IV.
Neljännen kuun tultua vietiin Kimiko hänelle järjestettyyn kotiin — jota järjestettäessä oli silmällä pidetty' että kaikki elämän epäpuolet unhottuisivat — kotiin joka oli kuin keijujen linna loihdittu muurilla ympäröityjen avarain, varjoisten tarhojen rauhaan. Siellä hän mahtoi tuntea itsensä kuin hyvien töittensä ansiosta uudestaan syntynyt Horain asunnoilla. Mutta kevät kului ja kesä joutui — ja Kimiko jäi vain olemaan Kimikona. Kolme kertaa oli hänen onnistunut, syitä esittämättä, saada hääpäivä lykätyksi tuonnemmaksi.
Kun joutui kahdeksas kuu, lakkasi Kimiko leikkiä laskemasta ja ilmotti syynsä hyvin hienotunteisesti mutta hyvin päättävästi. »On aika sanoa sinulle se sanottava, minkä jo niin kauan olen lykännyt tuonnemmaksi. Äitini tähden, joka minulle elämän antoi, ja pikku siskoni tähden, olen elänyt kuin helvetissä. Kaikki tuo on nyt mennyttä; mutta tuli on polttanut sieluani eikä mikään voima voi poistaa sen jälkiä. Ei minun kaltaiseni naisen tule astua arvossa pidetyn perheen jäseneksi, eikä synnyttää sinulle poikaa, eikä luoda sinulle kotia. — Salli minun puhua loppuun asti; sillä pahuuden tuntemiseen nähden olen paljon, paljon viisaampi kuin sinä. En ikinä ole tuleva vaimoksesi ollakseni sinulle häpeäksi. Olen toverisi, leikkikumppanisi, lyhytaikainen vieraasi — enkä minkään edun vuoksi. Kun en enään ole luonasi — ja varmaan se päivä on tuleva! — olet käsittävä tämän selvemmin. Aina olet minua rakastava, vaan et samalla tavalla kuin nyt — sillä se on turhuutta. Sinä olet muistava nämä sydämeni palavimmat sanat. Joku uskollinen, suloinen nuori nainen on oleva valittu vaimosi, hän on tuleva lastesi äidiksi. Minä olen näkevä ne, mutta vaimoksesi en koskaan ole tuleva, ja äidin iloa en koskaan ole tunteva. Minähän olen vain ajanrattosi, armaani — kuvitelma, unelma, varjo, joka vilahtaa polkusi poikki. Jotakin enemmän voin ehkä sittemmin sinulle olla, mutta vaimosi? en ikinä! En tässä enkä seuraavassa elämässä. Jos pyydät minulta sitä uudelleen — niin lähden».
Kun kymmenes kuu oli joutunut, katosi Kimiko ilman nähtävää syytä. Hän katosi, hävisi, lakkasi kerrassaan olemasta.