Suomen historia

by Juhana Fredrik Cajan

SUOMEN HISTORIAN PÄÄKAPPALEET.

Johdatus (Muistutus).

Pakanaisuskon Aika.

Tietämättömiltä ajoilta ennen Vapahtajan syntymätä niin vuoteen 1157 jälkeen Vapahtajan. Usko on pakanainen ja seisoo Luonnon jumaloittamisessa. Suomalaisten muutot ja asettaumiset. Heidän ensimmäiset tapaukset ja elämänlaatu.

1. Suomalaisten perisuku ja muutto nykyisille asunmaillensa.

Suomalaisia kansoja peittää aikanansa koko Pohjais-Aasian lakeuden. Mitenkä niitten oli laita muitten Aasialaisten kansain suhteen. Mitenkä ne arvattavasti levesivät, joko itäänpäin Amerikaan (e. m. Gröönlannilaiset), eli länteenpäin Euroopaan, elikkä myös jäi heistä joukkoja Siperiaan. Syy heidän eroamiseen. Mitenkä nämät kansat Hunnein, Avarein, Hunkarilaisten ja Suomalaisten nimellä kulkevat kunne kuki Euroopassa, ja mitenkä Lappalaiset ynnä varsinaiset Suomalaiset, jotka asuskelivat pohjaisimpina kaikista, nykyisen Venäjän maan läpi lähenevät nykyisiä asunmaitansa, jättäin Uralitunturin ja Volkajoen seuduille pienempiä lahkokansoja jälellensä.

2. Suomalaisten asettauminen maassansa ja heidän ensimmäiset vaiheet.

Varsinaiset Suomalaiset, joista Lappalaiset alusta pitäin jo näyttävät olleen eroitettuna, jakautuivat kahtehen joukkoon, Hämäläisiin ja Karjalaisiin. Hämäläisten laumaan kuuluivat nykyisen Turun puolessa asuvat Suomalaiset eli Sumit, ja myskin luultavasti Virolaiset alkuperäsin. Karjalaisille näyttävät Permiäläiset ja Kainulaiset (ynnä myöhemmäiset Savolaiset) olleen lähimpiä kansalaisia. Mitenkä nämät nimitetyt kansalahkot asettautuivat. Ketä ennen esivanhempaimme tännetuloa asui Suomen niemellä. Permiäläisten tila.

a) Hämäläiset.

Hämäläiset (Jämit) ynnä Suomalaiset (Sumit) ja heidän ensimmäiset sodat, enimmiten Novgorodin kanssa.

b) Karjalaiset.

Heidän ystävällisyys Venäläisten kanssa ja sodat niitä vasten.

c) Kainulaiset.

Heidän maata kutsuttiin ulkokansoissa Kväänlanniksi. Eriäminen
Karjalaisista ja asettuminen kahdenpuolen Pohjanlahta. Sodat Ruotsia
(ja Norjaa) vasten Karjalaisten kanssa, sittä Karjalaisia vasten
Norjalaisten kanssa. Faravidi. Thuorolfi Kveldulfssoni. Anundi sodittaa
Kainulaisia.

3. Suomalaisten pakanainen usko.

Sen lyhykäinen osotus. Mitenkä se meihin asti säilyneistä loihtu-, tarina- ja laulurunoista ynnä muistaki tiedon lähteistä on tutkittava ja saatava.

4. Suomalaisten pakanaisaikaset tavat ja laitokset.

Mitenkä ne olivat heidän senaikuisen uskonsa kanssa yhtäpitäväiset. Monesta nykyisen Suomen kansan tavasta voipi taappäin päättää heidän senaikuisehen elämänlaatuun. Mistä muut tiedot tähän tutkintoaineeseen ovat saatavat. Kauppa Skandinavilaisten ja Slavjanein ynnä muittenki kanssa.

Paavinuskon Aika.

Tämä aika kestää vuodesta 1157 vuoteen 1523, niinmuodoin 366 vuotta.
Kristinusko tulee Suomeen, ehk'ei vielä puhtahassa muodossansa. Ruotsi
panee Suomen allensa ja tuopi sinne oman maansa lait ja asetukset.
Paavinusko muodostaa kaikki luontonsa mukaan.

1. Suomen valloittamisen aika (v. 1157-1323, eli 166 vuotta).

Mitenkä pakanallisuus vielä on vallallansa, jota vastaan Kristinusko sotii. Suomalaisten nimi alkaa tulla yhteiseksi kansan nimeksi. Ruotsin tila kun lätee Suomea valloittamaan.

a) Ensimmäisestä Ruotsalaisten valloitusretkestä Thuomas pispaan saakka (v. 1157-1209.)

Ruotsin Kuninkaat: Sverkerin ja Erikin sukukunnat. Erikki IX Pyhä (k. 1160)

Suomen pispat ja heidän ajan päätapahtumat:

1. Pyhä Henrikki.

Hän on pispa Upsalasta ja tulee Suomeen Kuningas Erikki IX kanssa, joka valloittaa osan maastamme sekä rakentaa Turun linnan. Erikki muuttaa tänne Ruotsalaisia. Henrikki saarnaa Kristinuskoa ja murhataan v. 1158.

Kaarle Sverkerssoni (k. 1168) Voitti Danskan Prinssin Maunus Henrikssonin, Erikki IX tappajan, joka jo oli vähän aikaa ollut hallituksissa. Knuuti Erikssoni (k. 1195). Löi Kaarle Sverkerssonin ynnä Vastakuninkaat Kolin ja Burislefin.

2. Rudolphi.

Novgorodin ruhtinas Sviatoslava lyöpi Ruotsalaiset vuonna 1164
Voronajoen luona. Novgorodilaiset yllyttävät pakanoita Suomen
kristiseurakuntaa hävittämään. Paavi Aleksanderi III:nen bulla.
Rudolphi tapetaan v. 1178 Kuureilta (Karjalaisilta).

3. Folkviinus.

Viissata Vasileivitsa käypi v. 1186 Jämein maata hävittämässä. Heti perästä Karjalaiset Määlarijärven seuduilla Ruotsia rosvomassa. Tappavat pääpispan Johanneksen. Tukhulmia aletaan rakentaa tämänlaisten rosvomisten esteeksi.

Sverkeri Kaarlssoni (k. 1210).

Novgorodilaiset hävittävät hirmuisesti Suomensa v. 1191 (eli 1198), polttavat vastaperustetun Turun kaupungin ja sortavat pian kokonaan sen vielä heikon kristiseurakunnan maassamme.

b) Thuomas pispasta Ruotsalaisten toiseen valloitusretkehen saakka Suomeen (v. 1209-1249.)

Erikki X Knuutssoni (k. 1216). Johani Sverkerssoni (k. 1222).

Erikki XI Erikssoni (Sammalkieli ja Nilkku). — Vastakuningassa: Knuuti Johanssoni (Pitkä). Folkungein kapina lakkaa v. 1248. Erikki XI kuolee v. 1250.

4. Thuomas,

Englannista, oli ennen jo työskennellyt Suomessakun saapi Paavi Innocentius III:lta v. 1109 vahvistuksen pispanvirkaan. Paavi Honorius III:nen v. 1221 kirjoitetusta bullasta nähdään, mitenkä pakanat jo heti alusta väijyvät Suomen seurakuntaa. Vasilei Vsevolodovitsa Novgorodista käypi v. 1227 Suomea hävittämässä. Hämäläiset puoleltansa karkaavat 3000:nen miehen kanssa Venäjälle Issadya ja Aunusta vasten, mutta meneytyvät sillä matkalla. Thuomas levittää innolla Kristinuskoa ja perustaa sen uudestansa Suomessa. Paavi Gregorius IX:nen bullat. Ne osottavat, mitenkä pakanat väijyvät Suomen kristiseurakuntaa ja mitenkä Paavi piti sen asioista huolta. Pispanistuin muutetaan Nousiosta Räntämäelle. Gregorius kehoittaa ensistä Kalpaveljejä Virosta, sittä Skandinavian asujamia, ristisotaan Suomen pakanoita vasten. V. 1240 karkaaki Ruotsalaisia, Norjalaisia, Suomalaisia ja Hämäläisiä Venäjälle, mutta Ruhtinas Aleksanderi lyöpi heidät Nevajoella ja saapi siitä Nevskin kunnianimen. Saksan Ritarit perustavat Koporin linnan. Thuomas saapi anottuansa päästön pispanvirasta v. 1245, pakenee Venäläisten ja Karjalaisten käsistä Gotlanniin ja kuolee v. 1148 Visbyyssä.

5. Beero I.

Viholliset ahdistavat häntä Suomessa, mutta hän saapi apua Ruotsista.

c) Ruotsalaisten toisesta valloitusretkestä Suomeen niin kolmantehen saakka (v. 1249-1293.)

Folkungein sukukunta. Valdemari (k. 1302.) Hänen isä Birgeri Jaarli, Riikin hallitsijana kuolemaansa asti v. 1266, jakaa Herttuakuntia muille pojillensa.

Ennen Beeron aikoja oli sisällinen heikkous estänyt Ruotsin Kuninkaita Suomea auttamasta. Nyt tulee v. 1249 Birgeri Jaarli Suomeen, perustaa Hämeenlinnan ja jättää Ruotsalaisia Uusmaahan asumaan. Hämäläiset tunnustavat Kristinuskon. V. 1256 käypi sotajoukko Suomesta ja alkaa rakentaa linnaa Nevajoen suulla; mutta Aleksanderi Nevski ajaa heidät matkoinsa ja lähtee vielä seuraavana talvena Hämeeseen, jota hävittää. Beero antaa osan tuloistansa Ruotsin Kuninkaalle ja kuolee noin v. 1258.

6. Ragvaldi I.

Suomalaisten täytyy antaa ruvanapua (maatskottia) papistollensa.
Ragvaldi kuolee v. 1266.

Maunus Laduloosi (k. 1290.) Nosti kapinan veljeänsä Valdemaria vasten.
Kuningas Svealaisten yli v. 1276 ja koko Ruotsin vallassa v. 1279.

7. Katillus.

Pohjassa käyvät Karjalaiset ja Kainulaiset sotia Norjalaisten kanssa. Pirkkalaiset saavat v. 1277 Kuningas Maunus Laduloosilta luvan panna Lappalaiset Pohjanmaalla allensa. Samaan aikaan tulee myös Pohjanmaa Turun hiippakunnan alle, s.o. täytyy ottaa Kristinuskon ja antauta Ruotsin alamaiseksi. Karjalaisiaki ruvettiin nyt Ruotsin alle saamaan. Paavi Gregorius X:nes kehoittaa syntein anteella ristisotaan niitä vasten. Katillus rupeaa ystävyydessä heitä houkuttelemaan, joka onnistaaki niin, että Venäläiset vihastuvat Karjalaisiin ja alkavat heitä sodittaa. V. 1284 tulee Ruotsalaisia Suomesta Karjalata varsin allensa panemaan, mutta ajetaan pois Novgorodilaisilta. Samaan aikaan tule Bengtti, Birgeri Jaarlin poika, Suomen Herttuaksi. Katilluksen loppu v. 1286.

8. Johannes I.

Hän ja hänen jälkeenseuraajat valittiin Suomen Tuomiokapitulilta. Ennen olivat Kuninkaat asettaneet pispoja maahamme. Johannes muutettin v. 1290 pääpispaksi Upsalaan.

Birgeri Maunussoni (k. 1321.) Marski Thorkeli Knuussoni Siahallitsijana v:teen 1303. Birgeri, v. 1306 veljestensä Erikin ja Valdemarin vankina, jakaa v. 1310 heidän kanssa valtansa, ottaa heidät vankeiksi ja surmaa v. 1318; ajetaan Kuningasvallasta.

9. Maunus I.

Tämä on ensimmäinen Suomesta kotoperäinen pispa. Ennemmäiset olivat enimmästi Vestgööthiläisiä. Novgorodilaiset käyvät v. 1292 Hämeessä ja hävittävät Aksporin linnan. Samana vuonna karkaa 800 Ruotsalaista Venäjälle, jossa tulevat meneytymään. Hämäläisten veroa helpotetaan. Karjalan valloitus tulee nyt tapahtumaan.

d) Ruotsalaisten kolmannesta valloitusretkestä Suomeen rauhaan saakka Pähkinäsaaressa (v. 1293-1323). Maunuksen ollessa pispana lähtee Thorkeli Knuutssoni v. 1293 Karjalata valloittamaan. Pispa Petrus Vesteroosista on hänen seurassa. Thorkeli rakentaa Viipurin linnan. Panee Ruotsin alle 14 Karjalaisten kihlakuntaa ja kääntää ne Paavinuskoon. Novgorodilaiset tulevat v. 1294 Ruotsalaisia Viipurista poisajamaan, ehk'ei heidän yritys menesty. Ruotsalaiset ottavat Venäläisiltä Käkisalmen. Sigge Laaka. V. 1295 ottavat Venäläiset Käkisalmen takasin ja tappavat Ruotsalaiset siinä. Thorkeli Knuutssoni lähtee v. 1300 uudellensa Karjalaan suurella laivastolla. Rakentaa Landskruunan. Novgorodilaisten kanssa sota. Haraldi. Matti Kättilmundssoni. Ruotsalaiset palaavat laivoillansa, jättäin Steenin linnanhaltijaksi Viipuriin. Hävittävät mennessään Inkerinmaata. Pääruhtinas Andrei Aleksandrovitsa tulee ja hävittää Landskruunan v. 1301. Pispanistuin on v. 1300 muutettu Räntämäeltä Turkuun. Valdemari Suomen Herttuana. Suomi jaetaan noin v. 1306 Turun, Hämeen ja Viipurin linnojen välillä. Maunus pispa kuolee noin 1308.

10. Ragvaldi II.

Venäläiset tahtovat saada Karjalata jällensä. Rakentavat Käkisalmen
uudestansa ja uudelle paikalle v. 1310. Ruhtinas Dmitrei
Aleksandrovitsan retki Jämein maahan v. 1311. Ruotsalaiset polttavat
Laatokankaupungin. Karjalaiset tulevat v. 1314 Käkisalmeen ja tappavat
Venäläiset, jotka vuorostansa tulevat ja tappavat siellä olevat
Karjalaiset. Ruotsalaiset hävittävät Laatokkajärven seuduilla v. 1317.
Seuraavana vuonna hävittävät Venäläiset Turun kaupungin (Lyderevin).
Kuusiston vasta rakennettu hovi poltetaan. Ragvaldi kuolee v. 1321.

Maunus Erikssoni (Liehakko, k. 1374). Valittu kolmivuotiassa
Kuninkaaksi v. 1319; samana vuonna Norjassaki. Matti Kättilmundssoni
Siahallitsijana vuoteen 1333.

11. Benediktus.

Ruotsalaiset piirittävät v. 1322 Käkisalmea ja Juri Danilovitsa Viipuria; ehk'eivät tuumat kummankaan puolen menestyneet. Mainittu ruhtinas Juri rakentaa v. 1323 Pähkinälinnan Pähkinäsaarelle. Siellä saapi, 8:na p. Syyskuuta, ensimmäinen rauha Ruotsin ja Venäjän välillä aikaan, jonka kautta Karjala enimmäksi osaksi joutuu Ruotsin alle ja valloittamisen sodat päätyvät. Rajaksi tulee Rajajoki. Rauhan ehdot.

2. Paavinuskon kukoistamisen aika Suomessa (v. 1323-1490, eli 167 vuotta).

Benediktuksen aikana aletaan Suomen maata raivata. Hän rupeaa myös papiston voimaa ja rikkautta varsin kartuttamaan. Narimontti Lithoviasta on v. 1333 saanut Nevajoen ympäristöt allensa. Riitoja rajalla Paavin- ja Greekanuskoisten Karjalaisten välillä. V. 1337 Karjalaiset Venäjätä hävittämässä, ja Novgorodilaiset seuraavana vuonna sitä kostamassa. Sen perästä käyvät Ruotsalaiset ja Venäläiset vuorotellen toistensa maata hävittämässä. Maunus Liehakko estää nämät rajasodat ja uudistaa Novgorodin kanssa Pähkinäsaaren rauhan. Benediktus kuolee v. 1339.

12. Hemminki.

Pyytää lyödä, minkä voipi, papiston ja kirkon alle. Edesauttaa loistavaisuutta jumalanpalveluksessa. Viipurilaiset menevät v. 1343 Viron talonpoikia auttamaan. Ruotsalaiset asukkaat Pohjanmaalla saavat v. 1348 luvan käydä kappaa koko Pohjanmaan rantamailla. Samana vuonna lähtee Kuningas Maunus Venäjätä Paavinuskoon käännyttämään. Kastaa Issorilaisia uskoonsa. Ottaa Pähkinälinnan, jonka Venäläiset seuraavana vuonna saavat ryntämällä takasin. Novgorodilaiset käyvät v. 1351 Viipurissa, hävittävät maata. Maunus kulkee Viroon. Lahjoittaa Porvon pitäjän, Pernon ja Sipoon kanssa, Paadisten luostarille. Tekee 23:ksi vuodeksi rauhan Dorpatissa (Tartolinnassa) v. 1351. Kauhia rutto hävittää maata (Suuri kuolema). Bengti Algotssoni, jolla Suomi on ollut läänityksenä ja tullut häneltä kovasti rasitetuksi, menettäa sen veromaansa. Kuningas Erikki, Maunuksen poika, panee Niilo Thuuressoni Bjelken hallitusmieheksi maahamme. Kuningas Hookani antaa v. 1362 Suomelle saman oikeuden Kuningasvaaleissa, kun muillaki Ruotsin maanosilla on ollut. Tästä seurasi yhtäläinen oikeus Riikin kokouksissa, ja on se Suomen ensimmäiseksi perustuslaiksi luettava. Albrekti Meklenburista piirittää Turun kaupungin ja saapi Niilo Thuuressonin ynnä pispa Hemmingin puolellensa. Pispa saapi siitä moninaisia etuja. Ulvilalle (Porille) annetaan v. 1365 kaupunkioikeus. Hemminki kuolee v. 1365.

Maunus Erikssonin vanhin poika, Herttua Erikki, ottaa väkisellä v. 1350 kruunun isältänsä. Kuolee v. 1359. Toinen poika Hookani, Kuningas Norjassa, tulee v. 1362 Ruotsissakivalituksi. Lasketaan isänsä kanssa v. 1363 pois vallasta.

Kuninkaita vieraista sukukunnista omakansaisten seassa: Albrekti Meklenburista (k. 1412). Kuningas Maunus Erikssonin sisaren poika. V. 1363 Kuninkaaksi. Vankina v. 1389. Irtaalla v. 1395.

13. Henrikki II Hermanninpoika.

Saapi Paavilta huostakirjan Suomen kirkolle. Kokemäessä rakennetaan linnaa, vaan se tulee Kuninkaan käskystä puretuksi. Henrikki kuolee noin v. 1368.

14. Johannes II Petrinpoika.

Lyöpi Viipurin linnanhaltijan Suuno Hookanssonin pannaan. Kuolee v. 1370. Sivu 82.

15. Johannes III Vestfaali.

Suomi on (sitte vuoden 1369) Boo Jönssoni Griipillä läänityksenä. Mainittu mies rakentaa v. 1371, elikkä seuraavana vuonna, Raaseporin, jonka linnan alle maata määrätään kuuluvaksi. Boo Jönssoni lähtee v. 1374 Viipuriin Dorpatin rauhaa pitentämään. Paavi Urbani VI:nen bulla vuodelta 1378 näyttää, että vihollisuuksia Venäjän kanssa ainaki oli heti noussut. Riita pispa Johanneksen ja Upsalan Pääpispan Birgeri Gregorinpojan välillä hiippakuntansa rajoista. Kuningas Albrekti tuomitsee asian Pääpispan eduksi, mutta Turun pispa voittaa kuitenki Boo Jönssonin avulla. Johannes pispa kuolee v. 1384.

Margareta (k. 1412) Valittu Ruotsissa v. 1388. Tekee Kalmariyhdistyksen v. 1397. Erikki XIII Pommerista (k. 1459). Valittu Ruotsissa v. 1396. Margaretan kanssahallitsija.

16. Beero II Balkki.

Enimmästi rauha Venäjän puolelta. Simeoni Olgerdovitsalla ja Juri Sviatoslavitsalla ovat, Patrikei Narimantonvitsan perästä, Narimontin perintömaat. Suomi otetaan pois Boo Jönssonin perillisiltä, jotka siaan saavat Viipurin lääninensä. Ulkomaalaisten sotamiesten ja Vitaliveljein rasitukset Suomessa. Kirkon ja pappissäädyn voimat aina kasvamassa. Beero Balkki laittaa Arkhidiakonin viran tuomiokapitulissa. Kuninkaalliset ovat hyväntahtoiset Suomen pispaa ja kirkkoa vasten. Nunnaluostarin rakentaminen Koroisissa on tuumassa. Tämä pispa kuolee v. 1412.

17. Maunus II Tavasti.

Tämä on paavinajan paraimpia pispoja. Hänen kautta tehdään jumalanpalvelu ja muu kirkon kohta sen ajan vaatimuksia myöten täysinäiseksi. Ostaa Paadisten luostarilta v. 1428 Porvon pitäjän jällensä Turun hiippakunnalle. Kuusiston hovi rakennetaan kivestä. Porvon kaupungin alku näiltä ajoilta. Sen kivikirkko rakennetaan v. 1418. Rauma saapi v. 1441 kaupunkioikeuden. Naantalin luostari perustetaan v. 1443 ja sen vierellä syntyy kaupunki. Maunus Tavastin toimesta saapi Suomi Kuninkaallisilta moninaisia etuja, samalla ajalla kun Ruotsissa on suurin kurjuus. Erikki XIII jakaa maamme Eteläis-Suomen ja Pohjais-Suomen Lakikuntaan. Turkuun asettaa hän Maanoikeuden. Erikki Puuke Korsholmasta kapinoipi Pohjanmaalaisten kanssa v. 1433 ja yhdistäypi Engelbrektin kanssa. Kaarle Knuutssoni saapi v. 1440 läänitykseksi koko Suomen, jota hänen läänitystä sittä aina vähennellään. Kuningas Kristopherin Lakikirja annetaan v. 1442. Sinä vuotena käypi miehiä Suomesta Pleskovan alustaa hävittämässä. Ruotsalaiset liittouvat v. 1447 Valkin kaupungissa Saksan Ritarein kanssa Venäjätä vasten. Seuraavana v:na sotivat he Nevajoella. Kapina Satakunnassa. Maunus Tavasti heittää vanhuutensa vuoksi pispanarvon jälkeenseuraajallensa v. 1450 ja kuolee kaksi vuotta myöhemmin.

Engelbrekti Engelbrektssoni (k. 1436) laskee Erikin Kuningasvirasta
v. 1434 ja pitää sittä valtaa Ruotsissa. Erikki tulee jällensä
Kuninkaaksi; mutta lasketaan v. 1439 kaikissa riikeissään pois
Kuningasvallasta.

Kristopheri Bayerista (k. 1448). Valittu Ruotsin Kuninkaaksi v. 1440.

Kaarle Knuutssoni (Bonde) Riikinhoitajana v. 1436-1441.

Bengti Jöranssoni ja Niilo Jöranssoni (Oksenstierna) Riikinhaltijana v. 1448.

Kaarle Knuutssoni Valittu v. 1448 Kuninkaaksi Ruotsissa. Pakenee Dantsigiin v. 1457. Jällensä Kuningassa v. 1464: jällensä kruunuhoittana v. 1465; mutta vielä sittäki Kuningassa v. 1467.

18. Olavus Maunuksenpoika.

On hyvin oppinut mies. Asuu Kuninkaallisten armoissa. Erikki Akselssoni
Totti ottaa Suomen linnat Kaarle Knuutssonin puollukselta Kristiani
I:mäiselle. Pispa Olaus kuolee v. 1460.

Kristiani I (Oldenburista, k. 1481). Valittu Ruotsin Kuninkaaksi v. 1457. Laskettu siitä virastansa v. 1464. Sillä välillä:

Jönssi Bengtssoni (Oksenstierna) v. 1457,65,66, Kettili Kaarlssoni (Vaase) v. 1464 ja Erikki Akselssoni (Totti) v. 1466,67 valtakunnan hallitsijoina.

19. Konradi Bitsi.

Kivikirkkoja rakennetaan tämän aikana monet. Tuomiokapitulin jäsenet muutetaan v. 1486 Turussa asumaan. Suomen hiippakunnan Messukirja präntätään v. 1488. Kun Ruotsissa kapina Kuningasta vasten tapahtuu, tavataan pispa Konradi Kristianin puolella. Kaarle Knuutssoni elää köyhänä Raaseporin linnansa. — Venäläiset ovat v. 1463 karanneet Suomeen ja Kuningas Kristiani tullut heitä kaijoittamaan. Venäläiset ovat sittäki hävittäneet Joutsenossa ja muuallaki. Mutta v. 1468 tehdään heidän kanssa uusi sotilakko viideksi vuodeksi. Niitten kuluttua ovat Venäläiset v. 1473 Suomea hävittämässä. Erikki Kaarlssoni Vaase sotii Novgorodilaisia vasten. Erikki Akselssoni Totti saapi Viipurin lahjoitukseksi. Varustaa muurit sen ympäri. Rakentaa Savonlinnan. Saapi v. 1479 apuväkeä Steeni Stuurelta. Käypi Venäjätä hävittämässä. Erikki Akselssonin kuoltua v. 1480 ovat hänen läänitykset Suomessa langenneet veljillensä Iivarille ja Laurille. Steeni Stuure omistaa ne sittä itsellensä. Ruotsalaiset lyövät rauhan Saksan seuran Mestarin Freytagi von Loringhoffin kanssa v. 1488. Papinsaarella uudistetaan liitto Venäjätä vasten. Samana vuonna Venäläisiä Karjalassa. Pispa Konradi kuolee v. 1489.

Steeni Stuure Vanhempi (k. 1503) Ruotsin Riikinhoitajana vuodesta 1471-1497 ja v. 1501.

3. Paavinuskon lakastumisen aika Suomessa (v. 1490-1523, eli 33 vuotta).

Viholliset hävittävät koko Paavinajan koreuden: ensistä Venäläiset, sittä Danskalaiset.

Iivana III Vasileivitsa hallitsee itsevaltiaasti Venäjätä sitte v:n 1462. Valtaa v. 1470 Novgorodin joka pian menettää voimansa.

20. Maunus Niilonpoika Stiernkorssi Särkilahdesta.

On saanut Saksan Keisarilta Pfaltsigreivin arvon. Hänestä lähin eivät sodat Venäjän kanssa ole paljaita rosvoretkejä, niinkuin ennen enimmästi, vaan Venäjän valtiasten ankaroita sotia. Suuri Venäläissota alkaa v. 1490. Koko Suomi, paitsi Turun puolta, tulee hävitetyksi. Sota näyttää seuraavinaki vuosina pitkittäneen, vaikk'ei ole siitä täysinäistä tietoja. Danskan Kuningas käypi liittoon Iivana Vasileivitsan kanssa. V. 1495 hätyyttää Iivana kovasti Suomea. Vasilei Shuskoi. Savonlinnaa ja Viipuria piiritetään. Knuuti Posse linnanhaltijana. Viipurin pamahus. Venäläiset pötkivät pakoon. Steeni Stuure tulee sotalaumalla Suomeen. Vasilei Kossoi sotii voitolla Suomea vasten v. 1496. Steeni Stuure palaa Ruotsiin. Jättää Svantte Stuuren sotajoukon kanssa Suomeen. Svantte Stuure ajaa viholliset maastamme, karkaa Viroon, ottaa Ivangorodin ja palaa Suomeen. Steeni Stuure vuoden lopulla taas Suomessa. Svantte palaa suutuksissa Ruotsiin. Steeni Stuure heti hänen perässä. Steeni menettää valtikkansa ja saapi Danskan Kuninkaalta Johani II:lta Suomen läänitykseksi, josta häneltä kuitenki suurin osa pian otetaan pois. Pispa Maunus Särkilahdesta laittaa Dekaanin viran Tuomiokirkolla ja yhteisen atrioitsemisen Turussa. Kuolee v. 1500.

Johani II (k. 1513). Valittu Ruotsin kuninkaaksi jo 1483, mutta tulee valtaan vasta v:na 1497. Lasketaan Kuningasvirastansa Ruotsissa v. 1501.

Svantte Nilssoni Stuure. Riikinhoitajana Ruotsissa v. 1504 kuolemaansa asti v. 1512. Iivana III Vasileivitsa kuole v. 1505. Vasilei IV. Hallitsee v:teen 1533.

21. Laurentius Mikhaelinpoika Suurpää.

Danskalaista Maunus Frilleä piiritetään Turun linnassa, joka v. 1502 tulee Steeni Stuure Vanhemmalle otetuksi. Muuki Suomi luopuu Stuureen. V. 1504 tekee Svantte Stuure Venäjän kanssa sotilakon 20:ksi ajastajaksi, jonka kautta 14 vuotta ennen alkanut Venäläissota loppuu. Pispa Laurentius Suurpään aikana jaetaan Karjalan ja Savon pitäjiä. Hän halvataan ja kuolee v. 1506.

22. Johannes IV Olavinpoika.

Täytyy ostaa Kuusiston linnan edellisen pispan väeltä. Danskalaiset alkavat Suomea hävittää. V. 1509 rosvovat he rantamaita ja 2 p. Elok. ryöstää sekä tappaa Otto Ruuthi Turussa. V. 1510 ottaa SeveriniNorbyy Kastelholman linnan. Samana v:na läkähtyy pispa Suomessa ruokapalaan.

Steeni Svantessoni Stuure ( Nuorempi ). Riikinhoitajana Ruotsissa vuodesta 1512 kuolinvuoteensa 1520.

Kristiani II Tyranno (k. 1559). Kuningas Ruotsissa v:na 1520.
Poisajettu Ruosin Kuningasistuimelta v. 1521.

23. Arvidi Kurkki.

On kelpo mies. Sotilakko Venäjän kanssa tulee (v. 1510 eli 1513) pitennetyksi 60:ksi ajastajaksi. Kristiani II:nen kiihdyttää Suomen päälle Venäläisiä, jotka v. 1515, ja kahtena sitä seuraavanaki, käyvät Suomessa hävitäntäretkellä. Kristiina Gyllenstiernan puollusmiehinä Suomessa ovat: Pispa, Ooke Jöranssoni Totti, Tönnes Erissoni Totti, Niilo Eskilssoni Baneeri. Suomen Herroja kutsuu Kristiani Tukhulmiin. Eivät lähde. Hemminki Gaddi ottaa v. 1520 Suomen Kristianille. Suomen Herroja mestataan, ja Hemminki Gaddi niitten seassa. Gustavi Vaase lähettää v. 1521 Suomeen Niilo Arvidssoni Vestgööthen ja Henrikki Jönssonin Haagasta, joitten kanssa Niilo Moonssoni Grabbe Grabbakasta yhdistyy. Ne miehet piirittävät Thuomas Volffia Turun linnassa. Kastelholma antaupi Gustaville. Erikki Fleminki pääsee Turun linnasta, jota aina piiritetään. Severini Norbyy tulee keväillä Volffia auttamaan. Ruotsalaiset pakenevat Hämeen sisälöille. Pispa Arvidi menee Pohjanmaalle, paeten Ruotsiinpäin, mutta hukkuu merellä v. 1522. Hän on viimmeinen Paavinajan pispa. Sivu 107-112.

Gustavi Vaase Riikinhoitajana Ruotsissa v. 1521. Kuningassa v. 1522.

Norbyytä Hämeeseen paenneet Suomen Herrat jakautuvat. Erikki Fleminki Gustavi Vaasen luo. Niilo Grabbe hätyyttää pienellä laivastollansa Danskalaisia, jotka hävittävät Suomen rantamaita. Thuomas Volffi, kun lähtee ruokatarpeita viemään Tukhulmiin, otetaan Gustavi Vaaselta kiini ja hirtetään niiniköydellä tammeen. Kuningas Gustavi I, ajettuansa Danskalaiset Ruotsista, lähettää Iivari Flemingin Erikki Flemingin kanssa sotajoukolla Suomeen, ottamaan maamme Danskalaisilta. Kuusiston, Turun ja muutki linnat saavat Gustavin miesten käsiin. Danskan sotajoukko pakenee Hämeenlinnan kautta Viipuriin ja sieltä maahansa. Suomi on vapautettu v. 1523.

4. Sisämäinen tila Paavinuskon aikana.

Kirkollisuuden puoli. Paavi ja Kardinaalit. Priimaspispat, Pääpispat ja pispat. Suomen Primaspispa Lundissa, ja Pääpispa Upsalassa. Tuomiokapituli ja sen jäsenet. Pienemmät pappisvirat. Legaatit ja Bullat. Luostarit ovat Munkki- ja Nunnaluostareita. Virat niissä. Mitä lajia luostareita Suomessa löytyi ja mitenkä monta. Koulut maassamme. Nuorukaiset käyvät ulkomaalla syvemmältä oppimassa. Johannes Budde eli Rääki. Kirkkoja. Paavinuskon harjoituksia ja uskonaineita.

Kansakuntaisuuden puoli. Saksan Keisari. Maallinen hallitus Suomessa ensistä pispoilla, sittä maallisilla Herroilla. Linnanhaltijat. Tuomioistuinten ja Keräjäin kohta. Suomalaisia ei tehdä orjiksi niinkuin Virolaisia. Mitä lajia maita löytyi Suomessa. Tihunti eli Kymmenekset. Karjalan ja Helsingin laki. Verojen laatu.

Kaupan asiat. Hansalaisten kauppa Missä järjestyksessä kaupungit maassamme syntyivät. Kalanpyynti Pohjanmaalla. Pirkkalaisten kaupat.

Uskon ja Tapain tila. Kumpanenki huono. Miten pakanallisuus tällä ajalla sekausi Kristinuskon kanssa. Veljeykset.

Evangeliumin Uskon Aika.

Tämä aika kestää vuodesta 1523 nykyiseen aikaamme asti. Puhdas Evangeliumi sotii sotimistansa Pakanallisuutta, Paavinuskoa ja muita lihallisia oppeja vasten. Sodat Ruotsin ja Venäjän välillä kestävät siksikun Suomi joutuu jälkimäisen Vallan alle, alkain siitäpitäin käydä uutta tietä. Valistus ja hyvät kansalliset laitokset ovat rotovasti nousemassa.

1. Suomi Ruotsin Vallan alla Evangeliumin Uskon Aikana (v. 1523-1809, eli 286 vuotta).

Pakanaisen, Paavilaisen ja, Lutheruksen Opinparantamisen kautta puhdistetun, Evangeliumin Uskon luonto keskenänsä.

a) Suomen vapauttamisesta Danskalaisista niin Stolbovan rauhaan saakka (v. 1523-1617.)

Vaasen kuningassuku: Gustavi I:nen hallitsee Kuningassa sitte v. 1522.

Vasilei IV:äs Ivanovitsa hallitsee Tsaarina sitte v. 1505. Valipispa Erikki Svenssoni hoitaa, erään pispanarvoisen miehen Vincentiuksen avulla, Suomen kirkon asioita. Petrus Särkilahti tulee Vittembergistä ja alkaa saarnata puhdasta Evangeliumia Suomessa. Johani Vestgööthe Veksööstä kantaa pispantuloja Kuninkaalle. Rauha Venäjän kanssa tulee Novgorodissa v. 1524 vahvistetuksi. Erikki Svenssoni lasketaan Kuninkaalta v. 1526 virastansa. Vesteroosin Riikinkokous v. 1527.

1. Martiinus Skytte, Suomesta syntysin, vihitään v. 1528 kotimaamme pispaksi. Hän on ensimmäinen evangeliuminen pispa. Hänen aikana häviää paavikunnan rakennus Suomessa. Vuonna 1529 pidetään Riikinkokousta Öörebruossa. Suomalaiset eli Ruotsalaiset kirkonmenot tulevat latinaisten siaan. Luostarit häviävät. Kruunu vetää kirkon omaisuuksia allensa. Pispa Martiinus toimittaa erinäisillä ajoilla nuoria miehiä Suomesta ulkomaalle oppimaan. Niitten miesten seassa on Thuomas Fransinpoika, Mikhaeli Agrikola. Paulus Juusteni, Erikki Härkäpää ja Jaakko Teitti (Finno?), jotka kotiuttuansa parantavat koulujen tilaa ja levittävät Evangeliumia. Mikhaeli Agrikola kääntää suomeksi suuren osan pyhästä Raamatusta, joka siihen asti oli ollut aivan suomentamatoin. Greivi Johani Hoijasta, jolla on läänityksiä Suomessa, menee v. 1533 Kuninkaan vihollisten, Lybekkiläisten, puolelle. Ruotsi tulee v. 1540 perintöriikiksi. Kuningas pyytää edesauttaa kauppaa Suomessa ja sinne vetää Venäjän kartuttavan kaupan. Kun ei tämä hänen tuumansa onnista Viipurissa, niin päättää hän sentähden laittaa uuden kauppapaikan Santahaminassa, lähellä Helsingforsia, joka kaupunki häneltä v. 1550 tulee perustetuksi. Se oivallinen pispa Martiinus vaipuu v. 1550 kuoleman uneen. Sivu 128-134.

Ivana IV Vasileivitsa hallitsee Venäjätä v. 1534-1584.

2. Mikhaeli Agrikola, joka ennenki oli edesseisonut pispanvirkaa, tehdään v. 1554 Turun hiippakunnan pispaksi. Kuningas on nimittäin mainittuna vuonna eroittanut Turusta Viipurin hiippakunnan, asettain jälkimäisen pääksi Paulus Juustenin. Pirkkalaiset ovat v. 1551 menettäneet valtansa Lappalaisten yli. Edelläkäyneistä rajariidoista syttyy v. 1555 ankara sota Venäjän kanssa. Iivana Gregoreivitsa Bibikova tulee hävittäin Suomeen sotalaumalla. Amiraali Jaakko Bagge vastustaa vihollista. Kuningas tulee itse Suomeen sodan asioita taluttamaan. Vuoden 1556 alulla tulevat taas Venäläiset suurella sotalaumalla, hävittävät Savonlinnan ja piirittävät Viipuria, joka tapahuksesta kuitenki tulee pelastetuksi. Sotilakko tehdään kesäkuussa, ja miehiä, joitten seassa pispa Agrikola, lähetetään Venäjälle rauhaa tekemään, joka v. 1557 solmitaanki 40:ksi vuodeksi. Paluumatkallansa Venäjältä kuolee Agrikola viimmeksi mainittuna vuonna. Tähän aikaan tehdään koko Suomi Pääruhtinaskunnaksi, ja Kuninkaan poika Johani saapi Turunpuolen maata, Satakunnan ja Ahvenanmaan kanssa, herttuakunnaksi allensa.

3. Petrus Follingius, kotosin Ruotsista, asetetaan v. 1558 pispaksi Turkuun. Hän on pahankurinen mies ja kokee sortaa Suomen kieltä. Vuonna 1560 pidetään Riikinkokousta Arbogassa. Viron maa antaupi Ruotsin alamaiseksi, josta seuraa kauan kestäviä vihollisuuksia Puolan ja Venäjän kanssa. Kuningas Erikki laskee Follingiuksen v. 1563 pispan virastansa. Hän kuolee ei kauan jälestä.

Erikki XIV (k. 1577) tulee, isänsä Gustavi I:sen v. 1560 kuoltua,
Kuninkaaksi.

4. Paulus Juusteni muutetaan Follingiuksen perästä Viipurista pispaksi Turkuun. Viipuriin pannaan Kanuutus Johaninpoika pispaksi, ja kun hän jo v. 1564 kuolee, saapi Erikki Härkäpää saman viran. Kunigas Erikin hallitusaikana käydään sotaa Livossa. Venäjän kanssa saapi sotilakko aikaan. Herttua Johani elää Turussa, naipi Puolasta ja käyttäypi ynsiästi veljeänsä Kuningas Erikkiä vastaan. Kuningas lähettää Suomeen sotalauman, joka piirittäin ottaa Turun linnan v. 1563, ja Herttua joutuu vankeuteen, josta hän vasta v. 1567 pääsee. Johani yhdistäypi sen perästä nuoremman veljensä Herttua Kaarlen kanssa Kuningas Erikkiä vasten, joka vuorostansa v. 1568 otetaan vangiksi. Johanin nostua Kuninkaaksi syttyy Venäjän kanssa sota. Ruotsin lähettiläiset Venäjälle, joitten päänä pispa Juusteni oli ja joilla oli tarkoituksena Tsaarin kanssa rauhan asioista keskustella, otetaan v. 1569 kiini. Heitä rääkätään vankeudessa pari vuotta. Vuonna 1571 karkaavat Venäläiset Suomeen ja hävittävät Äyräpään, Jääsken ja Lappeen tienoilla. Rutto liikkuu samalla. Mutta v. 1575 tehdään kaksivuotinen sotilakko Suomen puolesta, ehkä sota yhä kestää Virossa. Juustenin aikana tulee Oulun linna v. 1570 rakennetuksi. Laurentius Petrinpojan Kirkonjärjestys säätään v. 1571, ja Johani alkaa toden perästä Paavinuskoa jällensä maahan pakkaamaan. Juusteni on kotimaan kieltä harjoittava mies ja Suomen ensimmäinen nimeltä tuttu historioitsija. Hän kuolee v. 1576.

Johani III anastaa v.1568 veljensä Kuningasistuimen. Hallitsee kuolemaansa asti v. 1592.

Paulus Juustenin perästä sanotaan Turun Kirkkoherran Henrikki Knuutinpojan Superintendentin eli Tuomioprovastin arvolla toimittaneen Turun, ja Erikki Härkäpään v. 1578 kuoltua arvattavasti Viipurinki, hiippakunnan asioita. Tällä ajalla on taas sotimista Venäjätä vasten. V. 1577 karkaa Tatarilaisjoukko Suomeen, vaan tapetaan maan asukkailta. Seuraavanaki vuonna tulee lauma Venäläisiä Suomeen, käypi Helsingforsiin asti, sieltä Viroon. Ruotsi liittoupi Puolan kanssa. Henrikki Klaavunpoika Horni sotii voitollisesti Livossa. V. 1579 sotii Ruotsin armeia kolmelta paikalta vihollista vasten. Mutta v. 1580 saapi Franskalainen Pontus de la Gardie esimiehyyden Venäjätä vastaan, ja siitä alkaa sota kokonaan toisin luonnistamaan. Samana vuonna ottaa hän Käkisalmen ja Karjalan, joka saa oman Maanherransa (Pähkinälinnan lääni). Seuraavana vuonna voittaa hän koko Inkerinmaan. Kun hänell'on mielessä mennä Novgorodiaki ottamaan, niin tapahtuu sotilakko Venäjän kanssa v. 1583. Näillä ajoilla elää se hengellinen virsiniekka Jaakko Finno, noin v. 1580.

Sigismundi, Kuningas Puolasta, tulee isänsä Johani III:nen kuoltua
Ruotsinki kuninkaaksi.

Herttua Kaarle on Riikinhoitajana Ruotsissa, kun Kuningas elää Puolan maassa. Sigimundi kuolee v. 1632.

Feodori Ivanovitsa, Venäjän Tsaarina v. 1584-1598.

5. Erikki Erikinpoika.

Hänen alle yhdistetään v. 1583 jällensä Turun ja Viipurin hiippakunnat. Kuningas Johanin aikana rientää hän saada paavilaista lithurgiata Suomessa levitetyksi. Näyttää olleen enemmin kavalata laatua. Tämän aikana on suuri kurjuus Suomessa. Ensivuosina hävittävät alituiset karkausretket, niin pohjassa kun etelässä, maatamme. Rauhan keskustelemisia on tapahtunut useimmasti Plussajoen suulla, lähellä Narvaa; niin myöskin v. 1592. Kun siihen aikaan Herttua Kaarle Sigismundin siasta tulee Riikinhoitajana Ruotsia hallitsemaan, ottaa hän varjelukseensa ja suojaansa evangeliumisen uskonsa vuoksi ahdistetut papit. Ne vaikuttavat yhteisen kokouksen Upsalassa v. 1593, jossa usko tulee paavilaisista lisäyksistä puhdistetuksi ja Evangeliumi Ruotsin valtakunnassa kaikeksi ajaksi perustetuksi. Siinä kääntyy pispa Erikki Erikinpoika Evangeliumin puolelle. Klaavu Fleminki on nyt Guvernöörinä Suomessa. Hän estelee Sigismundin puolesta kaikella tavalla Kaarle Herttuan tuumaa. Herttua lähettää Kaarle Steenbokin Suomeen Fleminkiä Kuninkaasta vieroittamaan. Vaan Fleminki ei ole hevillä viekoteltu. Hän alkaa nyt lyödä vankeuteen Kaarlen ystäviä. Kuningas antaa hänelle yhä suuremman vallan. Rauha Venäjän kanssa päätetään viimmen Teusiinassa, lähellä Narvaa, v. 1595. Viro tulee Ruotsille; rajat käydään. Samana vuonna Söderkyöpingin Riikinkokous. Fleminki saapi uuden hallitusmuodon Suomelle Riikinhoitajan arvon kanssa. Hän pitää siellä suuria sotalaumoja, joitten ruokkiminen käypi rahvaalle niin vaikiaksi, että Pohjanmaalaiset lähettävät Bengti Poutun, Kyrön pitäjästä, Herttualle siitä valittamaan. Herttua kehoittaa kapinaan, joka on Nuiasodan nimellä tuttu ja jossa 11,000 Suomalaista arvellaan henkensä menettäneen. Kapina leviää Karjalaan asti. Jaakko Ilkka ja Hanno Krankka, Abrahami Melkhiorssoni, Israeli Laarssoni ja hänen kanssa olevat talonpojat lyödään Flemingiltä v. 1597 Ilmajoen varrella, jonka perästä kapina alkaa asettua. Fleminki kuolee samana vuonna ja Arvidi Stoolarmi tulee hänen siaan Sigismundin uskolliseksi puoltajaksi Suomessa. Herttua löytäypi sotajoukolla Suomessa, ja Fleminki pakenee maan sisään. Turun linnaa piiritetään ja sitä puoltaa Flemingin leski miehullisesti. Se tulee viimmen Danieli Hiortin viekkaudella otetuksi. Herttua palaa vankijoukolla Ruotsiin. V. 1598 tapahtuu Suomalaisten, makkararetkeksi kutsuttu, karkaus Ruotsiin. Kaarle voittaa Stongebruon tappelussa samana vuonna Sigismundin, joka nyt oli Puolasta tullut sotalaumalla Ruotsiin. Näiltä ajoilta on Sigismundin vallan loppu Ruotsissa. V. 1599 soditaan ainaki vielä Suomessa. Joakhimi Skeli valtaa Herttualle Kastelholman. Herttua itse tulee Suomeen, ottaa maan allensa, piirittää Viipurin. Sigismundin puoltajia rangaisee hän kovasti. V. 1600 pidetään Linkyöpingissä Riikinkokousta, jossa Herttua antaa tuomita hengiltä pois monta yläistä Ruotsin herraa. Pispa Erikki Erikinpoika, joka oli jällensä pyörähtänyt paavinuskon puolelle, tulee samana vuonna menettämään tulonsa ja viisi vuotta myöhemmin virkansaki, jonka hän vasta v. 1612 tulee saamaan takasin Gustavi Adolphilta. Kaarle menee Livoon sotimaan Puolalaista vastaan. Sieltä palatessansa matkaa hän v. 1602 Turusta Pohjanlahden ympäri Ruotsiin. V. 1604 pidetään Riikinkokousta Norkyöpingissä, jossa Ruotsin valtakunnan kruunu annetaan Kaarle IX:nelle. Oulun kaupunki perustetaan v. 1605 ja Kajaanan linna v. 1607. Sotaa käydään yhä Livossa vaihettelevalla onnella. Kaarle tekee v. 1608 Viipurissa liiton Vasilei Shuskoin kanssa Puolaa vastaan. Jaakko de la Gardie, Pontuksen poika, lähtee sen perästä v. 1609 Venäjälle ja sotii siellä miehen tavalla, vaikka onki paljo vastoinkäymisiä. Monta linnaa lankiaa hänen käsiinsä, yksin Novgorodiki. Nyyenskantsia aletaan rakentaa. V. 1611 perustetaan Vaasan kaupunki. Samana vuonna kuolee Kaarle lX, ja Gustavi Adolphi tulee hänen siaan. Tila on silloin maassa sisällisesti ja ulkonaisesti peljättäväinen. Sigismundi Puolasta alkaa hyväillä nuoren Kuninkaan kruunua, vaan hän tulee estetyksi. Rauha Danskan kanssa Knäärödissä v. 1613. Sota leimahtaa Venäjän kanssa. Gustavi Adolphi tulee Suomeen sitä taluttamaan. Jaakko de la Gardie ja Evertti Horni voittavat sodassa erinomaisen kunnian. Ruotsi on voittopuolella. Kuningas kutsuu Suomen Säädyt kokoukseen Helsingforsiin v. 1616. Helmikuussa v. 1617 päätetään Stolbovan rauha, jossa Suomen raja Laatokkajärven asti siirretään.

Boris Godunova nousee lankonsa Feodori Ivanovitsan perästä Venäjän valtijaksi.

Hän tulee Epä-Dmitreiltä niin ahdistetuksi, että myrkyttää itsensä v. 1606.

Vasilei Ivanovitsa Shuskoi tulee Boris Godunovan perästä Venäjän valtijaksi. Häntä vastaan ilmantuu uusi Epä-Dmitrei.

Kaarle IX nousee veljen poikansa Sigismundin siaan, jonka hän on voittanut, v. 1600 Kuninkaaksi. Hallitsee kuolemaansa asti v. 1611.

Gustavi II Adolphi nousee isänsä kuoltua peritylle istuimelle. Ammutaan v. 1632.

Mikhaeli Feodorovitsa Romanova valitaan v. 1610 ehdotellun Ruotsin prinsin Kaarle Philipin siaan Tsaariksi. Hänen huonet hallitsee vielä Venäjällä. Mikhaeli Feodorovitsa kuolee v:na 1645.

b) Stolbovan rauhasta Uuskaupungin rauhaan (v. 1617—1721). Kuningas Gustavi Adolphi eroittaa v. 1618 Turun hiippakunnasta jällensä Viipurin, johonka hän asettaa Olaus Elimääuksen pispaksi. Kuningas valloittaa Livon maan. Hän perustaa Suomessa kaupunkeja: v. 1617 Uuskaupungin, v. 1620 Joensuun ja Kokkolan kaupungit, ja v. 1621 saapi myös Tornio kaupunkioikeuden. Sisällinen meno maassa alkaa kaikin tulla parempaan järjestykseen. Hovi-Oikeus Turussa laitetaan v. 1624. Pispa Erikki Erikinpoika, joka edelläkävijänsä mukaan on Suomen kieltä kirjoituksissa harjoitellut, kuolee v. 1625.

6. Iisakki Rothovius, Ruotsista syntysin tulee v. 1627 Turun pispaksi. Hän nostaa Kristillisyyden Suomessa huonosta tilastansa parempaan asuun. Kuningas voittaa Kuurinmaan. Sigismundin täytyy suostua Ruotsille etuisaan rauhaan Altmarkissa v. 1629. Vuonna 1630 laitetaan Gymnasiumi Turkuun. Suomalaiset seuraavat suurta Kuningastansa 30-vuotiseen sotaan. Gustavi Adolphi ammutaan siellä v. 1632, jonka perästä Akseli Oksenstierna, Kristiinan alaikäisyyden aikana, saapi toimen sodan asioista osaksensa. Rothovius ja Greivi Pietari Braahe vaikuttavat tällä ajalla yhdessä kotimaamme hyväksi epäuskon sekä järjettömän elämän hävittämisellä ja hyväntekeväisten laitosten matkaansaamisella. Braahe on v. 1637 saanut Suomen Guvernöörinä hallittavaksi, mutta kutsutaan v. 1640 muihin virkoihin Ruotsiin. Mainittuna vuonna 1640 tulee hänen kautta Suomen Akademia Turussa, entisen Gymnasiumin siaan, asetetuksi. Triviali-kouluja laitetaan moneen kaupunkiin. Suomen Lappalaiset saavat omituisia pappeja. Pyhä Raamattu suomeksi annetaan v. 1642 ensikerran täysinäisenä präntistä. Samana vuonna saapi Akademia omituisen kirjanpränttääjän. Brömsebruon rauha v. 1645. Kolmetkymmentävuotinen sota loppuu v. 1648, Vestphalisen rauhan kautta, Ruotsin voitoksi. Samana vuotena tulee Pietari Braahe taas Suomen Guvernööriksi, jota virkaa hän vuoteen 1654 asti hoitaa. Sortavalan kaupunki perustetaan v. 1640, Braahen eli Salosten ynnä Kristiinan kaupungit v. 1649, Kajaana v. 1650. Rothovius kuolee vuonna 1652.

Kristiina, edellisen tytär, Drotninki v. 1632, ottaa itse hallituksen vastan v. 1645, jättää kruununsa v. 1654, k. 1689. Hän on viimmeinen hallitsija Vaasen kuningassuvusta.

Aleksei Mikhaelovitsa Tsaari v. 1645, k. 1676.

7. Eskhillus Peträäus, syntynyt Ruotsissa, tulee Rothoviuksen jälkeen pispaksi Turkuun. V. 1653 perustetaan Pietarsaaren kaupunki. Drotninki Kristiina poisluopuu Ruotsin kruunusta v. 1654 ja Kaarle X:nes Gustavi nousee kuninkaaksi. Kuningas sotii Puolassa erinomaisella menestyksellä. Tämä sota rasittaa Suomea miesotoilla ja muutenki. Venäläiset hyökäävät v. 1656 maahamme, hävittävät Karjalata ja polttavat Nyyenskantsin. Pohjanmaallaki käypi Venäläisiä. Gustavi Leevenhaupti vastustaa vihollista ja ajaa sen viimmen pois maasta. Sota muuttaupi Livoon. Pispa Peträäus on harjoittanut Suomen kieltä. Hän kuolee v. 1657 ruttotautiin, joka silloin taas Suomessa liikkuu. Sivu 175-178.

Pfaltsi-Tsveibrykkenin kuningas suku: Kaarle X Gustavi, Gustavi
Adolphin sisarenpoika, Kuningas v:na 1654, k. 1660.

8. Johannes Terseerus, Daalareissa syntynyt, seuraa Peträäusta pispanvirassa. Matkustaissansa Saksanmaalla tiedon etsinnössä, tulee hän tutuksi Kalikstuksen kanssa, jonka vapaampia ajatuksia sitten seuraakin. Ennen pispaksi tultuansa elää hän viroissa Turun ja Upsalan Akademioissa. Kuningas Kaarle X:nen sodat kestävät yhä. V. 1657 käypi hän Danmarkkia vasten, jonka täytyy v. 1658 suostua rauhaan Roskhildissä. Samana vuonna matkaansaattaa Leevenhaupti Vallisaaressa sotilakon Venäjän kanssa. Danska alkaa sodan uudestansa ja Kaarle X:nes kuolee v. 1660. Hänen poikansa Kaarle XI alaikäisyydessä tekevät Ruotsin pääherrat rauhan valtakunnan vihollisten kanssa: Danskan kanssa Kyöpenhaminassa v. 1660, Puolan kanssa Oliivassa v. 1660 ja Venäjän kanssa Kardiksessa v. 1661. Mutta toiselta puolen sekautuu Ruotsi vieraisiin sotiin ilman syytä. Terseeruksen aikana alkaa Suomen rahvas jo suureksi osaksi kirjanlukemiseen harjaantua. Tätä pispaa, joka luonnollista vapaamielisyyttä harjoitteli, vihaavat vainomiehet Turussa, varsinki se tuima Svenonius. He saattavat v. 1664 pispan pois virastansa Suomessa. Lopulla kuolee hän pispana Linkyöpingissä. Sivu 178-181.

Kaarle XI, edellisen poika Kuningas v. 1660, ottaa itse hallituksen vastaan v. 1672, k. 1697.

9. Johannes Getselius Vanhempi, talonpoikaisista vanhemmista Vestmanlannissa, on ensistä Dorpatin Akademiassa Professorina, sittä pastorina Daalareissa, sittä Superintendenttinä Livossa. Kutsutaan Terseeruksen perästä pispaksi Turkuun. Kuningas Kaarle XI ottaa v. 1672 itse hallituksen vastaan. Hänellä on ensistä kovat sodat käytävinä, sillä vihollisia nousee kaikilta haaroilta Ruotsia vastoin. Viimmen saadaan rauha muittenki vihollisten kanssa ja Danskan kanssa v. 1679 Lundissa. Tämän perästä alkaa Kuningas sisällistä tilaa valtakunnassansa kaikilla keinoin parantamaan. Hän hankkii itsellensä täyden yksivallan riikissänsä. Alkaa toimittaa Reduktiuonia s.o. lahjoitettuin kruununomaisuutten jällenottamista. Kaikkinaiset keinot tulevat Suomessa edesautetuksi. Getselius, joka virkansa puolesta samalla on Akademian Siakanslerina, parantaa kaikella tavalla Suomen Korkiopiston tilaa. Toiselta puolen pitää hän tarkan huolen rahvaanki opettamisesta. Hän varustaa heille kirjanpräntistään täysin määrin kirjoja. V. 1685 annetaan uusi ylöspano suomalaisesta pyhästä Raamatusta, jonka Henrikki Floriinus on alkukielen jälkeen parantanut. 1686-vuoden kirkkolaki annetaan suomennettuna samalta Floriinukselta valkeuteen. Getselius Vanhempi kuolee vuonna 1690. Sivu 181-185.

Feodori III Alekseievitsa. Tsaari v. 1676, k. 1682.

Pietari I Alekseievitsa (Suuri). Tsaari v. 1682. Hänellä ovat alussa sisarensa Sophia Alekseievna ja veljensä Iivana V Alekseievitsa kanssahallitsijoina. Yksinään hallitsija v. 1689, Keisari 1721, k. 1725.

Kaarle XII, edellisen poika, Kuningas v. 1697, k. 1718.

10. Johannes Getselius Nuorempi, vanhemman Getseliuksen poika, tulee, kotona ja ulkomaalla opittuansa ynnä oltuansa Professorina Turussa ja sittä Superintendenttinä Inkerinmaassa, isänsä perästä pispaksi. Sen mainion, isältänsä jo v. 1674 aljetun, Raamattutyön päälle tekee hän aina ahkerasti työtä. Kärsii yhdessä isänsä kanssa väijymisiä vihamiehiltä. Hänen aikana ovat Suomella kovat päivät. Vuosina 1695, 1696 ja 1697 ovat varsin ankarat nälkä- ja kuolinvuodet. Kuningas Kaarle XI kuoltua v. 1697 vastaanottaa hänen poikansa Kaarle XII valtakunnan hallituksen. Nyt nousevat kauhiat sodat. Danska, Venäjä ja Puola yltyvät heti Ruotsia vastoin, jotka kaikki nuori kuningas alussa jalosti voittaa. Se kuuluisa Narvan voitto Venäläisten yli v. 1700. Suuri Pietari perustaa v. 1703 Venäjän uljaan pääkaupungin Pietarporin. Puolan valta joutuu Karlen käsiin. Rauha Alt-Ranstatissa v. 1706. Venäläiset piirittävät Viipuria v. 1706 ja polttavat Porvon v. 1708. Suuri Pietari voittaa Karlen Pultavan tappelussa v. 1709. Venäläiset piirittävät taas Viipuria v. 1710 ja ryntävätki sen Kesäkuussa. Viimmeinen Viipurin pispa Davetti Lundi pakenee heitä Ruotsiin. V. 1712 tapahtuu Sarkasota. Se mainio Maunus Steenbokki kukistuu sankarillisesti sotien Saksanmaalla v. 1713. Samana vuonna alkaa Tsaari täydellä todella ryntää Suomea. Generaali Lybekkeri ei voi häntä vastustaa. Armfeltti, joka Lybekkerin perästä tulee sodan päämieheksi Suomessa, vastustaa Venäläisiä Pälkäneellä, ja olisi Ison Kyrön tappelussa (v. 1714) ehkä voittanutkin, jos ei de la Barre olisi voittoa menettänyt. Samana vuonna 1714 palaa Kaarle XII Turkinmaasta, jossa hän sitte Pultavan tapon on elellyt, Straalsundiin ja sieltä Ruotsiin. V. 1715 piirittävät Venäläiset nälkään Kajaanan linnan, joka oli ainoa Ruotsalaisten käsissä vielä löytyvä paikka Suomessa. Sittä on Suomi, rauhaan asti, 6 vuotta Venäjän sotamiesten käsissä. Edellinen vaino on Ison Vihan nimellä hyvin tuttu. Baruona Görtsi toimittaa rauhan keskustelemiset Venäjän kanssa Loföön luodolla v. 1718, mutta ne herkiävät kun kuningas Norjassa ammutaan samana vuonna. V. 1718 kuolee myöskin Getselius Nuorempi Ruotsissa, jonneka hän muitten kanssa on vihan aikana paennut. Näihin aikoin ovat suuret hengelliset liikunnot Suomensa, vaikutuksia siitä elävän uskon voimasta, joka Saksanmaalla Speenerin perästä liikkui. Getselius vainoaa lopulla näitä ennen häneltä itseltään halattuja liikunnoita, ehtien mukamas vielä kuitenkin opin puhtautta.

Getseliuksen kuoltua on Suomi pispatoinna rauhaan asti, ja
hiippakuntain asioita hoitavat maanpastoreista tehdyt Konsistoriumit.
Yksivalta Ruotsissa herkiää, ja Vapausaika alkaa, kun Kaarle XII sisar
Ulriika Eleonuora nousee hallitsevaksi Drotningiksi veljensä perästä.
Tsaari Pietari antaa laivastonsa hävittää Ruotsin rantamaita. V. 1720
antaa Drotninki valtakunnan hallituksen aviomiehellensä Fredrikki
I:selle, joka ostaa rauhan muiltaki vihollisilta ja Venäjältä v. 1721
Uuskaupungin rauhassa, antain entiset voittomaat, ja Suomen pian
Haminata myöten, Venäjälle. Sivu 185-195.

Ulriika Eleonuora, edellisen sisar, valittu Ruotsin Drotningiksi v. 1719, jättää v:na 1720 hallituksen aviomiehellensä.

Hessen-Kasselin kuningas sukua on: Fredrikki I Kuningas v. 1720, k. 1751.

c) Uuskaupungin rauhasta Suomen valloittamisen Venäläisiltä (v. 1721-1809.)

Kathariina I Alekseievna seuraa aviomiestänsä hallitukessa v. 1725, k. 1727.

11. Hermannni Vitte, Livosta syntysin, asetetaan heti rauhan perästä pispaksi Turkuun. Silloin asetetaan myöskin Viipurin entinen pispanistuin Gymnasiumin kanssa Porvoon, jonka ensimmäiseksi pispaksi Johani Getselius Pojanpoika tulee pannuksi. Akademia, sodan aikana hävinnyt, uudistetaan Turussa v. 1722. Vihan perästä on surkeus Suomessa, jonka katovuodet v. 1722 ja 1723 vielä enentävät. Vitte kuolee v. 1728. Sivu 195, 196.

Pietari II Alekseievitsa. Keisari v. 1727, k. 1730.

12. Lauri Tammeliini, syntyänsä Suomalainen, tulee Akademian Professorista pispaksi. Sisällinen riitaisuus Ruotsin valtakunnassa alkaa tähän aikaan jo aina enemmin ilmautua. Tammeliini kuolee v. 1733. Sivu 196.

Anna Ivanovna, Keisarinna v:na 1730, k. 1740.

13. Juonas Fahlenius, Ruotsalainen, seuraa Tammeliinin jälkeen. Hattuin ja myssyin edellisellä ajalla jo ilmautuneet seuruukset riitelevät Ruotsissa keskenänsä, ja Riikinkokouksia pidetään pian yhtäläiseen. Myssyin seuruus, joka halusi rauhaa Venäjän kanssa, on ensistä päälläpäin. Mutta 1738-vuotisessa Riikinkokouksessa pääsevät Franskalle ystävälliset Hatut voitolle, ja v. 1740 päätetään jo sota Venäjätä vastoin. Sen kanssa käypi hullusti. V. 1741 voittaa se vihollinen Generaali Vrangelin ja ottaa Lappeenrannan. Tauti ja eripuraisuus vaivaa Ruotsin leiriä. Lyhykäisen sotilakon perästä karkaavat Venäläiset Suomeen ja Ruotsin armeian täytyy häpiällisesti antauta vihollisille Helsingforsin tykönä v. 1742. Sodan päämiehet Buddenbrokki ja Leevenhaupti saavat sen häpiän vuoksi varrettomat päät. Turussa tehdään v. 1743 rauha Venäjän kanssa, jossa se vasta linnoituksilla varustettu Hamina, ynnä Lappeenranta ja Savonlinna, maan kanssa Kymenjokea myöten, annetaan Venäjälle. V. 1745 perustetaan Loviisa rajakaupungiksi. Samana vuonna tulee Fahlenius niin kivuloiseksi, ett'ei voi itse hiippakuntaansa hallita. Hän kuolee v. 1748. Tämän, ja kahden häntä edellisenki, pispan aikana on Uskon harjoitus himottavana ja tiedon tutkinnot laiminlyödyt.

Eliisabethi Petrovna, lapsukaisen Iivana Antonovitsan ja hänen äitinsä
Annan poissorrettua, Keisarinna v:na 1741, k. 1762.

Holstein-Gottorpin kuningassuku: Adolphi Fredrikki. Kuningas v. 1751, k. 1771.

14. Johani Brovallius, hänki Ruotsista, on Fahleniuksen sairaudessa jo edesseisonut pispantoimituksia ja tulee hänen kuoltua siihen virkaan pannuksi. Tämän aikana aletaan v. 1749 Sveaporia rakentaa. Fredrikki I:sen v. 1751 kuoltua tulee Adolphi Fredrikki Kuninkaaksi. Hän matkaa v. 1752 Suomessa, josta parannuksia maallemme seuraa. Brovalliuksen elämä päätyy jo v. 1755.

15. Kaarle Fredrikki Mennanderi, syntynyt vihan aikana Tukhulmissa Suomalaisista vanhemmista, tulee Turun Professorista pispaksi. Hän ja Brovallius ovat Luonnontutkijoita, joka taito von Linneen kautta Ruotsissa oli tullut rakastetuksi. Jumaluusoppi alkaa jäädä syrjään. V. 1758 annetaan suomalainen Pyhä Raamattu, taas parannettu Brovalliuksen ja Professori Kleevbergin kautta, ulos präntistä. Riidat Myssy- ja Hattu-seuruuksen välillä kestävät yhä. V. 1764 päätyy se Pommerin sota joka alkoi v. 1757. Sisämäistä tilaa Suomessa koetaan parantaa. Kuningas Adolphi Fredrikin v. 1771 kuoltua nousee Gustavi III:mas hallitsemaan ja hänen kautta päätyy v. 1772 se riitasa Vapausaika. Kuningas hankkii itsellensä suuremman vallan. Tämä Kuningas kulkee v. 1775 ensikerran Suomessa, josta maalle seuraa parannuksia. Pispa Mennanderi (k. 1786) muutetaan v. 1775 pääpispaksi Upsalaan.

Gustavi III, edellisen poika, Kuningas v. 1771, k. 1792.

Pietari III Feodorovitsa. Keisari Tammikuussa v. 1762 k. Heinäk. s. v.

Kathariina II Alekseievna, edellisen puoliso, Keisarinna v:na 1762, k. 1796.

16. Jaakko Haartmanni, syntynyt hänki vihan aikana Tukhulmissa, tulee Mennanderia seuraamaan.

Näiltä ajoilta alkaa keviämielinen sivistys ja tieto aina enemmin
Suomessaki ihmisiä jumalisuudesta poisluovuttaa.

Kansallinen tila paranee Kuninkaan toimella.

Iso jakoa ja koskenperkkauksia toimitetaan.

Uusia kaupunkeja perustetaan: v. 1779 Kuopio ja Tamperi, v. 1785
Kasköö; ja Hämeenlinna muutetaan v. 1788 soveliaammalle paikalle.

Kauppa alkaa olla kartuttava.

V. 1788 kuolee Haartmanni.

17. Jaakko Gadoliini, Suomalainen ja Turun Professori, tulee sittä pispaksi. V. 1788 alkaa Kuningas sotaa Venäjätä vastoin. Meritappelo Huoglannin tykönä 17 p. Heinäkuuta. Sen vuoden sotiminen herkiää Anjalan kapinaliittouksen tähden. V. 1789 saavat Ruotsalaiset Parkkumäen tykönä voiton, mutta luotolaivasto tulee Ruotsinsalmen luona lyödyksi. Saman vuoden Riikinkokouksessa saapi Kuningas Yhdistys- ja Vakuutuskirjan kautta yhä suuremman vallan. V. 1790 voittavat Ruotsalaiset Valkialan tykönä. Kuningas tulee laivastolla salvatuksi Viipurin lahteen, josta hädin tuskin pääsee selviämään, mutta saapi taas voiton meritappelussa Ruotsinsalmen tykönä. Siitä solmitaan rauha, 14 p. Elokuuta, Värrölän kylässä, jossa kaikki pannaan entiselleen. V. 1792 ampuu Ankarströmi Kuninkaansa. Gustavi IV:s Adolphi tulee isänsä perästä Kuninkaaksi, ehkä Herttua Kaarle alaikäisyydessä vielä hoitaa riikiä vuoteen 1796. Gustavi Adolphin hallitus on alussa ei moitittava. Sisällinen tila Suomessaki on paranemassa. Suomen Huoneenhallituksen Seura alkaa v. 1797 töitänsä. Kuningas käypi usiammasti Suomessa, viimmekerran v. 1802 Drotninkinsa kanssa. Pispa Gadoliinin kuolema tapahtuu myös v. 1802.

Gustavi IV Adolphi, edellisen poika, Kuningas v. 1792, ottaa itse hallituksen vastaan v. 1796, lasketaan kuningasistuimelta v. 1809 ja lähtee perehinensä Ruotsista, k. 1837.

Pauli I Petrovitsa, edellisen poika, Keisari v. 1796 k. 1801.

Aleksanderi I Paulovitsa. Keisari v. 1801 k. v. 1825.

18. Jaakko Tengströmi, syntynyt Kokkolassa, valitaan Jumaluusopin Professorista pispaksi (k. 1832). Isoja oppineita löytyy tähän aikaan Suomen Akademiassa, joista Porthaani on erittäin nimitettävä. Viha Napuoleoniin tuottaa Gustavi Adolphille sodan Venäjän kanssa, joka muuttaa Suomen tilan. V. 1808 karkaa Venäläinen maahan. Suomen armeia tappelee miehullisesti, mutta ei voi maatansa varjella. Olkijoen sovinnon perästä, Marraskuussa, jättää armeia Suomen ja asettaupi Tornion paikoille. V. 1809 karkaavat Venäläiset Ahvenanmaahan ja Kurkun yli Uumioon. Suomen armeian jäännökset antauvat Kaaliksessa Venäläisille ja saavat palata kotiinsa. Vähäistä ennen lasketaan Kuningas Ruotsalaisilta arvostansa, ja Kaarle XIII nostetaan siaan. Suomi on Venäläisten vallassa.

2. Suomi Venäjän Vallan alla. (Sitte vuoden 1809.)

Venäjän Keisarit ja Pääruhtinaat: Aleksanderi I. Hallitsee vuoteen 1825.

Keisari Aleksanderi I kutsuu Suomen Säädyt v. 1809 Herrainpäiville Porvoon, jotka 25 p. Maaliskuussa alkavat. Siellä vakuuttaa hän heidät entisen Uskon ja perustuslakien muuttumattomasta pitämisestä. Säädyt tunnustavat Keisarin korkeimmaksi Pääksensä, Valtijaksensa ja Pääruhtinaaksensa. Suomen Hallituksen järjestys toimitetaan. Kesäkuussa, 19 päivänä, päättää Keisari Herrainpäivät. Syyskuussa, 17 päivänä, tapahtuu Haminan rauha, jossa Ruotsi antaa oikein muodollisesti Venäjälle koko Suomen, Ahvenanmaan ja Tornion, niin että Muonio- ja Torniojoet tulevat rajaksi. Suomen Hallitukseksi asetettiin Hallitus-Seura Turkuun, joka v. 1816 on saanut nimen: Keisarillinen Senaatti Suomessa, ja v. 1819 on muutettu Helsingforsiin, joka kaupunki jo ennen oli Suomen pääkaupungiksi määrätty. V. 1811 yhdistetään Viipurin lääni muun Suomen kanssa. Samana vuonna laitetaan Seura Suomen asioille Pietarporissa. V. 1812 kulkee Keisari Suomen kautta Turkuun. V. 1817 pidetään riemujuhlaa Lutheruksen Opinparantamisen muistoksi. Silloin tulee Turun hiippakunta Päähiippakunnaksi ja sen pispa, joka eroaa Siakanslerin virasta, pääpispaksi Suomessa. V. 1819 matkaa Aleksanderi koko Suomen läpi aina Tornioon asti. Hän kuolee 1 p. Joulukuuta v. 1825.

Nikolai I, nykyinen keisarimme, hallitsee sitte v. 1825.

Kaikkeinarmollisin Keisarimme muuttaa heti Seuran Suomen asioille Pietarporissa Kansliaksi Valtakunnan Sihteerille. Turun palon perästä v. 1827 muutetaan Korkiopisto Helsingforsiin, ja se saapi uudet säännöt sekä uuden järjestyksen. Turkuun laitetaan Gymnasiumi. V. 1831 tulevat läänit uudestansa järjestytetyksi. Hovi-Oikeus on laitettu Viipuriin, ja muutamia uusia kaupunkeja perustettu. Näillä ja monella muullaki laitoksella on kansallista järjestystä kartutettu. Muutoin toivottaa sisältäpäin katsoin, halajaminen paremman kristillisyyden ja Suomalaisuudenki perään, uuden, iloisemman ajan lähenemistä.