NELJÄSKYMMENESKAHDEKSAS LUKU
Tämän huudon kuullessaan kaikki miehet juoksivat laivan peräpuolta kohti. Minä juoksin muiden mukana.
Ehtiessämme peräkannelle huomasimme me mustan kokin, "Lumipallon", kapteenin ja perämiehen käsissä, ja he löivät häntä paksuilla köysillä saattaen hänet huutamaan täysin kurkuin. Kumpikin oli kiihtynyt ja vihoissaan noituen kovalla äänellä antaessaan iskujaan, ja miehen selkä osoitti jo heidän kostonsa ankaruuden.
Jotkut merimiehistä ollen yhä levottomia kuulemastaan "tuli"-huudosta vaativat selitystä, joka annettiinkin heti. "Lumipallo" oli mennyt alas varastohuoneeseen isonkajuutan alle aikoen laskea paloviinaa suuresta, tätä ainetta sisältävästä tynnyristä, jota pidettiin siellä. Varastohuoneeseen pääsi vain pienestä luukusta itse kajuutan lattiassa, ja kun paikka oli väliseinällä erotettu muusta ruumasta, oli se tietysti aivan pimeä. Tästä syystä kokilla oli ollut mukanaan sytytetty kynttilä, niinkuin hänellä oli aina tapana sellaisissa tilaisuuksissa.
Ei tullut täydelleen selville, miten hän oli menetellyt kömpelösti, sillä neekeri samoinkuin useimmat "Pandoran" miehet olivat aina veden suhteen tehdyn huomion jälkeen yhtä mittaa puolijuopuneessa tilassa. Tälläkin hetkellä sekä perämies että kapteeni olivat ilmeisesti miltei juovuksissa ja antoivat vain puoliksi sattuvia vastauksia miesten kiihkeisiin kysymyksiin, miesten, jotka yhä olivat levottomia "tuli"-huudosta, mikä oli saanut heidät tulemaan laivan perään. "Lumipallo" selitti tapauksen itse jälkeenpäin. Näytti siltä, että viinatynnyrissä ei ollut tavanmukaista tulppaa eli sulkuhanaa, ja että kokilla oli tapana laskea nestettä tapinreiän läpi tavallisen ammennusastian avulla. Tavalla tai toisella — tietysti juopuneen neekerin huolimattomuuden takia — palava kynttilä oli luiskahtanut hänen sormistaan ja pudonnut suoraan tapinreikään. Viina oli salaman nopeudella syttynyt tuleen, ja tulta, savua, sekä liekkejä tulvi lävestä ilmoille.
Alussa päätti kokki rangaistusta peläten olla tekemättä hälytystä ja hankki itselleen kannelle tultuaan ämpärin vettä niin nopeasti kuin saattoi. Hän palasi tämä mukanaan ja valoi veden tynnyriin koettaen sillä tavoin tukahuttaa liekkejä. Se kaikki ei hyödyttänyt mitään — sininen liekki kiemurteli ylöspäin niinkuin ennenkin, tullen joka hetki voimakkaammaksi, kun paloviina itse kävi kuumemmaksi ja yhä suurempi määrä sitä joutui tulen valtaan. Näytti siltä, että kokki oli tehnyt useita matkoja edestakaisin varastohuoneesta kannelle, ennenkuin tunnusti, mitä oli sattunut, tai varoitti ketään vaarasta, johon alus oli joutunut.
Lopulta kuitenkin hänen taaja edestakaisin kulkemisensa vesiämpäri mukanaan herätti perämiehen huomiota, ja silloin havaittiin, että paloviina oli tulessa, sillä nyt oli neekerin pakko tunnustaa totuus.
Sitten nostettiin huuto tulesta, mikä oli kutsunut miehistön pois pirullisesta aikomuksestaan.
Kapteenin ja hänen perämiehensä käytöksestä olisi voinut otaksua, että tuli oli sammutettu, ja jonkun aikaa uskottiinkin että asia oli siten. Varmaankin he olivat nähneet, että tuli oli sammunut, ennenkuin rupesivat muokkaamaan syyllistä niinkuin tekivät? Sellainen olisi ollut luonnollinen johtopäätös, ja siten jokainen arvosteli asiaa. Pian kävi selville, että he arvostelivat väärin. Molemmat päällysmiehet olivat puolihulluja juoman ja raivon vaikutuksesta ja he olivat käyneet neekerin kimppuun koettamatta saada tulta talttumaan, sekä purkivat kiukkuaan iskuihin, neekerin ulvomistaan ulvoessa täyttä kurkkua sekä yhdistäessä armon huutoihinsa pelästyttävämmän huudon "tuli!" Tämä se oli niin äkkiä saanut miehistön levottomaksi.
Oliko tuli sammunut? Vai paloiko se yhä? Nämä kysymykset kulkivat suusta suuhun nopeasti ja levottomasti lausuttuina.
Niin pian kuin oli päästy selville, missä asia oli tapahtunut, syöstiin kajuuttaan — miehet tunkeutuivat yhdessä sisäänkäytävästä ja astuivat toistensa kantapäille innoissaan, jota he osoittivat tullakseen selville totuudesta sekä päästäkseen kauheasta epätietoisuudesta. Laivalla ei näet tapahdu mitään onnettomuutta, jota pelättäisiin niin paljon kuin tulta.
"Pandoran" miehistön epätietoisuutta ei kestänyt kauan. Se tuli varmuudeksi — varmuudeksi, ettei tuli ollut vielä sammutettu! Tullessaan kajuuttaan näkivät he sen yhdellä silmäyksellä. Sakeata rikkipitoista savua nousi avoimesta luukusta, ja kajuutta oli jo täynnä sitä. Täytyi olla tulta saamaan aikaan sellaista savua, ja tulta, joka yhä oli vireillä sekä toimessa, sillä se ei ollut semmoisen tulen savua, joka oli äskettäin sammutettu! Ei, se oli yhä vireillä — yhä palamassa — — yhä leviämässä ja kasvamassa! Tämä kävi kaikille selväksi heti kun he astuivat kajuuttaan ja näkivät savun tulvivan luukusta.
Mutta jos jonkun mielessä vielä oli epäilystä, hälveni se pian, sillä tuolla hetkellä kuultiin kova räjähdys alhaalta varastohuoneesta — aivan kuin luodittoman ammuksen laukaisu tai höyrykattilan räjähdys — ja miltei yhtä aikaa pamauksen kanssa syöksyi luukusta ylös paksu höyryvirta johon oli sekoittuneena sinisiä liekkejä.