PÄÄSIÄIS-YÖ.
Tuli sammakot inhat ja rutto ja rakeet, tuli sirkkojen lauma, mi leivän söi, tuli pimeys suuri ja pilvet sakeet. Käsi Herran Pharaon huoneen löi. On Pääsiäis-yö, Pian valkeaa. Ylös kansa, ja vapaus valloittakaa, ja Siinain vuori ja Kaanaan maa!
Syvä kaipaus kannusta kylkiä ratsaan!
Niin pitkä ja outo on eessämme tie.
Mut Oikeus ohjaa, kuin tulenpatsaan
valoviiri se korvessa kansaansa vie!
On Pääsiäis-yö,
kevät-tuoksuva sää.
Niin kaukana, kaukana määrän on pää,
sitä nähnekään sukupolvi ei tää!
Mut kaihomme keitaass' on Saaronin liljat ja palmut ja seedrit ja granaattipuut; siell' aaltoo lehdoissa lempeät viljat, pyhän Jordanin päilyvi lahtien suut. On Pääsiäis-yö. Ijät muistoa sen me vietämme polvesta polvehen kera harppujen, huilujen, symbaalien!
1917.