3. KOHTAUS
Leirissä.
1. NÄYTÖS.
Holofernes, Bagoa.
BAGOA.
En ou nähnyt sen näköistä
Kuin tuon tulossa olevan
Kaiken kaunistaa majani.
Kyllä sopisi sotia
Saaha moinen voiton saalis.
Osautuisko mun osaksi!
2. NÄYTÖS.
Judithi, Anna.
HOLOFERNES (nähen Judithin, hiljaa Bagoallen).
Oisikko oravanpaisti,
Haukkuvan halun vetävä,
Tuo ei jouva joukolleni
Ite ihteeni likinnä.
(Judithillen).
Ompa päivä onnellinen
Meillen päivä merkittävä
Outko maallinen olento
Taikka taivaan asukas
Tähti tänne täyttänynnä
Kaunijoki maamme kannen
Maamme asujaks mahoton
Ihan kaunis ihmiseksi
Ylenylpiä akaksi.
JUDITHI.
Olen orvoksi jätetty,
Mainijon Manassen leski
Judithi Judaan väestä,
Neitouvesta neljä vuotta,
Puoli vuotta vuoteisena
Vaimoin Manassen makasin
Kohta päällen kolmen vuuven
Viisi kuuta viettänynnä
Yksin Abrani yhessä,
Pimijässä piikoineni
Huolinna säkissä huolen,
Suru paijassa surunna.
Vasta vaatteihen paneuvuin
Tuskin tyköösi tulolla
Kengittäyvyn ensikerran
Maahan saatettuu Manassen.
HOLOFERNES (Ihastellen).
Julma kansa Judalaisten
Tuhmat miehet tunnottomat,
Älyttömät, älmämielet;
Jotka koko kolme vuotta
Vielä päällen viisi kuuta,
Moisen naisen naimatonna
Salliit leskenä levätä.
Et sie meistä niin eroa
Etkä ensinkään eroa,
Jos sie minun joukostani
Miehen mieluisan yhytät
Vaikka paraimman valihtet,
Tahot ottoa omaksi,
Suvaihteisit sulhaiseksi.
JUDITHI.
Eläpä kovin korota,
Ylenpaljolti ylistä.
Jospa liijoin liehakoihtet
Etpä tiijä enkö vaai,
Esikoista ensimäistä,
Päälliköihen päällysmiestä,
Ketä vallastais valihten?
En mie miehen ehtinnässä
Toivossa toverin saannan
Tänne täyttännä, asijat
Saattoivat minun salaite
Läksin estämään ereystä,
Kulin kuulemaan sinulta,
Minkä annat armon meillen
Jos minä salaite saatan,
Joukon hiljoin juohattaisin
Tietä tiettyä minullen
Meijän linnoa likellen
Meijän kaupunnin kauillen.
Jos sie tahot tappeluta
Kansan kaiken kuuliaiksi
Veronvetäjäks veretä
Vaimot varajaat sotoa
Akat sankarin aseita
Hirviääpi hieno rahvas.
Linnan sievin siepattua
Miehet viimen mielistyyvät
Yhistyyt yheksi väiksi.
HOLOFERNES.
Häpijähän se olisi
Jos mie lesken leiristäni
Judithin julean vaimon
Maamme kannen kaunistuksen
Tahallain takaisin lasken
Että ei yhessä yötä
Maata, samassa majassa,
Levättäsi leirissäni.
(Kovasti).
Mikä teijän mielessänne
Valtoamme vastustaissa?
Outko nähnyt, kulloin kuullut
Että ken on kestänynnä
Vasten Assyrin aseihen?
Kaikki kansat ympärillä
Rauvettua, rauhan saivat.
Mitä miettinööt uroonne,
Mitkä varat ja varukset?
Kohta heitä kohtoaapi
Tarvis tärkeimmän tavaran
Jano nälkä näännyttääpi.
Anna ajoissa anoovat.
Armon, säännän, annan heillen
Ensikansoimme etuja.
JUDITHI.
Vaikka viisas out valittu,
Ymmärrykseltä ylävä,
Niin et ellennä eloa,
Tarkoita tapoja heijän,
Usko uppiniskaisuutta,
Heijän äksyyttä älyä.
Yksi yllyttää yhäite,
Vielä villihtöö enemmän
Karkulaisesi kavala
Achiori aivan viekas.
Vallit meillä melko vahvat
Eikä vähäinen väestö.
Vaikka katkoit kaivontorvet;
Uuvet kaivot kaivettuna,
Eistettynä entisiä,
Vähinvaivoin väljennetty.
HOLOFERNES
Mitkä kaivot Kaupunnissa,
Kuita lähteitä lähellä?
Kaupuntinne kallijolla;
Kova korkia perustus,
Vesikuiva kukkulanne.
JUDITHI.
Kaikki kallijot kahotut
Heijän halkiimat haetut
Louhissa ehitty loukut,
Korvot tuhannet kokoovat.
Vesi herttainen heruupi,
Yhä tippuupi, tihuupi
Verratonta juontavettä:
Kirkas, kiiltävä makia
Pesullen periparasta.
HOLOFERNES.
Siitä nään sinun sanasi
Mitä toimitat toeksi.
Että ei ehitä vettä
Kaupuntinne kaivannoista.
Panin paikallen tulolla
Vahit varmat kaivoillenne
Kullenkin sataisen saatoin,
Vesitorvet kaikki katkoin
Vettävetävät kynänne.
Vahit turhin vahtinunna,
Aamutiijot annettuna
Että ei ehitä vettä,
Eikä hiirtä hiiskununna,
Kaupunnista kaivoillenne
Eikä eläintään eloa.
JUDITHI.
Ruokavara heillä runsas
Lihat, leivät liijoin määrin
Ja nyt päätti päällikkömme
Että eivät löyttä anna
Ennen eineeksi panoovat
Uhriksi kahotut karjat,
Jumalallen juhlatutkin
Elohin eläimet kaikki.
Vaan ei sitä Luoja siije,
Anna anteeksi Jumala,
Suuri isämme suvaihte.
Yhet syynä synnintöihen
Siitä kaikillen katotus.
Jo mie panin ja papatin
Että heillä turhat tuumat,
Varat vähät vastukseksi.
Pyysin ajoissa avata
Portit, polvillaan anoa
Hellimmäistä helpotusta
Huojennusta huonoimmillen
Vapautta varattomillen
Vahvan varjon vaimoväillen.
Jos sie lupoisit lujasti
Et et sorrata soalla
Meijän kaupuntii katota:
Että vältät värtämistä
Suosijolla suostut meihen
Jos et joukkoosi mänetä
Päästessäsi meijän pääksi
Valtikkaaksi meijän vallan:
Kuin jo sanoin, niinmä saatan
Salaite samoa tietä,
Kuta luoksesi kuleksin
Liehtoon leiristäis tuhannet,
Ite pantiksi paneuvun
Ettei estettä olisi
Hiljoin sinne hiivittyä.
Ei sovi sotijan moisen
Vallanpäällikön valitun
Vihaistuu vijattomillen,
Kostoak koko kylällen
Kahen syytä kaupunnissa.
HOLOFERNES.
Vannon vahvalla valalla
Lujasti lupoan sullen;
Jos hyö taipuut tappeluta
Verollisiksi veretä
Niin en kansaanne katota
Kaikki suojelen soalta
Kahon kansaksi omaksi.
Minä miesi puolustaja
Kuninkaallen kuulijoita.
JUDITHI.
Luoja luoksesi lähätti
Salaite Jumala saattoi,
Jos et onnistu otossa
Jos on vahvat vastuksemme
Tiellä mullen tiijetyllä
Kovat kohtaasi varukset
Armota minua ammu
Kuolema kuriksi anna,
Kovin kosto palkakseni.
HOLOFERNES.
Uskon, saatana, sanasi
Valmis käärme käskyllesi.
Kuin ennen emäsi Eva
Onnen omenan ojenti
Miehellesä, mieluisasti
Miekin ansaisi asetun.
Vaan jos petät niin varaja
Oma tuomijois tuloopi
Sullen täysin täytetyksi.
Min'en säästä, vaikka säälin.
JUDITHI.
Tokko puheistain tokahat
Mielettömäksi minua,
Koska pantiksi paneuvun
Niin on totta toivossani.
Ei ole elämä mullen
Vielä niin vihava ollut
Että ehin surmoani
Kuolemooni kohti jouvun.
Vasta on elämä eissä,
Vielä mulla toiset toivot
Että on alulla aika
Iloisin ikä elollen
Nuoren nuorison yhessä,
Kuka tiesi kunka saanen
Parahimman palkinnoksi
Petettyäni Bethulin
Joka maksaapi jotakin
Kauniin meijän kaupunneista
Esiintuin Israilissa
Itämaalla mainioita.
HOLOFERNES (Itekseen).
Siksi on sitova mullen
Nimin Judan Jumalan
Kuin mie kulen näissä seuvuin
Näillä mailla matkustelen.
Kuinma kulen näistä seuvuin
Näiltä mailta matkustelen
Konsa jouvumme kotiimme
Marsimme omillen maillen
Täällä vannotut valani,
Täällä nainnat narrinpilkat.
Toiset pihat, toiset piijat
Eri naiset naapurissa
Vaan on vaimo jollen vannoin
Ennennähtyjä enempi.
(Kovasti).
Jos sie suostut, morsijaksi
Minun, mieheksi valihtet;
Ite ihteni tarihten.
Kuinsas joukkoni kuletat,
Saamma kaupunnin salaite.
Bethulissa häitä piemmä:
Yli vaimoja ylistän
Koristukseksi kotini.
Rikkaimmaksi riikissämme
Suurimmaks sukusi nostan,
Anpa kättä, käy yheksi
Ja jos suostut anna suuta.
JUDITHI.
Annan merkiksi avijon
Muistomuiskun liitostamme.
(Antaa suuta).
HOLOFERNES.
Ei oisi liijat liitollemme
Jospa mie sataisen saisin.
JUDITHI.
Yksi muisku liiton muisto,
Avijon alinomaiset.
HOLOFERNES.
Kalliit on sanasi kaikki,
Kallis kaunis out itekkin.
Kaikki kallista sinulla!
(Bagoallen).
Pane ruokoa Bagoa
Laita einettä eteemme.
JUDITHI.
Jos sie suostut suuruksiini
Ja et viinoini vihaistu
Mulla on mukana heitä
Ensimäistä Engodista.
(Bagoallen).
Kuin vaan annat astijoita
Laitat pöyvällen lasija
Eli tuonet juomatuopit
Tahi pienoiset pikarit.
(Bagoa panoo astioita ja pikaria, Abra antaa ruokaa,
Holofernes ja Judithi syövät. Abra kaataa täyvet pikarit
Holofernellen vaan vajaat Judithille).
JUDITHI (Juuven).
Onnea osoa toivon,
Suon ikuista sulholleni,
Valitullen valtikkaallen,
Omituisellen omallen!
HOLOFERNES.
Tätä joisin juotuvani
Muistoon morsijan mokomman
Koko nahka nassakkasi
Tyytyväissä tyhjentäsin
Sanottua ne sanasi.
(Juopikin juotuankin, Abra yhä toista täyttää).
Tietä Bagoa tiloja
Abra auttaapi sinua!
JUDITHI.
Vielä mulla viivykkijä
Tahon tarkoin tiijustella
Jos on vahit vaipunnunna
Salaportin saapuvilla.
Niitä juotin jouvuttelin
Samoin viinoin viekottelin
Jot on juotuna yhessä,
Vielä jätin jäännöksijä
Päätännäksi pääsä täytön.
HOLOFERNES.
Minä toivon toiste saavan
Kanpuntinne kaapatuksi
Ja nyt levossa levätä
Vaan on vasta vaikiampi
Ehkä eivät toiste usko
Vasta varajaat enemmän
Juonne sinun juomijasi
Kuin saap kulkusi tutuksi
Minun leirissäin leposi.
(Bagoallen).
Anna käskyn vahvan käyvä
Koko leirissä levitä
Varma käsky vartijoillen.
Judithi juleesti käypi
Esteetönnä eistakasin,
Minne mieliipi mänöökin.
Sitten marsit vaan majaasi
Kunne kuhtumus tuloopi
Sitä ennen en suvaihte
Kennen marssivan majaani.
(Laitettua tiloa Bagoa mänöö).
Vannon vahvasti sinullen
Kuin jo lupasin lujasti
Tuven, turvan kansallesi.
Joka heiltä joukostani
Hivuskarvan katkaiseisi,
Päästätytän hältä pääsä.
Mitä sie minullen tuosta
Mullen panet palkinnoksi?
JUDITHI.
Mitä minullen enempi
Omaa olentoo ylempi?
Talot tavarat rahani
Kaikki kalliimmat kaluni
Luven vähäväärtiseksi
Varani minua vasten.
HOLOFERNES.
Makiat on muistomaljat
Makiammat muistomuiskut,
Anna mullen vielä muisku
Pane pantiksi sanasi
Runhan rakkauven siteeksi.
JUDITHI.
Koska niin on, en korista
Että rauhoa rakennat.
(Suuta antain).
Muisku mullen, toinen sullen,
Yhen yhteissä pijämmä.
HOLOFERNES (Melkein juopuneena).
Outko juutas vai Jumala?
Olet enkelii enempi!
Muiskuiltasi muistomaljat
Itekulta kaksi kaata,
Eipä kaksikaan samoa
Maljoa, makua anna,
Vastaa mullen muiskujasi.
JUDITHI (Abrallen)
Elä sitten kaa kahta
Koska kolmea kysyyvät
Multa muiskut lahjoitetut,
Kaa yhteeseen yheksän,
Kohastasa mullen kolme.
HOLOFERNES.(Juopi ja horjuu).
Empä viinoa eneä
Isoisi, jo inhoittaapi;
Jo oun entistä enemmän
Tällä kertoa kerinnyt
Tulla täysin täytetyksi.
Mutta muiskuisi minullen
Kovin maistaavat makeellen
Vievät viinoa enemmän
Mieluistuissa mielen multa.
JUDITHI.
Empä nyt eneä anna.
Ylenmäärin multa yllä;
Kukatiesi kuin kävisi,
Ehkä liijaksi likoat,
Kovin koitteleis sinua,
Liijat muiskut muistomaljat.
Ensin tehtävä tekomme
Kaapattava kaupuntimme.
HOLOFERNES (Laulaa).
Mitä sie minua säälit
Empä mie sinua säästä,
Enkä ensin täältä päästä
Jospa häärit, vaikka häälit
Vasta kanpunnin kahon
Kulta kukan nyt tahon.
(Vaipuu ja vähän ajan perästä korsaa henkihieverinä).
JUDITHI (Abrallen).
Ole sinä nyt ovella
Vahi vartijoi hyvästi.
(Polvillaan).
Lasten Judaan humala
Laita voitto lapsellesi
Säännä voitto voimattoman
Päästä häästä, häpeestä,
Pulasta puhassa auta
Syyttömänä synnintöihen.
Vahvista vapisevata!
(Sieppaa Holofernen miekan, lyötyään kahesti sillä, veitellä
eroittaa Holofernen pään ruumiista. Ojentain Abrallen).
Pistä säkkiini pikemmin
Jouvu jouvutaan pyryllä
Ei ou tuossa tuusimista
Viipyminen viep hitollen.
(Abra panee pään säkkiin).