AILI.
Kyllä se niin on.
AHRÉN.
Me tiedämme mikä rakkaus on, me! Etsiä saapi kihlatuita, jotka ovat niin onnellisia ja samalla niin varmoja toistensa ikuisesta rakkaudesta, kuin me.
HELLI.
Itsekseen.
Kuka tietää!
Ääneen.
Tänään on kaunis ilma.
HARTIN.
Niin on. Kaunis on kevät.
AHRÉN.
Minä en muista koskaan näin varhaista kevättä olleen. Tavattoman on kaunis ja lämmin.
HELLI.
Itsekseen.
Sitä odotinkin.
Ääneen.
Kun ei vaan tulisi takatalvi kevään urpuja jäädyttämään.
AHRÉN.
Vielä mitä. Nytkö enää talvi voisi tulla. Olkaa nyt!
HELLI.
Omituisella painolla.
On tapahtunut joskus, että kevään surkealla tavalla katkasee odottamaton takatalvi, jolloin kevätpäivän lämpimään tottuneesta ihmisestä se tuntuu kahta kamalammalta. Ei saa olla mistään ihan varma!