42. MIKSI LAINKAAN TULIT?
Miksi hymyilitkään, tyttöni, minulle silloin, kun sinuun ensi kerran katsoin? Miksi koskaan sallit minun kotiisi tulla? Ja miksi tänään kutsuani noudatit, kun sinua luokseni pyysin? Miksi ollenkaan tulit tähän kaupunkiin ja tielleni osuit? Ja miksi lainkaan samaan maailmaan synnyit? — Kun kuitenkin tulit liian myöhään.
Miksi et vuosia sitten tullut luokseni unissa ja sanonut, että Sinä se olet, — kun Sinä se kuitenkin olit. Että minä olisin tietänyt sinua odottaa, — kun sinä kuitenkin tulit.
Miksi, tyttöni, sinä lainkaan tulit, — kun kuitenkin tulit liian myöhään?