MITÄ SÄ TEET?
Oi, kyllähän iskuja kestää voi, ne edestäpäin jos lyövät, mutt' mitä sä teet, kun käärmeet, — kyyt, sua takaapäin vain syövät?
Juur kuin sinä honkana seisoisit
näin iskuja ottain, antain,
niin silioinpa, silloin ne hiipivät
sun luoksesi myrkkyä kantain.
Ne henkesi kytkevät kahleisiin,
ne vertasi myrkyttävät,
ja sitten ne kasteena katoovat,
ja kostosi eksyttävät.
Ja silloin sulle on saapunut yö, yö pitkän pitkä ja musta. — Joka iskuhan silloin maahan lyö, kun uupuvi uskallusta.