2. KOHTAUS.
Bethulissa.
Israilin Vanhimmija, Judithi, Abra ja Kansaa.
OZIAS.
Tämän vaivaisen valitus
Kaikkui kaukoa metästä;
Hällen avuksi häässä
Pääsin, päästin vaivoistasa,
Tänne kurjoa kuletin.
Saamma tiesä tiijustella
Kuka on, kukali kulki,
Kuka kytki kytkyisiisä?
ACHIOR.
Olen joukon juohattaja
Achior, Assyrin väistä
Mullen Ammonin asujat
Oli annetut osaksi
Kulettoo sotakulussa.
Heitä hallihtin halulla
Vaan kuin vallassa Assyrin
Vallattomuus vallan voitti,
Holofernes pahoin hoiti,
Juohatteli julman joukon:
Kauhistukset karvaistivat.
Tulin sanomaan sanoja,
Hällen vaarasa varoitin.
Suuttui tuosta suuri herra
Minun pakloin panetti
Puuhun siimoilla sijoitti.
Armoin Abramin Jumalan
Ozias osautu tuonne
Päästi, päiväni pelasti.
Pahoin pauhoovat pakanat,
Kaikki kansat alla kynsin
Rupesivat Ruhtinatkin,
Kuninkaatkin kuulijaiksi,
Valtikkaatkin vallan alle
Hävitystä hämmästyissä.
He ruhtinat rukoili,
Hältä armoa anoivat
Polvillasa pokkuroivat.
KANSA (häläiten vanhimmillen).
Se ois teillä tehtävänä
Kuin jo ruhtinat rukoili
Kuninkaatkin tuonne kulki
Ite ihtesä alenti.
Mikä teillä mielessänne?
Onko tuumanne tukussa?
Mistä mielittä apua,
Kusta turvoa tulevan?
Kansa nääntyypi nälältä.
Jo on syöty syömisemme,
Kaikki eineemme ehityt:
Vielä veistä viimotuska
Hätä juomasta häreempi:
Monitarpeinen tavara.
Kaikki kaivot kuivanunna
Kaupuntimme kartanoissa
Torvet toisista hakatut
Vahit vahvat ympärillä.
Pienet kaivot kaupunnissa
Vaivaiset, vähävaraiset,
Kuivaneet, kuravesiset,
Eivät ennätä herua
Astijata illoin aamuin,
Puolta tarvista taloimme.
Elkää ylpeillä yhäite
Kuin on kuolema esissä;
Täytyy antautuu alallen
Kuninkaallen kuulijaiksi
Veronvetäjäks hänellen.
Valihtemma vanhempiimme
Saattamaan tämä sanoma
Kiiruisasti kinkerissä
Levittää ylite leirin
Laittain lahjat päälliköllen.
Lepytättä kaiken leirin,
Yhistävät ystäviksi
Tyytyyt meijän tyttäriimme
Naivat meijän naisijamme
Sulaat yheksi suvuksi
Meijän kansaamme katoovat.
OZIAS.
Achiori anna tieto
Miten missäkin tilassa,
Kuten kussakin kulussa,
Ovat käyttännä kätesä
Jalot armosa jakanna
Heitä herjanna enemmin
Hävittännä ja häväisyt
Jotka joukoin jouvuttautui
Alamaissa allakynsin
Vastaankulki kuulijaissa
Lahja käsissä kävivät.
ACHIOR.
Hänen vastaasa valitut
Uhritulilla tulivat,
Tulisoitot, rummunsoinnat:
Menoin toivat rauhanmerkit,
Kukat kullakin käsissä.
Iloihtiit, ihastelivat
Hyvinmielin hyppäsivät
Tanssivat tavalla maasa
Hänen häjyn mieliksesä
Vaikka vapisiit pelosta,
Maassa kasvoin kaikki kansa
Huusi hengen huojistosta.
Omaisuutenne otata
Kaikki karjamme kameelit
Elot eläimet tavarat,
Kaikki kaprista itellen,
Paamma pantiksi sinullen.
Anna meillen armostasi
Perekunnillen pelastus,
Hengenvaivoista vapauta:
Päästä päämme pyöveliltä.
Kaikki kansallen lupasi
Holofernes heillen hoijon,
Vahvan valkkasi vakuuven
Jonka vahvisti valalla.
Vaan kuin pääsi vallan päällen
Pääsi maahan päätä myöten
Näkyi petturin petokset,
Ahistukset kohta alkoi.
Jopen jouvutti käsiisä
Teki Angen autijoksi
Sobolin soalla voitti,
Kaikki kaupunnit hävitti,
Kartanot katuja myöten
Metät poltatti poroksi.
Kylät saattoi kylmillesä:
Jerusalmesta Jehovan
Kuvan kultaisen kuletti,
Kalut kalliimmat kokosi.
Liitonarkunkin avasi,
Ite kaikki irtanaiset,
Tietti temppelin hopijat
Omiks tarpeikseen omisti.
Tappoi taloista asujat
Paraat parveesa ehitti
Sotajoukkonsa sovitti
Kahtoi kantajiks aseihen
Muihen vaartajiks valihti,
Jotk ei joukkonsa sopinna
Miehet miekalla tapatti
Terveet miekkasa terällä
Kuita kuolijaks kuritti
Hirtti hittolas ilolla
Monin vaivoin vaarsi vaimot
Piijat piinalla kovalla
Neijot häpäsi hävytön
Narri immet nauroin pilkoin
Laittoi lapsija kotiisa
Lammas laumoin yhessä
Otti nuoret orjaksesa.
Vanhat vaivaiset vapahti
Hengen heitti heikommillen
Joist ei vaaroa varannut.
Sikijöiksi siemeniksi
Kansan kasvuksi kahotti.
Sama satu teillä eissä,
Samat tuskat on tulossa.
Toiset vähän toimeammat
Alkoit ajoissa paeta
Muillen maillen matkustella
Pääsiit, päiväsä pelastit.
Ovat herrat hengellesä
Uskollesa uskolliset.
Eipä heitä herrastasa
Luovutella Luojastasa,
Kuka petä, ken pelota.
Tuossa leirissä leveessä
Tukussa sata tuhatta
Vielä viisi kymmeninen
Tuhansija on tulossa,
Hevoisväki on väkevä
Koko kansasta kahottu
Muut ou monenmuotoisia
Yksin kehnoja kerätty
Väkisellä värvingillä
Väistö vähänarvoisia
Palveloo väkipakolla
Kosto kova mielessäsä
Eron ehtiivät karaten,
Tilan yhtä tiijustaavat
Poisipoiketa väestä;
Vaikka päälliköt pätevät
Uskotut ja uskolliset
Raat raakana pysyvät.
Koska kovat koiruutesa
Verenhalusa havaihin
Inhoittivat rosmoninnot
Karvaistivat kauhistukset
Hirvitti verenhimosa
Mielin minäkin erota
Marssia omillen maillen
Elee salossa salassa
Väkivallasta vapaana.
Vaan kuin pääsin päälliköksi,
Vaaittiin vala minulta
Sanat kunnian sanelin
Kuningasta aina kuulla
Viimo hengenhetkessäni.
Ite irtauttiit minua
Valastani vannotusta
Sanotuistani sanoista.
OZIAS.
Vuottakaamme vielä viikko,
Vielä viisi vuorokautta.
Jos ei Juhlan Jumala
Meillen antasi apua
Luoja saata lohtutusta
Tapahtukoon teijän tahto
Pääsettä halunne päähän.
KANSA (hätäilen)
Jospa vielä viisi vuotta
Outat piinalla olisit,
Janoo nälkeä näkisit,
Lieneenkö liseä siitä?
Vahva on Assyrin valta
Niin on vahvatkin varukset
Hyvät miekat miehilläsä,
Sotakalut kaikenlaiset.
Mistä meilen miekat saatta
Mistä maasta vettä väättä
Ruuvanhankintaan rupeetta?
JUDITHI.
Tosi kyllä, tyhjät toivot,
Turhan uskon uskallukset
Että luotat luojan päällen,
Päästä määräpäivälläsi.
Vaaranpakosta vapaaksi
Siekö hällen ajan annat?
Eikö ennemmin sinullen
Suju hältä suotu aika
Joka hetki jona hengit,
Joka tunti jona tunnet
Luonnonlahjat Laupijaalta?
Säilöisät on herran säännöt,
Tuumat tutkimattomia.
Ajoin antaapi apusa
Kuin on kurit täyvelliset,
Konsa kyllin koitellunna.
Hältä anomma apua
Huonouvessa huojennosta
Ylistämmä yhtä häntä.
KANSA (eroten)
Sepä vasta vahva vaimo
Miten miehijä häpäsi
Toellasa, toivollasa
Luojan avun luotannasa,
Ei vapise ei varaja
Vihoa vihollisiimme.
JUDITHI (Oziallen ja Othoniellen).
Minun mieleni tekisi
Vietellä vihollisija
Miten, kuten, kuinka voisin.
Toivon toimittaa jotakin
Mikä minun mielessäni
En voi eiltäpäin sanoa,
Tohi kellen toimittoa.
Tultuani tuon sanonen,
Tilin, tiijon teillen annan.
Minä paneuvun paraten,
Kahon puvun kauneimman,
Vaatteet kalliimmat valihten,
Solet sormukset sovitan.
Jos ei mänöni mänesty
Jos ei Judan Jumala
Myötenanna ainettani
Avullapa armialla
Tukeek turvoak minua
Kaikennäkevä näkisi
Yrityksen ylpiäksi
Käyköön kätesä ylinen
Yli ylpiän Manassen
Lesken Judithin julean.
(Polvillaan)
Anna Abramin Jumala.
Iso Isaakin Jumala
Jalo Jacobin Jumala
Anna armo kansallesi
Valituillesi valaistus
Kuinka käyvä käskyjäsi
Kaikillen katumus anna.
Estä syistä synnintöistä
Kaikki kansamme herätä,
Uusi usko säännä vahva,
Puhas henki Herra heillen,
Luja luottamus totuuven.
Säästä säilytä yhäite
Kuin ennen Egyptinmaassa
Ilkeistä irtipäästit
Pharaonin vallanalta.
Saata samaite vapaaksi
Ahistuksesta Assyrin.
Lainaa lahja lapsellesi
Viisautta viekkautta
Uskossasi uskallusta.
OTHONIELI.
Herra siunatkoon sinua
Ite Israilin Jumala
Mänestyttäköön mänösi
Onnestuttakoon olosi
Turvatkoon tulosi sieltä.
JUDITHI (Abrallen).
Mulla puku muuttamata
Sinä varuksii varustat
Ennenmainitut evääni,
Leivät, jauhot, viina leilit
Pane pussiisi purakot,
Lekkerissä leskenviina
Huonompata, huokiata
Vielä veillä vienonnettu;
Jost en uuvu, enkä uunnu
Jos joisin joka pisaran
Tyhjin pohjin tyhjentäsin.
Toisessa toemmat seljat,
Viinat vahvemmat varoilla
Väkevämmät miesväellen
Ensimäistä Engadista.
Kohta miehen koitteloopi,
Saattaa saattamattomaksi,
Päähänpystyvä pyryllä,
Varustettu valtikkaallen.
Kaat siitä kaksin pulloin
Aina täytät täysin määrin.
Vaimonviinoa vajavat
Häntä mieliksi minullen
Olet kaksin kaatavina
Toisen puolen toisin ryypit
Kons ei kohtoa sinua
Silmäsä sinuhun käänny,
Ja jos jätän jäännöksijä
Puolet pullot, puota maahan,
Laita hiljoin lattijallen
Saata sillallen salaite,
Humalassa miehet hurjat.
Vaipuneena vallan alla
Salomoni jo sanonna
Viina miehet villihtööpi
Viisaatkin viipuun viepi
Vahvat vaimon vallan alle.
(Pukeutuu, letittää hivuksensa, panoo uuvet kengät ja voitaa
ihtesä hajulla, ottaa veiten jonka piiloaa vaatteihin).
Tuon mie panen turvakseni
Hätävaraksi varustan
Jolla pääsen päiviltäni
Jos en muutoin muilla keinoin
Häpeetä, häteä karta
Surma toki suojeloopi
Auttaa' ansasta vapaaksi.