XV

Ruhtinaiden kokous.

Vidarbha

Mistä johtuukaan, ettei sinulla ole mitään koruja, Kantšin kuningas?

Kantši

Se johtuu siitä, etten toivo mitään. Korut vain tekisivät tappioni häpeän kaksinkertaiseksi.

Kalinga

Sinun varjostimen-pitelijäsi sensijaan näyttää somistautuneen perinpohjin — onhan hän pelkän kullan ja jalokiven peitossa.

Viral

Kantšin kuningas haluaa osoittaa ulkonaisen kauneuden ja suurenmoisuuden mitättömyyttä ja vähäarvoisuutta. Miehuudestaan ylpeillen hän on poistanut kaikki ulkonaiset koristeet jäsenistään.

Košala

Minä ymmärrän varsin hyvin hänen viekkautensa: hän yrittää osoittaa omaa arvoansa esiintymällä ankaran yksinkertaisessa asussa jalokivillä koristettujen ruhtinaiden joukossa.

Pantšala

Minä en voi ylistää hänen viisauttansa tässä asiassa. Kaikki tietävät, että naisen katseet ovat kuin koiperhoset: syöksyvät suin päin jalokivien ja kullan hohteluun.

Kalinga

Mutta kuinka kauan meidän pitääkään vielä odottaa?

Kantši

Älä käy kärsimättömäksi, Kalingan kuningas — viivytyksen hedelmät ovat hempeät.

Kalinga

Jos tietäisin varmaan hedelmän saavuttavani, voisin sen sietää. Mutta koska on kovin epäiltävää, että milloinkaan pääsen hedelmää maistamaan, himoitsen sanomattomasti saada hänet nähdä.

Kantši

Sinähän olet vielä nuori — sinun iälläsi rauenneet toiveet palaavat alinomaa luoksesi kuin julkea nainen; me sitävastoin olemme jo aikoja sitten jättäneet taaksemme sen vaiheen.

Košala

Kantši, etkö huomannut vast'ikään istuimesi vavahtavan? Onko kysymyksessä maanjäristys?

Kantši

Maanjäristys? En tiedä.

Vidarbha

Tai kenties on vielä jokin ruhtinas tulossa sotajoukkoineen.

Kalinga

Sinun otaksumasi on varsin todennäköinen, lukuunottamatta sitä seikkaa, että olisimme siinä tapauksessa asian jo kuulleet kuuluttajalta tai sanansaattajalta.

Vidarbha

Minä en voi pitää tuota erikoisen hyvänä enteenä.

Kantši

Kaikki näyttää pahaenteiseltä pelokkaan silmiin.

Vidarbha

Minä en pelkää mitään muuta kuin Kohtaloa, johon nähden rohkeus tai sankaruus on yhtä hyödytöntä kuin mieletöntäkin.

Pantšala

Kuulehan, Vidarbha, älä huoli himmentää tämän päivän onnellisia tapahtumia epämieluisilla ennusteluillasi.

Kantši

Minä en ota milloinkaan lukuun näkymätöntä, ennenkuin se on tullut nähdyksi.

Vidarbha

Mutta silloin voi jo olla liian myöhäistä mitään tehdä.

Pantšala

Emmekö ole kaikin käyneet asiaan erikoisen hyväenteisenä hetkenä?

Vidarbha

Luuletko varautuneesi kaikkia mahdollisia vaaroja vastaan käymällä asiaan hyväenteisenä hetkenä? Ikäänkuin —

Kantši

Sinun olisi parasta jättää »ikäänkuin»: vaikka se onkin oma luomuksemme, se usein osoittautuu tuhoksemme ja turmaksemme.

Kalinga

Eikö kuulu soitantoa jostakin ulkoa?

Pantšala

Epäilemättä siltä kuuluu.

Kantši

Niinpä kuningatar Sudaršana vihdoinkin lähestyy. (Hiljaa Suvarnalle.)
Kuulehan, Suvarna, sinä et saa piiloutua taakseni pieneksi tekeytyen.
Varjostinhan ihan vapisee kädessäsi!

Taatto tulee soturiksi puettuna.

Kalinga

Kuka tuo on? — Kuka olet?

Pantšala

Kuka tuo on, joka uskaltaa kutsumatta astua tähän saliin?

Virat

Hämmästyttävän häpeämätön! Estä miestä astumasta kauemmaksi, Kalinga.

Kalinga

Te olette kaikki minua vanhemmat — on soveliaampaa, että te sen teette.

Vidarbha

Kuunnelkaamme, mitä hänellä on sanottavana.

Taatto

Kuningas on saapunut.

Vidarbha (säpsähtäen)

Kuningas?

Pantšala

Mikä kuningas?

Kalinga

Mistä hän tulee?

Taatto

Minun kuninkaani!

Virat

Sinun kuninkaasi?

Kalinga

Kuka hän on?

Košala

Mitä tarkoitat?

Taatto

Te tiedätte kaikki ketä tarkoitan. Hän on tullut.

Vidarbha

Onko hän tullut?

Košala

Mitä hän aikoo?

Taatto

Hän on kutsunut teidät kaikki luoksensa.

Kantši

Kutsunut meidät, tosiaanko? Millaisin lauseparsin hän on suvainnut meidät kutsua?

Taatto

Te voitte käsittää hänen kutsunsa miten haluatte — kukaan ei teitä estä — hän on valmis tervehtimään teitä kaikin eri tavoin teidän erilaisten makujenne mukaisesti.

Virat

Entä kuka olet sinä?

Taatto

Minä olen eräs hänen kenraaleistaan.

Kantši

Kenraaleistaan? Valehtelet! Luuletko meitä peloittavasti? Kuvitteletko, etten näe valepukusi läpi? Me tunnemme kaikin sinut varsin hyvin — ja sinä paneudut »kenraaliksi» meidän nähtemme!

Taatto

Sinä olet tuntenut minut aivan oikein. Kukapa olisikaan niin arvoton kuin minä kuljettamaan kuninkaani käskyjä? Mutta sittenkin hän on antanut minulle nämä kenraalinvarusteet ja lähettänyt minut tänne; hän on valinnut minut suurempien kenraalien ja mahtavampien soturien seasta.

Kantši

Hyvä, me tulemme sopivan tilaisuuden sattuessa noudattamaan soveliaisuuden ja hyväntahtoisuuden vaatielmia — mutta nyt me olemme tärkeätä asiaa toimittamassa. Hänen on odotettava, kunnes tämä pieni toimitus on ohi.

Taatto

Kerran kutsuttuaan hän ei odota.

Košala

Minä tottelen hänen kutsuansa; minä lähden heti.

Vidarbha

Kantši, minä en voi suostua ehdotukseesi, että odottaisimme, kunnes olemme asiastamme suoriutuneet. Minä lähden.

Kalinga

Te olette minua vanhemmat — minä lähden kerallanne.

Pantšala

Katsohan taaksesi, Kantšin ruhtinas, sinun kuninkaallinen varjostimesi makaa permannon pölyssä; sinä et ole huomannut, kuinka varjostimen-pitelijäsi on hiipinyt tiehensä.

Kantši

Olkoon menneeksi, kenraali. Minäkin lähden — mutta en häntä kunnioittamaan. Minä lähden kohtaamaan häntä taistelukentällä.

Taatto

Sinä tulet kohtaamaan kuninkaani taistelukentällä; se ei olekaan mikään kehno paikka vastaanottoasi varten.

Viral

Kuulkaahan, ystävät, me kenties pakenemme kaikki kuviteltua kauhua — näyttää siltä, kuin Kantšin kuningas aikoisi saada siitä itselleen voiton.

Pantšala

Hedelmän ollessa ihan saatavissa saattaa olla pelkurimaista ja typerää poistua sitä poimimatta.

Kalinga

On parempi liittyä Kantšin kuninkaan seuraan. Hänellä on varmaan jokin määrätty suunnitelma ja tarkoitus, koska hän tekee ja uskaltaa ylen paljon.