9. RUNO
v. 4. Pirtissä on kaksi kattoa, välikatto ja ulkokatto.
vv. 5-8. K. VIII: 139-146.
v. 21. Raudan syntysanoja ei muistanut; k. VIII: 135-138.
vv. 27-34. K. I: 31 ja seur., ja XVII: 123-128.
v. 32. Alisten sekä ylisten ilmakertain.
vv. 38-42. Si'itti ja synnytti itsestänsä.
v. 59. K. vv. 29, 30.
vv. 71-76. Oli kauvan suossa, kenenkään tietämättä sitä raudaksi.
v. 112. Ihminen oli myös Luonnottarien synnyttämä, ja siitä runo häntä sanoo raudan veljeksi, suvuksi tahi heimoksi (vv. 119, 120).
v. 127. Vahingolliset elävät arveltiin Hiiden hallittavina olevan.
v. 142. Tarkoittanee vanhaa satua, jonka mukaan koira olisi vannonut johon kuhun ei koskevansa ja sitte sen kuitenki syödä hotaisnut.
vv. 143, 144. Ihmistä; k. v. 112.
vv. 151-176. Herjaus- eli kehnonsanat, joilla loitsija toivoo jonkun aineen tahi elävän paremmin vallita taitavansa, kun muistuttaa sitä entisestä huonoudestansa.
vv. 159, 160. K. vv. 47-56.
vv. 165-168. K. vv. 65-84.
vv. 171-176. K. vv. 95-120.
v. 181. Sitä, joka on yhtä syntyperää sinun kanssasi; k. v. 112.
vv. 183-190. Raudan pelotussanoja.
vv. 191-226. Veren salpaus- ja uhkaussanoja.
vv. 208-212. Jonkun tarinallisen muinaistapauksen muistelmaa.
vv. 213-218. Sanat, jotka luettiin tulikuumalla raudalla haavaa polttaissa.
v. 232. Tammenkuorella on jumoova eli kokoova, veren ja muissa vuodoissa avullinen voima, ja sama voima on tuhatlatva- eli kärsäheinälläki (v. 234).
vv. 235, 236 ja 242-244. Kaukaa ulkomailta saadut aineet jo silloinkin olivat erinomaisessa arvossa.
v. 243. Monet tietäjät olivat niihin loitsuluvuillansa voimaa lisänneet, jota eri sanalla nimitettiin voidetten lukemiseksi eli katsomiseksi.
vv. 251, 252. Niin väkeviä, että kallioin halkeematki niillä voideltuina liittyivät yhteen.
vv. 263-270. Turvasanat. Omiin voimiinsa luottamista pidettiin vaarallisna; k. VIII: 111-114 ja 169-176.
vv. 275-280. K. XLV: 73-92.
vv. 291, 292. Jotta ei tulisi vikaa eli haittaa jälkeenpäin tuntumaan.
vv. 299-312. Kiitossanoja.
vv. 315-322. Monessa muussaki tilassa Väinämöinen osotti huolta jälkeisistänsä pitävän.