KOLMAS KOHTAUS.
Harpagon. Cléante.
HARPAGON. No, mitä sinä, puhumatta äitipuolesta, pidät tytöstä?
CLEANTE. Niin, mitä minä pidän?
HARPAGON. Niin, hänen luonteestaan, hänen vartalostaan, hänen älystään, hänen kauneudestaan?
CLEANTE. Niin ja näin!
HARPAGON. Niin ja näin?
CLEANTE. Puhuakseni suuni puhtaaksi en ole tavannut mitä toivoin. Hänen käytöksensä on jotenkin keikaileva, hänen vartalonsa hieman kömpelö, hänen kauneutensa hyvin keskinkertainen ja hänen ymmärryksensä varsin tavallista laatua. Älkää luulko, isä, että sanon tätä saattaakseni teitä inhoamaan häntä, sillä äitipuoli on äitipuoli ja minä pidän tästä yhtä paljon kuin muutoin kenestä tahansa.
HARPAGON. Mutta vast'ikään sanoit hänelle kuitenkin — — —
CLEANTE. Sanoin hänelle muutamia korulauseita teidän puolestanne, mutta ainoastaan miellyttääkseni teitä.
HARPAGON. Sinulla siis ei ole mitään hellempiä tunteita häntä kohtaan?
CLEANTE. Minulla? Mitä joutavia!
HARPAGON. Sepä ikävää, sillä se katkaisee erään aikeen, joka on johtunut mieleeni. Minä olen näet tullut ajattelemaan ikääni, josta arvelen että maailmalla olisi yhtä ja toista sanomista, jos naisin niin nuoren ihmisen. Tämä seikka on saanut minut jättämään aikomukseni sikseen; ja koska olen kosinut häntä, ja antanut lupaukseni, niin olisin mielelläni suonut hänet sinulle, jos et häntä niin kovin inhoaisi.
CLEANTE. Minulle?
HARPAGON. Niin sinulle!
CLEANTE. Vaimoksi?
HARPAGON. Niin vaimoksi.
CLEANTE. Kuulkaa. Se on tosi ett'ei hän minua juuri suuresti ihastuta, mutta, tehdäkseni teille mieliksi, minä hänet nain jos tahdotte.
HARPAGON. Mutta minä olen paljoa myöntyväisempi kuin luulet. En tahdo pakoittamalla naittaa sinua.
CLEANTE. Antakaa anteeksi. Minä saan siihen voimia rakkaudesta teihin.
HARPAGON. Ei, ei! avioliitto ei tule onnelliseksi, jos ei ole keskinäistä rakkautta. Jos olisit nimeksikään mieltynyt tyttöön, niin en sanoisi mitään, vaan antasin sinun naida hänet minun sijastani, mutta kun ei laita niin ole, niin pidän minä entisen aikomukseni ja nain hänet itse.
CLEANTE. No, isä, koska asiat ovat sillä kannalla, niin täytyy minun auaista sydämmeni teille, täytyy teille ilmoittaa salaisuutemme. Totta puhuakseni olen jo kauan rakastanut häntä. Minun aikomukseni oli kohta pyytää teiltä häntä vaimokseni, eikä mikään muu minua pidättänyt kuin pelko, että se olisi teille vastenmielistä.
HARPAGON. Oletko käynyt häntä tervehtimässä?
CLEANTE. Olen, isä kulta!
HARPAGON. Montako kertaa?
CLEANTE. Niin monta kuin mahdollista.
HARPAGON. Ovatko he kohdelleet sinua hyvin?
CLEANTE. Varsin hyvästi, mutta tietämättä kuka olen, ja se se oli joka äsken hämmästytti Marianea.
HARPAGON. Oletko ilmoittanut hänelle rakkautesi ja aikeesi mennä hänen kanssaan naimisiin?
CLEANTE. Se on tietty, ja olenpa jo puhutellut hänen äitiänsäkin.
HARPAGON. Onko hän kallistanut korvansa ehdotukseen?
CLEANTE. On, varsin kohteliaasti.
HARPAGON. Ja vastaako tyttö rakkauteesi?
CLEANTE. Jos saan päättää käytöksestä, niin hänessä asuu jommoinenkin lempeys minua kohtaan.
HARPAGON (hiljaa erikseen). Onpa hyvin hupaista kuulla moista salaisuutta, mutta sitäpä olen pyytänytkin. (Ääneen.) No, tiedä siis poikaseni. Asia on sillä lailla että sinä saat kun saatkin luopua rakkaudestasi, sekä heittää sikseen kaikki puuhasi tytön suhteen, jonka minä otan itselleni, sinä saat naida puolestasi sen, joka sinulle määrätään.
CLEANTE. Vai niin, isä, sillä laillako te leikittelette minun kanssani! No hyvä! koska asiat ovat näin, niin vannon teille ett'en luovu rakkaudestani Marianea kohtaan, kaikki tahdon koettaa voittaakseni itselleni teiltä Marianen, ja jos teidän puolellanne on äidin suostumus, niin on minulla toisia voimia, jotka taistelevat minun puolestani.
HARPAGON. Mitä, sinä lurjus! Sinä uskallat ruveta risteilemään minun polkujani.
CLEANTE. Tehän se olette, joka hiihtelette minun latusilleni, sillä minähän olen ottanut ensimmäisen askelen.
HARPAGON. Enkö ole sinun isäsi, ja eikö sinun tule minua totella?
CLEANTE. Nämä ovat asioita, joissa lasten ei tule totella isiä, eikä rakkaus tunnusta ketään.
HARPAGON. Kyllä mä panen sinut minua tunnustamaan kepilläni.
CLEANTE. Uhittelette ihan turhaan.
HARPAGON. Sinä luovut Marianesta?
CLEANTE. En milloinkaan!
HARPAGON. Antakaapas tänne keppi.