GUNNAR MASCOLL SILFVERSTOLPE (1893—1942)
Rovio.
Milloin päivän sätehet alkoi paistaa tuoden kevätvalon, isäni mun poltti lehdet menneen vuotiset.
Liekki paloi suhisten.
Savu nousi lehtein
poltettujen
sinivuokon kalpeahan
valoon ilmojen.
Iltaa samankaltaist' ei.
Ojan vesi loisti
ruusuisena.
Tuuli hiljaa yöhön lintuin
hauraat äänet vei.
Tunteissani tuoksun sen vavahdan ma vielä onnellisna. Kodin kalvas kevät siintää yöstä muistojen.
(Suom. Elina Vaara)