VII

Džaising

Olkaamme yhtä lujauskoiset kuin hän, mestarini. Minkätähden pyytäisimmekään apua sotilailta? Meissä on itsessämme kyllin voimia siihen tehtävään, joka on meille ylhäältä annettu. Avaa temppelin portti, isä. Käske lyödä rumpua. Tulkaa, tulkaa, kansalaiset, palvomaan häntä, joka poistaa kaiken pelon teidän sydämistänne. Tulkaa, te Emon lapset!

Kansalaiset tulevat.

Ensimmäinen kansalainen

Tulkaa, tulkaa, meidät on kutsuttu.

Kaikki

Voitto olkoon Emon!

He laulavat ja tanssivat.

Laulu

Tumma emo tanssii alastonna sotatanterella,
Hänen lerkkuva kielensä palaa niinkuin tulen
punalieska,
Hänen mustat palmikkonsa häilyvät ilmoille ja
lakaisevat sammuksiin auringon ja tähdet, Veren punaiset virrat
vuotavat hänen pilventummista
jäsenistään,
Ja maailma järkkyy ja vapisee hänen askeltensa alla.

Džaising

Näettekö, kuinka uhrieläimet saapuvat temppelin luo kuninkaan palvelijoiden ajamina?

Kaikki huutavat.

Voitto olkoon Emon! Voitto olkoon kuningattaremme!

Raghupati

Riennä, Džaising, ja varusta kaikki uhritoimitusta varten.

Džaising

Kaikki on valmiina, isä.

Raghupati

Lähetä mies kutsumaan ruhtinas Nakšatraa minun nimessäni.

Džaising menee, kansalaiset laulavat ja tanssivat.

Govinda

Hiljaa, Raghupati! Uskallatko uhmata minun käskyäni?

Raghupati

Uskallan.

Govinda

Niinpä et kelpaa minun maahani.

Raghupati

En, minä kuulun siihen maahan, missä kuninkaan kruunu suutelee maan tomua. Kansalaiset! Käskekää tuoda tänne Emon uhrilahjat.

Rummut pärisevät.

Govinda

Hiljaa! (Seuralaisilleen.) Käskekää sotapäällikköni tulemaan. Raghupati, sinä pakotat minut kutsumaan sotilaita puolustamaan jumalan oikeutta. Minua se hävettää, sillä aseihin tarttuminen osoittaa ainoastaan ihmisen heikkoutta.

Raghupati

Sinä uskoton, oletko aivan varma siitä, että bramaaneista on sammunut heidän pyhän vihansa ikivanha tuli? Ei, sen lieska on loimahtava ilmoille minun sydämestäni ja polttava poroksi sinun valtaistuimesi. Ellei niin käy, niin heitän tuleen pyhät kirjamme ja bramaanin-ylpeyteni ja kaikki ne häpeälliset valheet, jotka jumalallisuuden valepuvussa täyttävät temppeliemme pyhät lippaat.

Sotapäällikkö Najan Rai ja armeijan toinen komentaja Tšandpal tulevat.

Govinda

Astu esiin sotilainesi estämään verenvuodatusta temppelissä.

Najan Rai

Anteeksi, majesteetti. Kuninkaan palvelija on voimaton jumalan temppelissä.

Govinda

Kenraali, sinun asiasi ei ole pohtia käskyäni. Sinun tehtävänäsi on toteuttaa mitä sanon. Yksinomaan minun asiakseni jää käskyjeni hyvien ja huonojen puolten arvosteleminen.

Najan Rai

Minä olen palvelijasi, kuninkaani, mutta ennen kaikkea olen ihminen. Minussa on järki ja velvollisuudentunto. Minulla on kuningas — ja minulla on Jumala.

Govinda

Luovuta siis miekkasi Tšandpalille. Hän on varjeleva temppeliä veren saastutukselta.

Najan Rai

Miksi Tšandpalille? Sinun kuninkaalliset esi-isäsi ovat antaneet tämän miekan minun esi-isilleni. Jos tahdot sen takaisin, annan sen sinulle. Olkaa todistajiani, te isäni, jotka asutte sankarien paratiisissa: minä luovutan kuninkaalleni sen miekan, jonka te olette pyhittäneet uskollisuudellanne ja urhoollisuudellanne.

Poistuu.

Raghupäti

Bramaanin kirous on jo alkanut vaikuttaa.

Džaising tulee.

Džaising

Eläimet ovat valmiit uhrattaviksi.

Govinda

Uhrattaviksi?

Džaising

Kuule minun harras pyyntöni, kuningas. Älä asetu ihmisenä jumaluuden tielle.

Raghupati

Häpeä, Džaising. Nouse ja pyydä minulta anteeksi. Minä olen sinun herrasi. Sinun sijasi on minun edessäni eikä kuninkaan jalkojen edessä. Sinä houkkio! Aneletko kuninkaalta lupaa Jumalan palvelukseen? Jätä palvonta ja uhraus. Odottakaamme ja katsokaamme, mihin hänen ylpeytensä lopulta johtaa. Tule!

Poistuvat.