kasvujamme
Laittoi lahjat Maanisällen.
Pojan poisipääsemistä
Vaatii nöyrin Valtikkalta
Rukoustaa Isäni rukka!
Ennensaavusta elosta
Rahat tuotu tuota kättä
Koska hairauven havahin
Säilöt löysin säkkilöistä
Puistain purnuimme eloa,
Täytyi tänne kiirehtiä,
Tänne joukoin jouvuttaija,
Mulla rahoja mukana
Millä kahet kannatukset,
Vasta saatavat varukset
Sekä elot ennen saanut,
Kohta kostan paikallasa.
SANGARI.
Elostanne entisistä,
Maksu täysin täytettynä
Se on kiini kirjoissamme
Kuitattuna kuuluvussa.
Rahat varsin vaivastanne
Ite isiinne Jumala
Matkallanne meijän mailta,
Pannut teillen palkinnoksi
Suonut ravinto rahaksi.
Vaatimus on Valtikkaalta
Että kaikki Kaksitoista.
(Temmaten takaisin).
Ykstoista yhessä syöttä,
Eloneinettä otatta
Tässä samassa salissa
Äärin pöyvän pyörykäisen,
Ympyräisen ympärillä.
Männään mättämään eloa;
Kuin on täysin täytettynä
Säkit säilijöön jätämmä
Koko atrijan ajaksi.
Siksi ennettää Simuna
Teijan keskuuteen keritä.
(Mänööt).
JOSEPHI (Palvelijoillen jotka pöytijä kattaa).
Erittäin Egyptiläiset,
Ite istuu heijän kansa.
Kansa Kanaalta erite,
Vanhin valitkoon tilasa;
Muita nimeät nimeltä
Veljen veljesä perästä,
Aina arvolta ikäsä:
Kuin on tuossa toimitettu.
Pane muistoosi paperi!
2. NÄYTÖS.
Entiset. Egyptiläisijä, Simeoni jota
veljeskunta kättelöö. Sangari.
SANGARI.
Tuossa vettä veljeksillen
Kaikillen Kahellentoista.
(Temmaten takaisin).
Yhessä yhellentoista:
Jalat puhtaaksi puvetta
Matkan pitkän marssittua,
Kulettuu kulun ikävän.
(Palvelijallen).
Hanki pyyhkeitä pyryllä
Käsiliinat tuota kättä.
(Kanaalaiset peseytyyt ja pyyhkiytyyt. Josephi viitta
käyvä eineellen, Egyptiläiset ottaat tavalliset tilasa).
PALVELIJA (Kanaalaisillen).
Vanhin valitkoon tilasa
Toiset toisesa perästä
Seura seuraten ikeä.
(Luvetteloo).
Rubeni, Simeoni, Levi, Juda, Dani, Naphtali,
Gadi, Asseri, Isaschari, Sebuloni, Benajamini.
SIMEONI.
Kuta kuulen kummistellen?
Ite tietäävät ikämme;
Meijät nimeltä nimesi!
JOSEPHI (syötyä sanoo veljilleen).
Tehkäh terveykset minuldah
Ischällenne Ischrailelleh.
RUBENI.
Suuri kiitos suuri herra,
Ravinnostasi, rahasta!
Avarasta armostasi
Mainihtemma Maaniseä,
Elinaikamme avusta
Ouvoillen osutetusta!
(Muut pois).
SANGARI (Josephillen).
Syyvessämme tulkki syösti
Rahat ravintoajalla
Itekunki kukkarosa,
Säkinsuihen säävelisä
Elon päällen päällimäissä:
Juontamaljasi mahutti,
Pikarisi pilkoin pisti.
Kellen yhtynöön yhellen?
Että on enemmän syytä
Ainetta ajaa takaisi
Ehittyy elot evääsä,
Kahottuu kalusa kaikki.
Minä oun toruva toilla
Sinä siihen paat liseä
Mitä mieleesi tuloopi.
3. NÄYTÖS.
Entiset. Tulkki tuuven Kanaalaisija
jotka ovat repinnä vaatteesa.
TULKKI.
Tuossa tuon pahatekijät!
Kaikki kaprinna rahasa
Tassinna tavaran hinnan:
Mutta muita koirasampi
Benjami, peräite viekas,
Muita juhtija juleempi
Mahuttanna juontamaljan
Säkkiisä pikarin pisti.
SANGARI.
Kuinka kurjat uskallitta
Hyvän palkita pahalla?
Niinkö luulitta luvuta
Meijän talossa tavarat,
Arvotonna astijamme,
Ettei kaihota kaluja?
Ihteäsä Maaniseä
Tietäkäätten tietäjäksi.
Näkijän hänessä näättä.
Kysymätä kyllä tiesi,
Arvanlyömätä asian
Kellä arpa-astijasa,
Juomakuppisa kulussa.
RUBENI.
Kaikki tapata katalat
Hävitä häväisty kanta.
Ammoin surman ansaihtimma
Kuolun veljemme verestä.
SANGARI.
Eipä Valtikas valita
Muihen muistuta rikosta.
Ehkä lailta entisellä
Ite isiinne Jumala
Ravinnoks rahanne laittoi
Millä ehtiä eloa
Ajan ahtaimman varaksi.
Siltä vaan on vastattava
Kulta löytyi juomakuppi.
Miksi piilotti pikarin,
Arpa-astijan salaisi?
RUBENI.
Minun syyni, hän on syytön
Minä vatinne varastin,
Arpa-astijan salaisin.
Hän on veljemme verestä
Puhas, puhtaampi minua.
Häntä kotvittaa kotona
Vanha itkevä isäni.
SIMEONI.
Valehteloo vanhimpamme
Vijan päällesä vijaton.
Eipä ole ennen näitä
Vielä vijalta tavattu
Pantuna pahateosta.
Vaan on vielä vanhempaasa
Ihteäsä Israilija
Sääli, häntä säikyttännä.
Puita, heinijä puhuupi.
Maljan mainitun salaite
Vihamiehet viskannunna,
Säkin suuhun suistanunna.
Tästä vijasta vijaton
Mulla muuta kostaminen,
Pahateko palkittava.
Minä miesi tänne jääpä.
Sano Sangari sanoja
Minun puoleeni poloisen
Että työhön tyytyväinen
Olit orjana ololla.
JUDA.
Yhen veljenkö yhäite
Jättäisimmä myö jälellen
Kuin on kummin veljeskunta
Yksi ylikymmenestä.
Ota otukseks minua.
Varsin vanhin sekä nuorin
Vijattomat, mie vikainen.
Syntisäkki, syynalainen.
LEVI.
Miten sie sivuu minusta
Tahot tehä tarjoasi?
Minä Levi miesi jääpä
Tänne lain täytännäksi.
Sulla sutkainen perettä,
Mulla kaksi kaikkiasa.
Oikoo orvoillen isinä
Hellin kahtokaa katalat.
SANGARI.
Vijatonta emmä veisi,
Vikapäätä emmä päästä.
Ken on teon Kelvottoman
Tehnyt teijän joukostanne
Sen myö orjaksi otamma.
RUBENI.
Tuolla tapat tuomijolla
Vanhan Israilin isäni,
Saatat sanalla kovalla
Hautaan harmenneet hapenet.
Empä ilmesty eteesä
Enkä siije silmiäsä
Näköä vähänäköisen.
Anna armosta minullen
Kahleet veljellen kahotut
Hän on syytön, muilla muita
Tehtyjä pahateknja.
9 VELJEÄ.
Vanhin veli varsin syytön
Benjami peri vijaton,
Meistä ota orjaksenne
Kennen kelpoovan näettä.
JOSEPHI (Itkiin mänöö kammariisa pesee silmäsä kyynaleistä; tultuvaan vahvistaa ääntään sanoin).
Elkää pelätkö eneä.
Omat veljeni oletta.
Pahoittaa minua paljon
Teitä kovin koitelleeni.
Armas Abramin Jumala
Nähneenä nälän tulevan,
Katovuuvet kauhiammat
Uloskahtoi teijän kautta
Minun Israelin iloksi,
Jalon Jacobin tuveksi,
Pelastukseksi pereemme.
Laittoi, lahjotti minua
Sillä vallalla, varalla
Että voin omilla voimin
Varsin varalla omalla
Auttaa eineellä, elolla
Kunne kulkoopi ohite
Katovuuvet karkkovaapi,
Meijän kuluisa kuningas
Monet konnut Gosenissa,
Laajat lahjoitti tilukset.
Samat lahjotan sanotut
Koit, konnut veljilleni,
Suvulleni suon omaksi.
Koska vielä viisi vuotta
Eessä elonpuuttuvia
Ettei siemenet sikiä,
Kylvyt jouvu kypsyntääsä:
Kesannot keseä kaksi
Kyntämätä, kylvämätä
Vielä viijettä viruuvat:
Niin on paras paikan päällä
Asumassa alti olla,
Ettei tarvihte elollen
Kuletusta kustennella.
Kesannolla kesät, talvet
Raavaat rauhassa ravinnon
Saavat nautat nautintosa.
Kuningas on kuhtununna
Tänne ihtesä isämme
Lapsinesa, laumoinesa,
Vaunut kymmenet varusti
Laittoi lahjotti hänellen
Täynnä eineitä eväiksi
Kohin Goseniin kotiinne
Talonkalut kaikenlaiset.
(Tuuvan vaatteus joka veljellen vaan Benjamillen viisi
ja 500 hopija rahaa. Josephi suuteloo ja halailoo
veljijään, Benjamin kaulassa itkee).
Armo Abramin Jumalan
Teillen suokoon sopuva,
Äsköin näytettyy älyä,
Yhä yksimielisyyttä.