HÄMMENTYNEET JALAT

Käy kellertävä hämärä kuin paksu, synkkä sumu mun silmieni eteen. Kuin ahdistava vanne ois päällä rintani.

Mä jäykän autiona oon ystäväni jättänyt ja puistoon yksinäni käyn ontoin sydämin. Ja musta sadehelmi mun kädelleni putoaa.

Ne nuoret jalat sipsuttain mun luotani on kulkeneet, ne jalat hämmentyneet, niin kovin hämmentyneet mun luotani on kulkeneet.

Käy kellertävä hämärä kuin paksu, synkkä sumu mun silmieni eteen. Ja musta sadehelmi mun kädelleni putoaa.