KIERTOKULKUA.
Sun "tyyntä ystävyyttäs" en enää siedä, en; taas kärsiä saat sa syyttäs, minä rikon sen!
Vain sanoithan: "Popu!" ja: "Popu!"
— minä sanasen mistä sain —?
sanat huulten loppuu, ei lopu
veren lauseet vain —.
— Ja "mun rakkauteni tyyni"
ei tyynnytä sinua, ei!
Ah, Herra, omako syyni
minut syteen vei —?
Toi kiertokulkuun tähän oma syymme meidät kai —? — Halun meillä leikkimähän vain Luonto sai!