MYÖHEMMIN.
Rauhanneuvottelut ovat päättyneet tänä iltapäivänä ja Sandy oli juuri poistunut arvokkaasti, kun Hon. Cyrus Wykoff ilmoitettiin saapuneeksi. Kaksi vihollista yhden tunnin sisällä on totisesti liikaa!
Hon. Cy oli suunnattomasti liikutettu uudesta ruokasalista, varsinkin kun kuuli että Betsy on kiinnittänyt nuo kaniinit omilla liljanvalkeilla kätösillään. Kaniinien kiinnittäminen seinille, myöntää hän, on sopivaa aherrusta naisille, mutta toimeenpaneva asema kuten minun on hieman heidän horisonttinsa ulkopuolella. Hänen mielestään olisi ollut paljon viisaampaa, jollei Mr. Pendleton olisi antanut minulle niin vapaata valtaa tuhlata rahojansa.
Kun vielä olimme syventyneet katselemaan Betsyn seinäkoristeita, kuului ruokahuoneesta hirmuinen romahdus, ja tapasimme Gladiola Murphyn itkemästä viiden keltaisen lautasen raunioilla. Tuollaisten romahdusten kuuleminen järkyttää hermojani riittävästi kun olen yksin, mutta erikoisesti se järkyttää, kun vieraanani juuri on epämiellyttävä johtokunnan jäsen.
Koetan vaalia tuota pöytäkalustoa parhaan taitoni mukaan, mutta jos haluat nähdä lahjasi koko särkymättömässä kauneudessaan, neuvoisin sinua rientämään pohjoiseen ja käymään John Grier Homessa viipymättä.
Sinun kuten aina
SALLIE.
Maaliskuun 26 p.
Rakas Judy!
Minulla on juuri ollut kohtaus erään naisen kanssa, joka tahtoo ottaa kotiinsa pikkulapsen yllätykseksi miehelleen. Minun oli aika vaikea saada häntä uskomaan, että koska mies kerran joutuu elättämään lasta, olisi hienotunteinen huomaavaisuus kysyä häneltä neuvoa kasvatin otossa. Hän väitti itsepintaisesti ettei se kuulu mieheen, koska lapsen pesemisen ja pukemisen ja kasvattamisen vaiva tulisi hänen itsensä osalle. Alan todellakin sääliä miehiä. Muutamilla heistä näyttää olevan hyvin vähän oikeuksia.
Epäilen, että myöskin taistelunhaluinen tohtorimme on kotonaan hirmuvallan uhri, emännöitsijänsä vallan päälle päätteeksi. On ihan häpeällistä kuinka Maggie McGurk lyö laimin tuota miesparkaa. Minun on täytynyt antaa hänet erään orpolapsen hoitoon. Sadie Kate istuu tällä hetkellä hyvin perheenäitimäisenä kamiinimatolla ja ompelee nappeja hänen päällystakkiinsa sillä aikaa kuin hän on yläkerrassa hoitamassa pikkulapsia.
Sinä et ikinä sitä uskoisi, mutta Sandy ja minä olemme tulossa ihan tuttaviksi karulla skotlantilaisella tavalla. Hän on ottanut tavakseen kolkuttaa ovellemme tuossa neljän aikana iltapäivällä, ollessaan kotimatkalla sairaskäynneiltään, ja tehdä kierros talossa päästäkseen varmuuteen että meissä ei ole koleraa eikä vesikauhua eikä mitään tarttuvaa, ja ilmestyä 4,30 kirjastooni pohtimaan yhteisiä ongelmiamme.
Tuleeko hän katsomaan minua? Oi, ei, totisesti, hän tulee saamaan teetä ja kaakkua ja marmelaadia. Miehellä on laiha ja nälkäinen katse. Emännöitsijä ei anna hänelle tarpeeksi ruokaa. Niin pian kun saan vähän lujemman otteen häneen, aion yllyttää häntä kapinaan.
Sitä ennen hän on hyvin kiitollinen saadessaan jotakin syötävää, mutta oi, niin hullunkurinen seuratapa-kokeiluissaan! Alussa hän piti kuumaa teekuppia toisessa kädessä, sämpylälautasta toisessa ja etsi sitten nolona kolmatta kättä, millä syödä. Nyt hän on ratkaissut pulman. Hän kääntää varpaat sisäänpäin ja panee polvet yhteen, taittaa sitten ruokaliinansa pitkäksi, kapeaksi suikaleeksi, joka täyttää raon niiden välissä ja muodostaa hyvin laatuunkäyvän vale-sylin. Sitten hän istuu lihakset pingotettuina kunnes tee on juotu. Minun pitäisi kaiketi hankkia pöytä, mutta Sandyn näkeminen varpaat sisäänpäin on ainoa huvin pilke minkä päiväni tarjoo.
Postimies ajaa juuri sisään, mukanaan toivottavasti kirje sinulta. Kirjeet ovat hyvin mielenkiintoinen keskeytys yksitoikkoisessa laitoselämässä. Jos haluat pitää tämän johtajattaren hyvällä tuulella, on sinun paras kirjoittaa usein.
* * * * *
Posti tullut ja sisällys tarkastettu.
Lausu ystävällisesti kiitokseni Jervisille kolmesta alligaattorista rämeikössä. Hän osoittaa harvinaista taiteellista aistia postikorttiensa valinnassa. Seitsemän sivua pitkä kuvitettu kirjeesi Miamista saapui samalla kertaa. Olisin erittäin hyvin erottanut Jervisin palmupuusta ilmankin ilmoituslappuasi, koska noista kahdesta palmupuu on niin paljon runsastukkaisempi. Sain myöskin kohteliaan voileipä-kirjeen nuorelta mieheltäni Washingtonista, samoin erään kirjan ja namusrasian. Lapsukaisten pähkinälaatikon hän on pannut tulemaan pikalähetyksenä. Oletko koskaan nähnyt moista uutteruutta?
Jimmie ilahuttaa minua uutisella että hän tulee käymään luonani niin pian kun isä voi päästää hänet tehtaasta. Poika parka vihaa tehdasta niin! Ei siksi että hän olisi laiska; päällystakit vain kerta kaikkiaan eivät huvita häntä. Mutta isä ei voi ymmärtää niin huonoa makua. Rakennettuaan tehtaan hän tietysti on kehittänyt itsessään suoranaisen päällystakki-intohimon, jonka olisi pitänyt mennä perintönä vanhimmalle pojalle. Minusta on hirveän soveliasta että olen syntynyt tyttäreksi; minua ei vaadita pitämään päällystakeista, vaan saan vapaasti seurata mitä epätervettä uraa tahansa minkä suvaitsen valita, kuten tätäkin.
Palatakseni postiini: sain ilmoituksen eräältä tukkukauppiaalta, joka sanoo että hänellä on tarjolla poikkeuksellisen huokeita kaurajauhoja, riisiä, vehnäjauhoja, luumuja ja kuivattuja omenia, jotka hän on pakannut erityisesti vankiloita ja armeliaisuuslaitoksia varten. Kuuluu ravitsevalta, eikö totta?
Sain myöskin kirjeen parilta maanviljelijältä, joista kumpainenkin haluaisi väkevän, rotevan neljätoistavuotiaan pojan, joka ei pelkää työtä ja jolle heidän aikomuksensa on antaa hyvä koti. Noita hyviä koteja ilmaantuu sangen runsaasti juuri kun kevätkylvöjen aika on tulossa. Kun tutkimme erästä sellaista viime viikolla, vastasi seurakunnan pappi tavalliseen kysymykseemme: "Onko hänellä mitään omaisuutta?" hyvin varovaisesti: "Minä luulen että hänen täytyy omistaa korkkiruuvi."
Voisit tuskin uskoa että on olemassa sellaisia koteja kuin muutamat tutkimamme, löysimme toissa päivänä hyvin varakkaan maalaisperheen, joka asui sullottuna kolmeen huoneeseen, jotta heidän kauniin talonsa toinen puoli pysyisi puhtaana. Neljätoistavuotias tyttö, jonka he halusivat ottaa kasvatiksi saadakseen huokean palvelustytön, olisi joutunut nukkumaan samassa pienessä huoneessa heidän kolmen oman lapsensa kanssa. Heidän keittiö-ruokailu-seurusteluhuoneensa oli meluisampi kuin mikään kaupungin köyhälistön asunto mitä koskaan olen nähnyt, ja lämpömittari osoitti 28! Tuskin voi sanoa että he asuivat siellä, pikemmin he kiehuivat. Voit olla varma siitä, että meiltä he eivät saaneet tyttöä!
Olen säätänyt erään horjumattoman lain — kaikki muut ovat horjuvia. Ketään lasta ei sijoiteta muualle, jollei kyseenäoleva perhe voi tarjota parempia etuja kuin me. Tarkoitan, kuin me kykenemme tarjoamaan muutamien kuukausien kuluttua, ehdittyämme muodostua mallilaitokseksi. Minun täytyy tunnustaa että tätä nykyä olemme vielä aika kehnoja.
Mutta joka tapauksessa olen hyvin valikoiva kotien suhteen ja hylkään kolme neljäsosaa tarjolla olevista.