SISKOLLE
Sun raukean silmies-katseen nään
ja nään sun raskahan työsi.
Väsyvän nään käden ja kyynärpään.
Nään unta uupuvat yösi.
Ja ma nään sun unelmais umppujen
aukeevan täytehen kukkaan,
ne kostuvat virrasta kyynelten,
oi, eihän ne juosseet hukkaan.
Ja kun minä aattelen ainuttain,
käy mieleni murtuvaksi.
Sua tuulispäihin, talvehen vain
en soisi mä sortuvaksi.