XI
Leiri.
Kantši (Kanja Kubdžan sanansaattajalle)
Sano kuninkaallesi, ettei hänen tarvitse ottaa meitä vastaan nimenomaan vierainansa. Me olemme palaamassa valtakuntiimme, mutta viivähdämme tässä vapauttaaksemme kuningatar Sudaršanan siitä orjuudesta ja alennuksesta, johon hän on täällä tuomittu.
Sanansaattaja
Teidän korkeutenne suvainnee muistaa, että ruhtinatar on isänsä luona.
Kantši
Tytär voi jäädä isänsä kotiin vain kunnes menee naimisiin.
Sanansaattaja
Mutta hänen suhteensa isänsä perheeseen pysyy yhä ennallaan.
Kantši
Hän on nyt katkaissut kaikki sellaiset suhteet.
Sanansaattaja
Sellaisia suhteita, teidän korkeutenne, ei milloinkaan voida katkaista haudan tällä puolen; ne voivat jäädä toisinaan epämääräisiksi, mutta niitä ei käy koskaan täysin tuhoaminen.
Kantši
Jos kuningas päättää olla luovuttamatta tytärtänsä minulle suosiolla, niin meidän kšatrijain oikeamielisyyden lakikirja velvoittaa minut käyttämään väkivaltaa. Voit pitää tuota viimeisenä sananani.
Sanansaattaja
Suvaitkaa olla unohtamatta, teidän korkeutenne, että kuningastammekin velvoittaa sama laki. On turhaa edellyttää, että hän luovuttaa tyttärensä pelkkien uhkaustenne vuoksi.
Kantši
Sano kuninkaallesi, että olen odottanut sellaista vastausta.
Sanansaattaja lähtee.
Suvarna
Kantšin kuningas, minusta näyttää siltä, että uskallamme liian paljon.
Kantši
Mitäpä iloa olisi koko tästä seikkailusta, ellei olisi niin laita?
Suvarna
Ei tarvitse olla kovinkaan rohkea haastaakseen taisteluun Kanja Kubdžan — mutta…
Kantši
Jos »mutta» kerran alkaa sinua peloittaa, niin tuskin löydät tästä maailmasta kyllin turvallista loukkoa.
Eräs sotilas saapuu.
Sotilas
Teidän korkeutenne! Olen vastikään saanut tietää, että Košalan, Avantin ja Kalingan kuninkaat ovat sotajoukkoineen tulossa tännepäin.
Poistuu.
Kantši
Sitä juuri pelkäsinkin! Sudaršanan pakoa koskeva tieto on levinnyt kaikkialle — me joudumme yleiseen kahakkaan, ja lopulta kaikki epäilemättä haihtuu savuksi.
Suvarna
Nyt on kaikki turhaa, teidän korkeutenne. Nuo eivät ole hyviä uutisia. Uskon aivan varmaan, että hallitsijamme itse on salaa levittänyt tietoa kaikkialle.
Kantši
Miksi? Mitä hyötyä hänellä voi siitä olla?
Suvarna
Ahnaat repivät toisensa kappaleiksi yleisessä kateessa kahakassa — ja hän käyttää tilaisuutta hyväkseen vieden saaliin takaisin.
Kantši
Nyt selviää, minkätähden kuninkaanne ei milloinkaan näyttäydy. Hänen juonenansa on monistua joka taholla — pelko saa hänet näkymään kaikkialla. Mutta minä väitän vieläkin, että kuninkaanne on pelkkää petosta alusta loppuun asti.
Suvarna
Mutta suvaitsetteko, teidän korkeutenne, päästää minut menemään?
Kantši
Minä en voi laskea sinua menemään — minulla on sinusta hieman hyötyä tässä jutussa.
Sotilas tulee.
Teidän korkeutenne, edellisten lisäksi ovat saapuneet vielä Virat,
Pantšal ja Vidarbha. He ovat leiriytyneet virran toiselle rannalle.
Poistuu.
Kantši
Aluksi meidän kaikkien tulee taistella yhdessä. Kunhan Kanja Kubdžasta on suoriuduttu, keksimme varmaan jonkin keinon päästäksemme tästä pulasta.
Suvarna
Minä pyydän teitä: älkää pakottako minua yhtymään suunnitelmiinne — olen onnellinen, jos jätätte minut oman onneni nojaan — olenhan halpa olento raukka — mikään ei voi —
Kantši
Kuulehan, sinä teeskentelijöiden kuningas, keinot ja välineet eivät ole milloinkaan kovin kunnioitettavia — tiet, portaat ja muut sellaiset kelpaavat ainoastaan jalkojemme tallattavaksi. Sinunlaistesi miesten käyttämisestä suunnitelmissa on se hyöty, ettei tarvitse pukea ylleen naamiota eikä teeskennellä. Pääministerini kanssa neuvotellessani sitävastoin menettelisin typerästi, jos käyttäisin varkaudesta puhuessani vähemmän arvokasta nimeä kuin »yleinen menestys». Minä lähden nyt siirtelemään ruhtinaita kuin šakkilaudan talonpoikia; peli ei varmaankaan voi jatkua, jos kaikki napelot tahtovat päästä liikkumaan kuninkaina!