ILMESTYSNÄKY.
Eläin ukkosena huusi:
Näe huumenäky uusi!
Niin lähti ori lieskanpuna, hurja,
pälyi ratsastajan raateleva miekka.
Kyti maailmahan jättisota kurja,
jonka uhriluku — aavikkojen hiekka.
Heti toinen hepo, valju kuni aave,
ja sen ratsurilla valtakadon vaaka.
Oli leivätönnä laiha elon haave,
hätä raskas kuin hautakiven laaka.
Hepo kinterillä musta kuni hiili,
ja sen valtijalla voiton oli jousi.
Kenen onnettoman iski ruton piili,
pian tokko tuhotuskistansa nousi?
Katso, konkareja korskuvampi harmo,
jolla laakeroitu luuranko Kalma!
Kuta iskevämpi eeltäjien tarmo,
sitä ilkkuvampi tuonelan on talma.