SISÄLLYS:
I. Talmud ja juutalaisuuden siveysoppi.
II. Antisemitismi.
Kysymystä juutalaisten oikeudellisesta asemasta maassamme voinee tavallaan pitää nykyhetkeen kuuluvana. Lähinnä tuleva aika pakottaa ehkä meidät sanomaan ratkaisevan sanamme siitä, tahdommeko parantaa juutalaisten asemaa tässä maassa vai emmekö.
Niiden kaikilla aloilla esiintyvien uudistussuunnitelmien ja -pyrintöjen joukossa, joita meillä nykyään niin runsaasti on, luulisi myöskin löytyvän tilaa ajatukselle tehdä elämä siedettävämmäksi sille kouralliselle juutalaisia, mikä olojen pakosta on tullut keskuuteemme heitetyksi. Muutamat seikat, kuten liikemieskokous Tampereella v. 1908, artikkelit muutamissa sanomalehdissä ja anomukset hallitukselle, osoittavat kuitenkin selvästi, ettei asianlaita niin ole. Meilläkin on juutalaisvihalla tunnustajansa, ja antisemitismin historiassa näyttää vielä olevan muutamia tyhjiä lehtiä Suomen malli-maan varalle.
Siksi on minusta nyt ollut sopiva hetki ryhtyä tekemään selkoa juutalaisvihan syistä ottaen huomioon juutalaisten rodun, kansallisuuden, uskonnon, moraalin ja yhteiskunnallisen toiminnan.