JOS TYYDYT, IMMYT —.

Jos tyydyt, immyt, vaikk' yli kukkien
Ei polku kulkis, ei suvilehtoon veisi,
Jos lempes ei lie juhannuskukkanen,
Min ensi myrsky jo taittais, runteleisi,
Niin terve! silloin, ja sormus tänne tuo,
Ja vastasormus mun sormeesi painaa suo!

Jos tyydyt, immyt, sä mökkihin pienehen
Jos haaveksi et loistoa, ulkokuorta,
Jos tähtitaivas ja kullat myös kuuhuen
Voi ihastuttaa mieltäsi herkkää, nuorta,
Niin terve! silloin, vihkimätuolin luo!
Koht' otsalles silloin morsiusseppel tuo!

Jos tyydyt, immyt, jos iskut taistelon
Jaat nurkumatta, ja tyynesti kaikki kannat,
Jos ponnistuksiin, jos taistohon mieles on,
Veet vienot jos tohdit jättää ja tyynet rannat,
Niin terve! silloin, — häähetki myös määrää jo!
Pian veremme vetreät tyyntyy ja — laskevi aurinko!