AILI.

Voi, kuinka minä iloitsen, että nuo kaksi kelpo ystävää vihdoin saavat oman yhteisen kotinsa. —

AHRÉN.

No, johan tuo olikin aika. — Mutta lähdetäänpä nyt. — Sinun pitää päästä levolle jo.

ELSA.

Go' afton, Ville!