OPETTAJALLE.
Täysiluokkaisten lyseoiden ja yhteiskoulujen keskiluokkia kuin myös tyttökouluja ja seminaareja varten on kauan kaivattu sopivaa yleisen historian oppikirjaa. J. R. Pallinin »Yleisen historian oppikirja» ei suppeutensa eikä yksipuolisen ainevalintansa takia pitkiin aikoihin ole tyydyttänyt oppikirjalle asetettavia vaatimuksia. B. Estlanderin paljon käytetty »Yleinen historia kertomuksittain» on lukukirjana oivallinen, mutta kaipaa täydennyksekseen oppikirjaa, joka lujemmin sitoo tapahtumain monisäikeiset langat. Muut yleisesti käytetyt oppikirjat ovat laaditut ylempien luokkien opetusta silmällä pitäen, joten niiden käyttäminen keskikoulu-asteella on ollut hankalaa.
Olemme näin ollen arvelleet poistavamme todellisen puutteen oppikirjatuotannossamme ryhtyessämme laatimaan esillä olevan »Keskikoulun Yleistä historiaa».
Kirja on tarkoitettu käytettäväksi keskikouluissa sekä tyttökouluissa ja seminaareissa. Näissä opistoissa suoritettava historian oppimäärä lienee jotenkin yhtä laaja — joskin se toisissa tulee luetuksi perinpohjaisemmin kuin toisissa. Kun oppikirjaamme päätekstin ohella sisältyy sarja lukukappaleita, on niissä kouluissa, joissa tuntiluku on suurempi tai oppilaat henkisesti varttuneempia, mahdollista lisätä tarkemmin opittavaa ainesta sanotuista kappaleista.
Aineksen valinnassa olemme noudattaneet sitä mielestämme oikeata periaatetta, että ns. sivistyshistorialle on annettava oppikirjassa enemmän tilaa kuin tähän asti on ollut tavallista. Sotahistoriaa taas on supistettu. Kuitenkin on valtiollisten olojen kuvaus kaikkialla esityksen runkona. Erityistä huomiota on kiinnitetty runouden ja kuvaamataiteiden kehitykseen, jota sivistyselämän puolta näihin asti on varmaan liiaksi rajoitettu historian oppikirjoissa. Laajempaa sosiaalisten olojen kuvausta olemme sitä vastoin karttaneet, koska siihen kuuluvat asiat paremmin soveltuvat yläasteilla esitettäviksi oppilaiden ollessa varttuneempia. Kumminkin on kirjaamme otettu tärkeiden elinkeinojen kehitystä ja säätyluokkain tilaa koskevaa.
Yleensä on esitys pyritty keskittämään historiallisen kehityksen tärkeimpiin kohtiin. Paljon tapahtumain ja henkilöiden nimiä samoin kuin vuosilukuja on tämän takia jätetty pois, kun taas toisista asioista on puhuttu laajanlaisesti.
Täten esitys on myös pyritty saamaan havainnolliseksi. Havainnollisuutta lisännevät niinikään ne monet lukukappaleet, joita on sovitettu päätekstin väliin, mutta joita ei ole tarkoitettu läksyinä muistiinpantaviksi muuta kuin poikkeustapauksissa. Useat lukukappaleet ovat samalla näytteinä alkuperäisistä lähteistä. Samaa tarkoitusta varten on kirjaan pantu runsaanlaisesti kuvia ja karttoja.
Mitä muutoin esitystapaan tulee, olemme koettaneet tarkoin, vaikka lyhyesti selittää kaikki esille tulleet historialliset käsitteet, jottei oppilas jäisi epätietoiseksi siitä, mitä milläkin sanalla ymmärretään. Opettajan asia on tietenkin antaa lisäselityksiä, milloin ne osoittautuvat tarpeellisiksi.
Lopuksi pyydämme kiitollisuudella mainita, että lehtori K. O. Lindeqvist ja maisteri K. K. Aro ovat lukeneet suuren osan käsikirjoituksestamme ja tehneet meille useita arvokkaita huomautuksia.
Elokuussa 1915.
Tekijät.
Vaikka läksykappaleet ovat painetut suuremmalla ja lukukappaleet pienemmällä kirjasinlajilla, on selvyyden vuoksi läksykappaleiden eteen painettu merkki ● ja lukukappaleiden alkuun □.
Kustantaja.