AILI.

Voi äiti kulta! Mennään.

Se riippuu siitä, millainen tuo kappale on.

Rouva Edgren ruoskii siinä mestarillisesti nykyaikaista epäsiveellisyyttä.

Vai niin!

Vaikka se meidän oloillemme liioitetulta tuntuukin, on sen merkitys täälläkin suuri.

Sääli, ettei Aili voi tulla sitä katsomaan.

Miksikä ei?

Eihän ne sellaiset sovi nuorelle neitoselle.

No mutta —

Minä pyydän, ei siitä sen enempää. Jotta Ailin mieli ei pahaksi kävisi, voisitte te nuoret mennä esimerkiksi — —

Populäärikonserttiin.

Aivan niin!

Kyllä minä teatteriin menen.

Minä puolestani lähden paljon kernaammin konserttiin, sillä en ole juuri mikään teatterimies.

Mitä sillä tarkoitatte?

Mitäkö tarkoitan. Että käyn harvoin teatterissa.

Ohhoh!

Mikä painava "ohhoh."