V
KILPIKONNA.
Menin kerran Miltonin kanssa metsälle. Häntä ojolla ja korviaan höristäen alkoi koira vainuta jotakin metsänreunassa. Latasin kiväärini ja astuin jäljessä. Arvelin sen vainunneen joko peltopyyn, fasaanin tahi jäniksen. Mutta Milton ei mennytkään metsään, vaan aholle. Kuljin sen perästä katsellen eteenpäin. Äkkiä näin, mitä se oli etsinyt. Meidän edessämme juoksi keskikokoinen kilpikonna, lakin suuruinen. Paljas tummanharmaa pää pitkän kaulan varassa pisti esiin kuin kukasta emi. Kilpikonna otti paljailla jaloillaan pitkiä askeleita, mutta sen selän peitti panssari.
Nähdessään koiran piilotti se jalkansa ja päänsä ja kätkeytyi ruohikkoon, niin että vain kuori enää oli näkyvissä. Milton hyökkäsi sen kimppuun ja alkoi sitä jyrsiä, mutta ei saanut purruksi poikki, sillä kilpikonnalla on samanlainen kuori vatsassa kuin selässäkin; vain edessä, takana ja sivuilla on aukkoja mistä se pistää päänsä, jalkansa ja häntänsä esiin.
Otin kilpikonnan Miltonilta ja tarkastelin, miten sen selkä oli kirjailtu, minkälainen sen kilpi oli ja miten se vetäytyi kuoreensa. Kun pitelee sitä käsissään ja katsoo kuoren alle, niin näkee sen sisässä kuin kellarissa jotakin mustaa, elävää. Heitin kilpikonnan ruohikkoon ja läksin astumaan eteenpäin; mutta Milton ei halunnut sitä jättää, vaan kuljetti sitä yhä hampaissaan tullessaan minun perästäni. Äkkiä koira vingahti ja heitti sen irti. Kilpikonna oli pistänyt käpälän esiin ja raapinut sen suuta. Milton äkämystyi, alkoi haukkua, tarttui siihen taas hampaineen ja rupesi kantamaan. Komensin Miltonia laskemaan kilpikonnan maahan, mutta Milton ei kuullut minua. Otin siltä kilpikonnan ja viskasin menemään. Mutta Milton ei vaan jättänyt kilpikonnaa rauhaan. Se alkoi kaivaa kuoppaa sen viereen; kun kuoppa oli valmis, työnsi se käpälällään kilpikonnan siihen ja loi sen umpeen.
Kilpikonnat elävät sekä maalla että vedessä, aivan kuin tarhakäärmeet ja sammakot. Ne laskevat munansa maahan, mutta eivät niitä haudo; munat halkeavat itsestään samoin kuin kalan mäti, ja niistä puikahtaa ulos pieniä kilpikonnia. On teevadin kokoisia kilpikonnia ja myös suuria, kolmen kyynärän pituisia ja parikymmentä sentneriä painavia. Isot kilpikonnat elävät meressä.
Jokainen kilpikonna laskee keväisin sadoittain munia. Kilpi ei ole muuta kuin eläimen kylkiluut. Ihmisillä ja muilla eläimillä kylkiluut ovat erillään toisistaan, mutta kilpikonnalla ne ovat kasvaneet yhteen kuoreksi. Tärkein eroavaisuus on siinä, että kylkiluut kaikilla muilla eläimillä ovat ruumiin sisässä, lihan peittäminä, mutta kilpikonnalla ne ovat päälläpäin ja liha niiden alla.