VIITTAUKSIA.

[1] Carl Wilhelm Ahrenberg, roomalaisen kirjallisuuden lehtori Viipurin lukiossa. — Carl Henrik Ståhlberg, rovasti, uskonnon lehtori Viipurin lukiossa. — Carl Henrik Jakob Ignatius, varapastori, apulainen Viipurin lukiossa.

[2] Kaarlo Slöör, maisteri, sittemmin Suomalaisen Virallisen Lehden toimittaja. Salanimellä Santala julkaissut sekä alkuperäisiä runoja että suomennoksia.

[3] Tämä lukion oppilaiden perustama kirjallisuusseura oli Viipurin Kirjallisuuden Seuran malliin, joka oli perustettu v. 1845.

[4] Alexander Nordmann, eläintieteen professori.

[5] Adolf Edvard Arppe, kemian professori.

[6] Arthur Nordmann, professori A. Nordmannin poika; murhattiin 24-vuotiaana luonnontieteellisellä matkalla Siperiassa.

[7] Gustaf Adolf Hjärne, vapaaherra, eversti. Ylioppilaiden inspehtori. Erikoisten asioiden hoitaja v.t. varakanslerin virastossa.

[8] Erik Niklander, luonnontutkija.

[9] E.V.E. Hisinger, vapaaherra, maanviljelijä; innokas luonnontutkija.

[10] Karl Samuel Forssman, laamanni, venäjänkielenkääntäjä senaatissa, kenraalikuvernöörin kanslian päällikkö. Puoliso o.s. Ahrenberg, kotoisin Viipurista.

[11] Henrik Borgström vanh., kauppaneuvos, nykyisen Borgström & C:nin liikkeen perustaja. Hänen kotinsa oli kirjallisten ja taiteellisten piirien tyyssijana Helsingissä.

[12] Johan Ascholin, lääkäri. Puoliso o.s. Heyno, kotoisin Viipurista.

[13] Bengt Olof Lille, kirkkohistorian professori.

[14] N.R. Holstius, lasaretinlääkäri Viipurissa. Krohnin perheen kotilääkäri.

[15] Andreas Wilhelm Bolin, sittemmin Yliopiston kirjaston hoitaja.

[16] Fredrik Wilhelm Mäklin, sittemmin ylimääräinen eläintieteen professori.

[17] Clas Henrik Molander, vapaaherra, sittemmin senaattori.

[18] Nante; ei ole onnistuttu saamaan tarkempia tietoja.

[19] Karl Gustaf Borg, sittemmin suomenkielen lehtori Yliopistossa.

[20] Viktor Löfgren-Lounasmaa, maisteri, sittemmin Uuden Suomettaren päätoimittaja.

[21] Johan Wilhelm Murman, suomenkielinen kirjailija; toimi pappina Inkerinmaalla.

[22] Magnus Leonard Alftan, kauppias, sittemmin lasitehtaan omistaja.

[23] Viktor Öhberg, sittemmin kansakoulujen tarkastaja; isä kirjurina Forsbyn tehtaalla Pernajassa.

[24] Peter Nordmann, luutnantti, muonavarastojen piiritarkastaja Suomessa. — Carl Emil Cedercreutz, vapaaherra, asessori Viipurin hovioikeudessa, sittemmin senaattori.

[25] Julius Krohnin äiti perusti 1851 vuoden vaiheilla Viipuriin omalla kustannuksellaan tyttökansakoulun, jossa hän tyttärineen ja usea kaupungin nuorista naisista opetti. Koulu lakkasi vasta sitten, kun kaupunki perusti kansakouluja tyttöjä varten.

[26] Juha Pynninen, suomalaisten kirjastojen ensimäinen perustaja, kirjastonhoitaja Viipurissa.

[27] Fredrik Gottlieb (Fritz) Slöör, Kaarlo Slöörin veli, sittemmin pappi Inkerinmaalla. — A. Virén, sittemmin suom. seurakunnan kirkkoherra Pietarissa.

[28] Ernst Fabritius, sittemmin sanomalehtimies, maanviljelijä. Ensimäisiä suomenkielisten runojen säveltäjiä maassamme.

[29] Fr.W.R. Berg, kreivi, kenraalikuvernööri.

[30] Emilie Krohn, vanhin Julius Krohnin sisarista. Naimisissa kauppias Woldemar Hackmanin kanssa Viipurista; toisissa naimisissa saksalaisen säveltäjän, Leipzigin Thomas-kirkon kanttorin Gustav Schreckin kanssa. Elää nykyään Leipzigissä.

[31] Aline Hackman, viipurilaisen kauppaneuvos J.F. Hackmanin tytär, naimisissa kapteeni C.A. Ekströmin kanssa.

[32] Antti Manninen, maanviljelijä, kirjailija. Maanviljelyskoulun johtaja Tohmajärvellä ja Kuopiossa.

[33] Eero Rudbeck eli Salmelainen, maisteri, suomalaisen kansanrunouden tutkija ja kirjailija.

[34] Hugo von Ziemmsen, saksalainen lääkäri, kirjailija.

[35] Leo Mechelin, sittemmin senaattori. — Karl August Sanmark, viipurilainen ylioppilas, juristi.

[36] Sven Wilhelm Hougberg, sittemmin senaattori. — Karl Johan Rosenius, sittemmin kauppias Viipurissa.

[37] Gustaf Leonard Stenbäck, Loviisan kirkkoherra.

[38] Klas Erik Collan, henkikirjoittaja Rautalammin kihlakunnassa.

[39] Britsi — Fritz Slöör, vrt. 27.

[40] Herman Berndt Westzynthius, Rautalammin tuomari.

[41] Äitinsä pyynnöstä oli Julius Krohn kirjoittanut pienen uskonnollisen puheen luettavaksi kansakoulun joulujuhlassa Viipurissa.

[42] Carl Immanuel Qvist, sanomalehtimies ja lääkäri, Wiborg-nimisen sanomalehden toimittaja.

[43] Claes Theodor Sederholm, sittemmin yliopiston konsistorin amanuenssi, kirjailija.

[44] Gottlieb Leopold Pesonius, kreikan kielen lehtori Jyväskylän lyseossa.

[45] Pekka = Emil Lindebäck, sittemmin Suomen Pankin johtaja.

[46] Ernst Albert Forssell, sittemmin sanomalehden toimittaja, Porvoon tuomiokapitulin sihteeri.

[47] Otto Donner, kielentutkija, sittemmin professori ja senaattori.

[48] Gabriel Rein, historian professori.

[49] Woldemar Hackman, vrt. 30.

[50] Måns = Gustaf Magnus Cederhvarf, maisteri, sittemmin koulunopettaja Helsingissä. Johti "Tolfvan" nimistä ylioppilaslaulaja-joukkoa, joka konserteillaan keräsi varoja ylioppilastaloa varten.

[51] Onkel Tom = Anton Gabriel Blomqvist, sittemmin Evon metsäopiston johtaja, metsätaloudellinen kirjailija.

[52] Yrsa = C.Th. Sederholm, vrt. 43.

[53] Fredrik Cygnaeus, runoilija, kirjallisuushistorian professori.

[54] Uno Cygnaeus, Suomen kansakoululaitoksen perustaja.

[55] Jussi = Johan Alftan, kirjakauppias, painattaja ja Viborg-lehden toimittaja.

[56] Ottilie Krohn, Julius Krohnin keskimäinen sisar, sittemmin naimisissa kenraali K. Pelisskyn kanssa. Asuu nykyään Berlinissä.

[57] Thiodolf Rein, sittemmin filosofian professori.

[58] Karl Gustaf Ehrström, rikoslain ja oikeushistorian professori.

[59] Jakob August Estlander, kirurgian ja anatomian professori.

[60] Carl Gustaf Estlander, sittemmin estetiikan professori.

[61] Alexander Armfelt, kreivi, ministerivaltiosihteeri.

[62] Oskar Toppelius, dosentti, harras teatterin ystävä.

[63] Lala = Wilhelm Lavonius, hovioikeudenneuvos.

[64] Rouva Elfström, luultavasti naimisissa maisteri E. Elfströmin kanssa, jolla 1850-luvulla oli kasvatuskoulu Viipurissa. Luultavampaa on kuitenkin, että mainittu henkilö on neiti Wilhelmine Elfström, raatimies Charles Elfströmin tytär, joka toimi myöhemminkin opettajana Viipurissa. — Amalie Alfthan, sittemmin naimisissa ranskankielen lehtorin Jules Favren kanssa.

[65] Adolf Reinhold Borg, sittemmin nimituomari.

[66] Antti Malmgren, eläintieteilijä, sittemmin ylimääräinen professori.

[67] Oskar Blomstedt, kielentutkija, sittemmin dosentti, pedagoogi ja kirjailija.

[68] Gustaf Waldemar Svensson, sittemmin latinan ja kreikan kielen opettaja Böökin lyseossa Helsingissä. — Johan Magnus Alopaeus, koulumies, sittemmin Joensuun yli-alkeiskoulun rehtori.

[69] Jaakko Länkelä, sittemmin suomen kielen lehtori Jyväskylän seminaarissa.

[70] Nestor Järvinen, sittemmin uskonnon lehtori Jyväskylän seminaarissa; viimein Joroisten kirkkoherra. — Karl Henrik Kahelin, sittemmin matematiikan ja luonnontieteitten opettaja ja rehtori Jyväskylän lyseossa. — Olai Wallin, sittemmin pedagogiikan ja historian lehtori Jyväskylän seminaarissa.

[71] Frans Ferdinand Ahlman, sittemmin koulunopettaja ja Senaatin kielenkääntäjä.

[72] Jaakko Forsman, sittemmin rikosoikeuden ja oikeushistorian professori.

[73] Anders Theodor Lindh, sittemmin oikeusraatimies Porvoossa.

[74] Carl Wilhelm Törnegren, yliopiston kirjaston hoitaja.

[75] V. 1858 perustettiin suomalainen kansakoulu Helsinkiin, jossa 12 ylioppilasta antoi opetusta suomenkielellä.