SELITYKSIÄ.
Henkilöluettelossa:
MAKSIMILIAN: Maksimilian I, Saksan keisari, 1495-1519, itävaltalaista (Habsburg'in) sukua. Vaikka hän ei sotaretkillään onnistunut, laajensi hän kuitenkin valtakuntaa laajoilla maanalueilla, jotka hän sai naimalla ja poikiaan naittamalla rikkaille ruhtinattarille. Maassa ennestään rehottavaa laittomuutta ja nyrkkivaltaa hän yritti häätää maanrauhan-lailla ja n.s. kamarioikeudella, joka asevoimalla (executio) kuritti rauhanrikkojia. Kunpa nuo keinot olisivatkin auttaneet! Mutta ruhtinaat ja suuret herrat, niistä välittämättä, sortivat vähäväkisempiään mielin määrin. Eikä keisari kyennyt heille mitään. — Ollen suuri sivistyksen suosija, sepitti hän itsekin pari ritariromaania: Weisskunig, jossa hän itse on sankarina, ja ehkä myös Teuerdank'in. Näissä ilmenee ritarillisen keisarin ihastus keskiajan ritarielämään; hän onkin saanut liikanimen "viimeinen ritari".
GÖTZ VON BERLICHINGEN: Tämän ritarin sukulinna oli Jaxthausen, Jaxt-joen varrella Schwabenissa; asuntolinna Hornberg (Homberg). Götz oli uskonpuhdistuksen puolella; kuitenkin hänen hautansa on Schönthalin luostarissa.
ELISABETH: Götz oli kahdesti naimisissa: ensimäinen vaimo oli Dorothea von Sachsenheim, toinen Dorothea von Illesheim. Historian Götz'illä oli monta lasta; näytelmässä on vaan ainoa poikanen Kaarle, joka ei ole perinyt isänsä urhoutta ja joutuu luostariin. — Elisabeth-nimellä on runoilija nimituten muistanut omaa erinomaista äitiään.
MARIA: Historian Götz'illä ei, eikä runoilijallakaan ollut Maria nimistä sisarta, vaan sisar, joka luonteeltaan muka oli sitä laatua, kuin näytelmän Maria. Ei historiassa Götz ja Sickingen ole langoksia.
YRJÖ: ravintolan isännän keskenkasvuinen poika. Yrjö on Götz'in silmäterä, ja nimi johtaa Pyhään Yrjänään, joka oli ritarisuuden suojelus-pyhimys. Taru kertoo hänen kärsineen marttyyrikuoleman v. 303. Kuvissa on Yrjänä kaunis nuorukainen, joka istuen papurikon ratsun seljässä pistää peitsellä lohikäärmettä, perkelettä.
WEISLINGEN, WEISLING: Adelbert von Weislingen. Weisling on merkitykseltään joko pikku-viisas (Klugling), viekas, tai näytelmässä mainittu "Salakkavalkonen" (Weissfisch, valko-kala, kiiltävä, sileä). — Adelbert ja Adelheid (Adel = jalo, aateli) viittaa ylimys-sukuun.
VELI MARTIN: Martti eli luostarinimellään Augustin (augustinolais-munkki Erfurtista), ikään kuin huutajan ääni uskonpuhdistaja-kaimalleen, nim. mikäli hän tuntee tukalaa tuskaa yrittäessään mahdotonta — tukahuttaa ihmistä luonnollisine tunteineen mustan munkinkaapun alle.
HANS VON SELBITZ: toisjalka, puujalka, jalo ritari, vaikka karkeampaa tekoa kuin esim. Lerse.
FRANS VON SICKINGEN: Historiassa kyllä jalo mies, joka m.m. suosi uskonpuhdistusta ja harrasti uusia sivistyspyrintöjä, mutta Götziin verraten on hänen ritarillisuutensa paljon pintapuolisempaa. Hän soti ja taisteli yhtenään, mutta sotain aiheina ei niinkään usein ollut mieli puolustaa heikkoja ja sorrettuja kuin kunnian himo ja halu laajentaa ennestäänkin laveita alueitansa. Hän kuoli Trieriä, Pfalz'ia ja Hesseniä vastaan kahakassa v. 1523, kun vihollisten piirittäessä häntä Landstuhlin linnassa joku palkki putosi hänen päällensä.
LERSE: Tällä nimellä runoilija on muistanut nuoruuden ystäväänsä, joka kuoltuaan sai tämän jälkimaineen: "harvinaisen luja ja hyvä mies ja ystäväinsä ystävä."
METZLER: von Ballenberg, historiallinen, näytelmässä raakamaisin talonpojista.
MAX STUMPF: historiallinen.
[1] Franken: Rheinin, Mainin, Neckarin tienoilla. Siellä Bamberg, kaupunki ynnä hippakunta jo v. 1007.
[2] Schwarzenberg: linnan ja kylän nimi.
[3] yläällä linnassa: Ritari-linnat sijaitsivat vuorten kukkuloilla.
[4] Veit: vanha saks. mies-nimi; St. Veit, Pyhä Veit, kuuluisa pyhimys; myös kylän- ja luostarin nimi.
[5] ruhtinasten: Hallitsijan ohessa oli monta ruhtinasta, hengellistä ja maallista. Vaaliruhtinailla oli etuoikeutena kuninkaan vaali. Toisia olivat ne ruhtinaat, "suuret", "säädyt", joilla vaan oli ääni ja asema valtiopäivillä.
[6] Taistelijain: jotka jotain hyvää asiaa varten toimivat, taistelevat.
[7] arttisokkaa: Cynara scolymus, jalo-ohdake, jonka kukkalehdet ovat ravintoa, — tunnettu nyt jo Etelä-Suomessakin herkkuna. Munkit olivat maanviljelijöitä, tarhureita, rohtojen laatijoita, aikoinaan viljelyksen edistäjiä yleensä.
[8] Landshut: kaupunki Baierissa Iserin varrella. Tapaus historiallinen.
[9] hurskaasta lapsesta: Viittaa aikakauden vinoa kasvatusta. Maria kerrottaa omaa keksimäänsä tarua niin sanoilleen, ja Kaarle ei siitä muuta tajua, kuin minkä kokee matkia sanoja. Toisin Elisabeth, hän koettaa kehittää luonnetta.
[10] kristillisenä ritarina: Ritari ruotsalaisesta riddare, saks. Ritter, joiden juurena on rida, reiten = ratsastaa. Siis ritari oikeastaan: ratsastaja, ratsumies. Mutta ritari (riddare, Ritter) on jotakin enempää kuin pelkkä ratsumies l. ratsusotilas (= ridare, ridknekt, Reiter) vaikka hänkin ajaa ratsulla. Hän on aatelisnuorukaisesta juhlallisesti "lyöty" ritariksi, esim. pyh. Yrjänän nimeen, ja ritarin ulkonainen asu ja olemus — asepuku, ratsu, juhlat y.m. — ilmaisevat "ritarisuutta". "Ritarillisuus" on ritarin hyve: ylevä jalomielisyys ja urheus, ja varsinkin kohteliaisuus naisia kohtaan. Ken ritarillisuuden loukkasi tai ei sitä toisessa tunnustanut, sai haasteen kaksintaisteluun.
[11] Pfalz-kreivi: Pfalz, kreivikunta molemmin puolin Rheiniä, ja nämä kreivit valtakunnan ruhtinaita. — Pfalz, lat. palatium, palatsi, oli alkuaan semmoinen linna, jossa keisari asusti, kun oli sillä kulmalla valtakuntaansa.
[12] mitä — tavoittaa: sitä ritarillista, sisällistä suuruutta, jaloutta, joka on Götz'in miehuus.
[13] Kastor ja Polluks: Nuo kreikkalaisen tarun ja runon kaksoisveljekset olivat keskiajan ritareilla esikuvina, mitä uskolliseen veljeyteen tulee taisteluissa ja vaaroissa.
[14] vasallien: vasalli oli se, joka oli maansa saanut joltakin hallitsijalta tai ruhtinaalta läänityksenä ja oli velvollinen siitä häntä sotaan seuraamaan miehineen tai muita palveluksia tekemään. Näistä kehittyi aikaisin aatelisto, ylimyssääty.
[15] perivihollinen: Turkkilaiset. Kun he Konstantinopolin valloituksen jälkeen saivat vahvan jalansijan Euroopassa, kävi heidän valtansa kristikunnalle kovin vaaralliseksi.
[16] Bologna: kaupunki Yiä-Italiassa; jo alussa 12:ta vuosisataa oli siellä yliopisto, jossa harjoitettiin roomalaista oikeutta. "Bononia docet" (Bologna opettaa), sanottiin.
[17] Hessen (ynnä Fulda): Yla-Rheinin piiriä. Apotti muistelee jotain sen puolen miestä.
[18] Corpus juris: Itä-Rooman keisari Justinianus (527-560) oli julaissut koko Roomalaisen oikeuden Codex Justianus nimisenä lakikirjana. Aikojen kuluessa kertyi siihen lisää paljon keisarillisia asetuksia ynnä germanilaisiakin oikeussääntöjä, niin että 12:nnella vuosisadalla täytyi toimittaa siitä uusi laitos, nimeltä Corpus juris s.o. "Oikeuden runko". Tämän pohjalla oikeustiedettä harjoitettiin Bolognan yliopistossa ynnä muualla keskiajan kuluessa, ja oppineet lisäsivät siihen selityksiä ja reunamuistutuksia ("glossae") kosolta (esim. Accursius 13:lla vs:lla). Vielä uudempana aikana on Corpus juris ollut lain-laatimuksen pohjana ja vielä nytkin sen sääntöjä osittain myönnetään päteviksi.
Tuo Bambergin piispa jonka nimeä ei mainita (saa vaan nimityksiä moisia kuin pappi, mustanuttu, ruhtinas) on niin oppimaton, että luulee jonkun keisarin itse kirjoittaneen Corpus juris'en ja samaisen Keisarin vielä silloin elävän! Olearius oikaisee hänen erehdyksensä. — Latinaiset ammattisanat implicite, explicite ymmärtää apotti väärin: juuri edellinen on: lain hengen mukaan, jälkimäinen: sanalla sanotusti, nimenomaan. Yleensä näytelmässä kuvautuu, miten oikeus- ja laki-asia oli huonolla kannalla; siihen tulee vielä keski-ajalta jäänyt muisto, että Italiasta tunkeutuvan roomalaisen oikeuden, lain, ja saksalaisen, vielä suullisen oikeuden kesken on ollut taistelua.
[19] Doctores juris: Lakitieteen tohtorit, vihityt.
[20] osaan ylistää: mitenkä Bamberg'issä lakimiehiä, oppineita kunnioitetaan, kun Frankfurtissa niitä melkein kivitetään.
[21] laki on muuttumaton: kirjoitettu laki, Corpus juris.
[22] Sachsenhausen: tavallaan osa Frankfurtia, Mainin vasemmalla puolen; siitä lienee ollut joku typeryyden maine, jonka vuoksi irvihammas ei malta vieläkään edes sillä olla pistelemättä, kun Olearius on Frankfurtista kotoisin.
[23] maanrauhasta: V. 1495 Worms'in valtiopäivillä, Maksimilian I:sen aikana, säädettiin ainainen maanrauha ja valtakunnan kamari-oikeus, joka ylinnä jakoi lain hoitoa varten koko Saksanmaan kymmeneen piiriin, joista muiden muassa yksi oli Ylä-Rhein. Mitä maanrauhaan muuten tulee, niin sitä oli paljon ennenkin, ja sen ohessa n.s. saatto-oikeus: Saattoherralta sai matkustaja rahalla vuokrata itsellensä aseellisen n.s. saattomiehen, turvakseen ryöväystä y.m. vastaan sekä sai saattomerkin todisteeksi maksusta.
[24] missään yliopistossa: isku Oleariukselle.
[25] tiedämme: Piispa vihdoin kyllästyy iskuihin ja pistoihin.
[26] Atrian jälkeen — —: Alkuperäisessä tekstissä ajan tavan mukaan latinaksi: Post coenam stabis seu passus mille meabis. (Vanha kouluvärssy.)
[27] Teidän palveluspoikanne: Frans, Weislingenin aseenkantaja-poika, joka on käynyt Bamberg'issä Götz'in palveluspoikaa ehdottamassa irti laskettavaksi.
[28] paratiisi-lintu: Paradisea, tuotu Europaan: ihmeen komea höyhenistään, joita laittelee yhä ja yhä, kyniksen; vaikea pyydettävä.
[29] kiellettyä suuruutta: Samaa kuin: mitä — tavoittaa (katso sel. 12).
[30] Kupiido: lat. Cupido (= Amor), rakkauden-jumala, joka siivekäs jousi-, nuoli-, soihtuniekka pikku uros, siinä "asussaan", muka pian valloittaa tuon nuoren lesken, Adelheidin, ynnä muut aistillisen kepeät Bamberg'in hovinaiset.
[31] Shakki: tietää, että toisen kuningas joutuu pulaan. Voitettu! tietää, että toisen kuningas joutuu peräti auttamattomiin. — Shakki, persial. Schah, kuningas, siis kuningaspeli, keski-ajalla kulkeutunut Europaan — Indiasta, Persiasta. (Vert. tammilauta.) Siinä on 8 x 8 = 64 ruutua, ja nastoja niin kuin: kuningas (vert. "norsunluu-kuningas"), talonpoikia ("yhden talonpojan") juoksurit, hevoset ("otuksen"). Siitä tuumii Liebetraut, ett'ei sitä peliä olisi keksinyt oppinut mies, jolla ei ole mokomaa mielikuvattia, eikä maailman-mies, joka ei voisi olla niin törkeä, että laatisi semmoista lelypeliä kuninkaalle j.n.e.
Taru kertoo, että kuningas salli keksijän anoa palkintoa, ja tämä anoi: pelilaudan ensi ruudulle pannaan yksi vehnäjyvä, toiselle kaksi, kolmannelle neljä, — edelleen suuretieteellisen progressionin mukaan. Vaan kun ruvettiin laskemaan, eihän siihen riittänyt kuninkaan jyvävarat puoliksikaan. — Huolimatta Liebetrautin tuumista, on tuo peli jo niin mainio, että sillä on sanomalehtensä, kirjallisuutensa y.m. — ja Saksapa kehuukin itseään etevimmäksi siinä!
[32] heikko luonne: Siveellisesti näet, piispa. Narri saa juoruella!
[33] aivojen koetus-kivi: Isku piispalle.
[34] taamia: fransk. dame, nainen, suom. tammilauta, tammipökö, jossa siis tammi on dame, — ei: puu, tammi!
[35] in usum Delphini: dauphinin, s.o. perintöruhtinaan, kruununperijän käytettäväksi, niinkuin Franskan kuningas Ludvig XIV oli toimituttanut viattoman, erikoisesti silkoitun annoksen kreikkalaista ja latinaista kirjallisuutta dauphinia varten —!
[36] sukuluetteloimme: Lausuma tarkoittaa tuota köykäistä Bamberg'in hoviväkeä, joka omassa onttoudessaan urkkii yhä täysinäisemmäksi esi-isiensä pitkää riviä.
[37] te sanoitte: te, Liebetraut, jolle Weislingen oli ilmoittanut, vaikka Adelheid ottaakin puheen vuoron ja teeskennellen, omasta puolestaan muka piittaamatonna, sanoo: — "heittäkää pois mielestänne tuo!"
[38] helmipaatetta: lat. Pater noster, virol. paater, suom. "Isä meidän"; rukousnauha, jonka helmillä rukousten lukumäärä lasketaan.
[39] peltopyy —: Pieni peltopyy, jota viehätellen pyydetään.
[40] Valtakunnan kaupungit: Näitä ei hallinnut mikään vasalliruhtinas, vaan ne kuuluivat välittömästi valtakuntaan, keisarin ylikaitsennon alle; omissa sisällisissä asioissaan oli niillä täysi itsenäisyys ja oma valtiomuoto.
[41] kultavitjat: Pormestaruus on Nürnberg'in erikoisuus, kultavitjoineen, joihin kuuluu medaljonki, minkä toisella puolen on kuninkaan rintakuva, toisella kaupungin vaakuna.
[42] sukkeluuksineen: On oltu kahdella päällä siitä, mitä tässä tuo sukkeluus, älykkyys, tarkoittaa, kunnes havaittiin joku puheenparsi, jonka mukaan tässä olisi ymmärrettävä erikoista Nürnberg'in sukkeluutta ("Witz").
[43] Sarvet: Näyttää viittaavan ikivanhaan ivaan "aisankannattajan sarvista", jota ivaa Shakespearekin on paljon käyttänyt. Tuommoinen pilapuhe tuntuu jokseenkin arveluttavalta ylhäisen naisen suussa.
[44] kurppia: Sitä herkku-lintua varten on keksimälläkin keksitty pyyntikeinoja.
[45] Spessart: Metsävuoristo, tammisto länsi-Saksassa.
[46] kameleontti: Chamaelnm, eräs sisiliskoeläin, kumma siitäkin, että sen väri (karva) on ihmeellisen vaihtuilevainen ajan ja mieli-alan mukaan.
[47] Valani kautta: Mitä ivaa! Adelheid juuri on halveksimassa valaa. Ajan vakuutus-tapaa hän kyllä siinä noudattaa. —
[48] Siinä valhepukimessa: Yrjöllä näet oli nuttu (ja merkki) peräisin siltä ratsurilta, joka oli piispan antamana saattomiehenä ollut kauppamiehiä turvaamassa.
[49] Bambergiläisiä: Yrjö oli valhepukimessaan. Välttäen puhetta siitä, hän ei vastaa, vaan alkaa puhua asiastaan. Foiniks: Kreikkalaisen tarun iki-nuortuva ihme-lintu, kaiken uudentumisen esikuva.
[50] terve tyttö, (toisin: epäterve): Arvion selitys riippunee siitä, miten Adelheidin luonne tajutaan.
[51] lahjoitin sen (suosioni) eräälle toiselle: nimittäin sille Weislingille, jonka hän tunsi huhun mukaan ja ensin.
[52] taas Weislingen: Götz'in vihollinen.
[53] tunnustähtiä sekä ihmeitä: (Ev. Joh. 4, 48.) — Näet, kyllähän minä sitten — kun olet minun tilukseni kohentanut kuntoon! Viha Götz'iä vastaan ja kunnian-himo on Adelheidin kaikki kaikessa. Hän tietää, että Weislingen vielä ihailee Götz'iä; ja Adelheid ivailee tuolla: "politiikan vuoksi", että Weislingenin näet tulee kuitenkin vehkeillä Götz'iä vastaan.
[54] Sapupi: Asessori, jommoisen Göthe oli Wetzlarissa nähnyt ja tuntenut, ja jonka nimestä (Pape, Papius) kirjaimia siirrellen tekaisi italialaisen: Sapupi.
[55] — — ryöväriä: Katkeruudessa lausuttu.
[56] Speieriin: Valtakunnan kamari-oikeus oli ensin Frankfurt'issa, sitten Speierissä, ja vuodesta 1693 Wetslarissa. Göthen siellä ollessa (kts. Esipuhetta), oli par'aikaa kamarioikeuden asessorien tarkastus. Monta asessoria hyljättiin lahjain-oton vuoksi, niinpä Papiuskin. — Götz ei suuresti luota kamari-oikeuden apuun, pikemmin omaan-apuun.
[57] hydra: Tarun käärme-hirviö: jos sen monista päistä yksi hakattiin pois, kasvoi kaksi sijaan.
[58] Eksekutsioni: lat. exsecutio, toimeenpano, esim. tuomion, rangaistuksen toimeenpano — tässä Götz'iä vastaan; sana merkitsee myös ulos-ottoa, ryöstöä.
[59] Toinen upseeri: Sama kuin Toinen ritari.
[60] kirjeemme: Se oli kirjallinen julistus, jonka mukaan Götz oli valtakunnan-kirouksen alainen, lainsuojaton, henkipatto. Kiroustuomiota toimeenpanemassa oli Eksekutsioni-sotaväki.
[61] ritarista: Sama kuin toinen upseeri.
[62] Sinut vieköön, Hän karkuuttaa, Sinä perk.: Nuo: Sinut, Hän, Sinä tarkoittavat Götz'iä.
[63] En — — hennoisi: Siinä kapteeni teeskentelee, — ja ritari lirkuttelee: "hennokaa toki!"
[64] lyijyä: Räystäskouru ja lasiruutujen pitimet olivat lyijyä, jota vielä suom. lyijypuut muistuttanee.
[65] raihnaisessa ruumiissa: valtakunnassa.
[66] kuin lintu häkistä: Yrjö itse on tuossa laulussa "lintu:" "Hih, lintu lensi harjalle".
[67] meidän herramme: Piiritys päättyy, kun nuo katalat, jotka ovat toimivinaan oikeuden nimessä, turvautuvat kavalaan juoneen jaloa ritaria vastaan.
[68] kapusini: Kummittelevia vainajain henkiä (pahoja) manasivat munkit ja papit säkkiin, pyssyyn ja kantoivat kauvaksi.
[69] oikeuden-airut: oikeudenpalvelijat ovat oikeuden aasia: aasitkin kaupungissa, mitään ajattelematta, laahaavat säkkiä myllyyn, ruhkaa tanhuille; sen = neuvoston.
[70] järjestyksessä: tarkoittaa muodollista asiain kulkua; vaan Götz tajuaa sillä: oikeutta, totuutta.
[71] Keisarin kuvaa: nim. medaljongissa rinnallaan.
[72] sepittää onnemme: fabrum esse suae quemque fortunae, onnensa seppä. — Trier ja Pfalz: historiallista.
[73] taulapäiden luo: neuvos-herrain luo.
[74] Kaarle: Kaarle V, viittaamassa vaan, minne asti Adelheidin kunnianhimo tähtäisi keisarinnaksi!
[75] hovista: Keisarin hovista, joka sitä nykyä on Augsburg'issa; hoviin on Adelheid seurannut, niin kuin jo ennen lupailikin, rouvana Weislingeniä.
[76] sinua rakastan: Rakkaus = ankkuri; myrsky = mustasukkaisuuden raivo; köysi = luottamus tuohon rakkauteen.
[77] piiriltämme: kuin tähti, säännölliseltä radaltaan eksynyt pyrstötähti, joka ennustaa kamalia.
[78] ruhtinaan-palvelija: muka: Götz.
[79] hullumainen sydän: Weislingenin sydän ei saa rauhaa, niin kauvan kuin Götz'in ritarillinen, henkinen suuruus sitä kaivelee.
[80] villiä metsästäjää: Taru metsästäjistä (ilmassa), ja mustalaiset peräisin Indiasta.
[81] sameassa vedessä: Häiriön, kapinan aikaan on hyvä ollut näpistellä.
[82] Ennen kaikki: Näet; ennen kuin Adelheid saa joutua luostariin.
[83] Salainen tuomio-istuin: Vapaa kuvaus Fehm-oikeudesta, joka keski-ajan metelien ja laittomuuden vallitessa harjoitti ylimääräistä tuomarin valtaansa. Näytelmässä tämä viittaa siihen oikeuden rappeutumiseen, että ylhäinen henkilö ilman tämmöistä oikeustoa olisi jäänyt rankaisematta. — Naista ei tuomittu Fehm-oikeudessa. Näytelmässä tuo käy päinsä, kun rangaistus ei tule näkyviin.
[84] mitä sen on: — Mitäs siitä! Tuskan puhetta! Kyllä Elisabeth kaipaa, tämä vaimoista "kukka", vaikka ei paljon näy, ei kuulu.
[85] On, rakas ystävä: Säälin hätävalhe.