KUU VALKEA KÄY…
Kuu valkea käy yli kattojen kimmelpintain vait, ympäri yhä…. Yön suojeluspyhä hän on sekä kärsiväin rintain.
Kuu valkea käy, tulijumala tyyni ja lempee…. Ovelta ovelle, povelta povelle valahtaa vaippansa hempee.
Kuu valkea käy kuin kuoleman siunaus kulkee Täht'yön salahuntuun, olon autuaan tuntuun hän raukeat silmät sulkee.