III.
Kun kodin loit sä lämpimän,
Sen suomalaiseks loit,
Ja lemmenkuiskeen hellimmän
Sä suomen kielin soit.
Sä lapsilleskin neuvoit näin:
Käy tuota tietä edespäin!
Sun jalo, puhdas luontehes
Se lapsen lainen on,
Ja vilpitön on sydämmes
Ja elos tahraton,
Sun tieltäs väistyy vihakin
Ja ilkimielen ivakin.
Sä äidiltäsi kieltämme
Et kyllä saanutkaan,
Mut lauluihis sä mieltämme
Sait yllin kyllin vaan,
Ja »vieras lippu» peittänyt
Ei Suomen miehen töitä nyt.
Sä vaatimatta laulelit
Kuin talven varpunen,
Mut puhtahinta soittelit
Sä kieltä sydämmen,
Siks leivoakin kauniimp' on
Tao sulolaulu Suonion.