VIIMEINEN KOHTAUS.
Edelliset, Kaski, Vingler.
KASKI (ulkona). Johan päivä alkaa valjeta, herra herrassyörinki. (Tulee sisään). Eivätkö, lempo vieköön, ole tukkanuottaisiila. Erillenne, hyvät herrat!
VINGLER (tulee joutuisasti). Mikä täällä on, mikä hätänä, yövartija toi juuri nyt sanoman minulle, ja minä läksin joutuisasti teitä vapauttamaan — kuka teille pahaa tekee, herra Ruotsila?
RUOTSILA. Ei kukaan, me sovimme vaan.
VINGLER. Mitä?
LIND. Ja sovimmekin oikein sydämestämme.
RUOTSILA. Ja jos ennen olisimme joutuneet suuta-suuksin asiasta, niin olisimme sen jo ennen sopineet pois.
LIND. Vanginvartija, nuo riitakirjat kenkkäämme teille puun lisäksi.
KASKI. Niin tulkaa nyt alas herra polisisihtierin tykö; herrassyörinki
Vingler on puhunut teidän edestänne ja te olette vapaat.
LIND ja RUOTSILA (menevät kumpikin vuoteellensa ja pukevat päällystakit yllensä).
VINGLER (työkkää vihassa keppinsä laattiaan). Jos nämä tolvanat eivät olisi päässeet yhteen, olisi tämä mehevä asia vielä kestänyt jonkun seitsemän vuotta. Se hiiden hyväsydämmisyys hävittää meidät asianajajat kokonansa. Ja minä juuttaan narri riensin vielä näin laskemaan nämä pöllöt irti.
LIND ja RUOTSILA (valmiit lähtemään paikalta). Jääkää hyvästi herra herrassyörinki Vingler! (Menevät).
Esirippu alas.