RAMPOJEN KARNEVAALI
Invaliidijunan sauhu kietoo vaunut hunnuin taajoin, taakse niiden kaihtuu kauhu, ilmenevä rammoin raajoin.
Onnettomuus, oihke, nurjuus,
joill' on juna kuormitettu,
nokeen peittyy, sodan kurjuus
ohi vierii aavistettu.
Siellä täällä rujon, ramman
nojaavan näät kaidepuihin:
ken on saanut lihasvamman,
ketä koskenut on luihin.
Mutta sisäpuolla, siellä,
siellä sodan synkin sato
kärsimyksen kolkon tiellä,
siellä karvain ihmiskato.
Siellä viruu vainon heelmät,
ruhjotut nuo ruumisrukat,
"sankaruuden" sairaat teelmät,
kulttuurimme viime kukat.
Siellä esiintyvät ajan
ihailtavat ihmeluomat,
saavutukset saaneet majan,
tekniikan ja taidon tuomat.
Siell' on runnottuna kansa, siell' on rampain karnevaali. Siellä viettää voittoansa kaunehinta kapitaali.