XV
Raghupati ja Džaising.
Raghupati
Ylpeyteni kuppuroi loassa. Minä olen häpäissyt bramaaniuteni. Minä en ole enää mestarisi, poikani. Eilen minulla oli valta sinua käskeä. Tänään voin ainoastaan anoa sinulta suosionosoitusta. Minusta on sammunut se valo, joka soi minulle oikeuden uhmata kuninkaan valtaa. Savesta tehty lamppu voidaan täyttää ja sytyttää yhä uudelleen, mutta sammunut tähti on iäksi mennyt. Minä olen sammunut tähti. Elämämme päivät ovat pelkkää korurihkamaa, jumalan lahjoista kaikkein arvottomimpia, mutta sittenkin minun täytyi polvillani rukoilla kuninkaalta yhtä ainoata päivää. Älä salli tämän päivän kulua suotta! Pese sen häpeäntumma otsa kuninkaan punaisella verellä, ennenkuin se ehtii painua pois! Miksi vaikenet, poikani? Vaikka luovunkin asemastani mestarinasi, eikö minulla ole isänäsi oikeus vaatia sinulta kuuliaisuutta — minulla, joka olen sinulle enemmän kuin isä, koska olen orvon isä? Ah, se ihminen on kerjäläisistä kehnoin, jonka täytyy anella itselleen rakkautta. Sinä olet yhä vaiti, poikani? Niinpä polvistun sinun eteesi, sinun, joka et ollut polveni korkuinen, kun sinut ensimmäisen kerran suljin syliini.
Džaising
Isä, älä kiduta sydäntäsi, joka on jo särkynyt! Jos jumalatar janoaa kuninkaallista verta, tuon sitä sille ennen iltaa. Minä tahdon maksaa kaikki velkani, niin, viimeisenkin kolikon. Ole valmiina, kunnes palaan! Minä en viivy kauan.
Poistuu. Ulkona pauhaa myrsky.
Raghupati
Hän on vihdoinkin herännyt, se peloittava. Hänen kirouksensa kiitävät vinkuen läpi kaupungin. Ahnaat raivottaret pudistelevat kaikin voimin maailmanpuun paukkuvia oksia saadakseen tähdet kirpoamaan alas. Suuri Emo, minkätähden jätitkään kansasi niin pitkäksi ajaksi epäilykseen ja häpeään? Älä jätä palvelijasi asiaksi kohottaa miekkaasi! Suorittakoon voimallinen käsivartesi oman työnsä! — Minä kuulen askelia.
Aparna tulee.
Aparna
Missä on Džaising?
Raghupati
Poistu, sinä paha enne! (Aparna menee.) Entäpä jos Džaising ei enää palaa? Ei, hän ei riko lupaustansa. Voitto olkoon sinun, Suuri Kali, kaiken menestyksen antaja! —
Mutta jos sattuu este hänen tiellensä? Jos vartijat saavat hänet kiinni ja surmaavat? — Voitto olkoon sinun, sinä valpas jumalatar, voittamaton Emo! Älä salli maineesi joutua häpeään ja vihollistesi pilkata itseäsi! Jos lapsesi eivät enää sinusta ylpeile eivätkä sinuun usko, vaan kumartavat häpeällisesti kapinoitsijoita, niin kuka jääkään tähän orpoon maailmaan kantamaan sinun lippuasi? — Minä kuulen hänen askeleensa. Niinkö pian? Palanneeko hän tyhjin toimin? Ei, se on mahdotonta. Sinun ihmeesi ei tarvitse aikaa, oi aikojen valtiatar, sinä peloittava jumalatar, jonka kaulanauha on ihmisten kalloista tehty.
Džaising syöksyy sisään.
Missä on veri, Džaising?
Džaising
Se on mukanani. Päästä käteni, minä uhraan sen itse. (Menee temppeliin.) Täytyykö sinun saada kuninkaallista verta, Suuri Emo, sinä, joka ruokit maailmaa rinnoillasi? — Minä kuulun kuninkaalliseen heimoon, olen kšatrija. Esi-isäni ovat istuneet valtaistuimilla, ja äitinikin suvussa on ihmisten valtiaita. Minun suonissani virtaa kuninkaallinen veri. Ota se ja sammuta janosi ikiajoiksi!
(Iskee veitsen rintaansa ja kaatuu.)
Raghupati
Džaising! Sinä säälimätön, sinä kiittämätön! Olet tehnyt kaikkein
synkimmän rikoksen. Sinä surmaat isäsi! — Suo minulle anteeksi,
Džaising, rakkaani! Tule syliini jälleen, sinä sydämeni ainoa aarre.
Salli minun kuolla edestäsi!
Aparna tulee.
Aparna
Minä menetän järkeni. Missä on Džaising? Missä hän on?
Raghupati
Tule, Aparna, tule lapsukaiseni, huuda häntä rakkautesi koko voimalla! Kutsu hänet takaisin elämään! Ota hänet, vie hänet minulta, kunhan hän jää elämään!
Aparna astuu temppeliin ja vaipuu pyörtyneenä permantoon.
Raghupati (Takoo otsaansa kivilattiaan.)
Anna hänet, anna hänet, anna hänet! — Anna hänet minulle takaisin! (Nousee ja puhuttelee kuvaa.) Katsokaa, kuinka se seisoo tuossa, tuo typerä kivi — kuurona, mykkänä ja sokeana — koko kärsivän maailman itkiessä sen ovella — kaikkein jaloimpien sydänten murskautuessa sen paatisiin jalkoihin. Anna minulle takaisin Džaising! Ah, kaikki on turhaa. Katkerimmat tuskanhuutomme häipyvät tyhjyyteen — siihen tyhjyyteen, jota suotta yritämme täyttää noilla kivisillä valhekuvilla. Pois ne! Pois nuo hedelmättömät haaveet, jotka kiveksi jähmettyen painostavat maailmaamme!
Hän heittää jumalankuvan ulos ja astuu temppelin pihalle.
Gunavati tulee.
Gunavati
Voitto olkoon sinun, korkea jumalatar! — Mutta missä onkaan jumalatar?
Raghupati
Täällä ei ole mitään jumalatarta.
Gunavati
Tuo hänet takaisin, isä! Minä olen saapunut uhrilahjoineni. Olen tullut vihdoinkin lepyttämään hänen vihaansa oman sydämeni verellä. Saakoon hän tietää, että kuningatar on lupaukselleen uskollinen. Armahda minua ja tuo jumalatar takaisin vain täksi ainoaksi yöksi! Sano minulle, missä hän on.
Raghupati
Hän ei ole missään, ei taivaissa eikä maan päällä.
Gunavati
Eikö jumalatar ollut tässä temppelissä, mestari?
Raghupati
Jumalatarko? — Jos missään maailmassa olisi oikea jumalatar, sallisiko hän tällaisen paikan anastavan nimensä?
Gunavati
Älä minua kiduta! Kerro minulle totuus: eikö jumalatarta ole olemassa?
Raghupati
Ei, ei yhtäkään.
Gunavati
Kuka siis täällä olikaan?
Raghupati
Ei mikään, ei mikään.
Aparna tulee temppelistä.
Aparna
Isä!
Raghupati
Rakas lapseni! »Isä» — niinkö sanoit? Soimaatko minua tuolla nimellä? Poikani, jonka olen surmannut, on jättänyt tuon rakkaan soinnun sinun suloiseen ääneesi.
Aparna
Isä, lähde tästä temppelistä! Lähtekäämme yhdessä!
Kuningas tulee.
Govinda
Missä on jumalatar?
Raghupati
Jumalatarta ei ole missään.
Govinda
Mutta mistä tämä verivirta?
Raghupati
Džaising, joka palavasti rakasti sinua, kuningas, on surmannut itsensä.
Govinda
Surmannut itsensä? Minkätähden?
Raghupati
Surmatakseen sen valheen, joka imee ihmisten elämänverta.
Govinda
Džaising on suuri. Hän on voittanut kuoleman. Minä annan kukkani hänelle.
Gunavati
Kuninkaani!
Govinda
Rakkaani!
Gunavati
Jumalatarta ei ole enää olemassa.
Govinda
Hän on särkenyt säälimättömän kivivankilansa ja tullut takaisin naisen sydämeen.
Aparna
Isä, tule pois!
Raghupati
Tule, lapseni! Tule, Emo! Minä olen sinut löytänyt. Sinä olet
Džaisingin viimeinen lahja.