SATA RUNOA
VALIKOITUJA MAAILMANKIRJALLISUUDESTA
Suomentanut
Valter Juva
Ensimmäisen kerran julkaissut
Werner Söderström Osakeyhtiö 1916.
Kokoelmaan otetut runonäytteet kuuluvat, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, n. s. klassilliseen ynnä aikaisempaan romanttiseen kirjallisuuteen. Vastaisuudessa on suomentajalla aikomus julkaista täydentävä lisäkokoelma, johon tulisi myöskin näytteitä maailmankirjallisuuden uusimpien runoilijoin laulurunoudesta.
Olen yleensä tahtonut saattaa suomalaiselle lukijalle tunnetuksi eri aikojen ja maiden lyyrikoita, heitä todella edustavien runojen kautta. Vihjaus maailmankirjallisuuden suurmiesten runoelmiin on omansa laajentamaan mielikuvitusta ja rikastuttamaan tunne-elämää.
Kirja muodostaa kylläkin kirjavan mosaikkiteoksen. Sen yhtenäisyys ja tasasuhtaisuus voisi parhaassakin tapauksessa jäädä yksinomaan sen varaan, missä määrin, valintaa tehtäessä, on pysytty suomentajan omassa tunnelmapiirissä. Tämäntapaisissa valikoimissa ei kuitenkaan mainittu seikka saa vaaliin ratkaisevasti vaikuttaa.
*Goethen* »Faustista» otetuissa suomennoksissa olen saanut eräitä kärkikohtia Kaarlo Koskimieheltä, »Thulen kuninkaassa» sen ohella Eino Leinolta ja O. Manniselta. Runossa »Kylälehmuksen alla» on suomennoksen pohja Kaarlo Koskimiehen.
*Schillerin* »Kello-laulussa» olen lainannut Oksaselta yhtä ja toista, vaikka lainaukset eivät aina tule selvästi näkyviin.
*Vörösmartyn* »Julistuksessa» on eräitä säkeistöjä ja käänteitä lainattu Arvi Jännekseltä.
*Heinen* runossa »Lorelei» on loppusointupari lainattu Suoniolta.
*Runebergin* suomennokset perustuvat aikaisempiin yrityksiini vv. 1885 ja 1905. Nykyisessä muodossaan ne ovat sovittelukokeita, joissa olen käyttänyt hyväkseni Paavo Cajanderin ja O. Mannisen y. m. suomennoksia.
*Rydbergin* »Tontussa» olen saanut pari kohtaa Paavo Cajanderilta sekä runossa »Aallotar tytölle» kaksi tärkeätä säettä Kaarlo Koskimieheltä.
Suomen runokieli on aikaisemmin omistanut suuren joukon uusia sanoja ja muotoja. Nykyaikana eräillä tahoilla ei enää sallittaisi uusia käytäntöön otettaviksi. Missä loppusointuja on olemassa, tulisi näitä kuitenkin säilyttää, ottamalla ne visusti talteen. Varovaisuuden oikeutetut vaatimukset tunnen ja tunnustan.
Helmikuulla 1916.