TUHKIMUS-TÄHKIMYS KIUKAAN PERÄSSÄ
Yhden-laatuisia, tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme seuraavilla kansoilla:
Unkarilaisilla: Vertaele Ungarische Sagen und Märchen. Aus der Erdélyischen Samlung übersetzt von G. Stier. Berlin, 1850, N:o 5 ss. 41-45, "Die drei Königstöhter."
Puolalaisilla: Vertaele Polnische Volksaagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von F.H. Lewestam. Berlin, 1839. Drittes Buch, N:o 7, sivut 123-127, "Die Eiche und der Schaafpelz."
Ruotsalaisilla: Vertaele Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, samlade och utgifna af G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, I D. 2 h. Stockholm 1849, — N:o 21, sivusta 405-420, ja sivuja 420-428, "Den lilla Guld-Skon."
Ranskalaisilla: Katso Märchensaal aller Völker für Jung und Alt von Dr. H. Kletke. Berlin 1845, Erster B. siv. 149-163, "Finette Aschenbrödel."
Saksalaisilla: 1. Katso Deutsche Volks-Märchen. Bearbeitet von
Franz Hoffmann. Dresden 1846, siv. 73-85, "Aschenbrödel." — 2.
Katso Kinder- und Hausmärchen gesammelt durch die Brüder Grimm.
Göttingen, 1850, Erster Band, N:o 21, siv. 136-145, "Aschenputtel."
IHMEELLINEN KOIVU
Venäjän Karjalasta.
Selityksiä: 1, huotrahani = tuppeeni. 2, kes'itse = keskite. 3, katraasta = karjasta, laumasta. 4, sialtane = asettane paikallensa. 5, kamanan = oven pielen. 6, ollee = lienee. 7, kaikenjytyistä = kaikenlaista. 8, lomotti = hajotti. 9, ativoina = anoppina. 10, huommenuksella = huommenna. 11, kedut = nah'at.
Jälkimaine: Leski-akasta on useimmissa Karjalan-puoleisissa tarinoissa paljon puhetta. Luultavasti tarkoitetaan sillä nimellä jota-kuta tietäjä-akkaa, jolta nuori väki kävi neuvoja kysymässä. — Jos hyvinkin sillä nimellä välistä kuitenkin sanottanee leski kuningatartakin, emme voi tarkkaan päättää; se vaan, että aina kuvaellaan Leski-akkaa viisaana tiedonantajana, milloin vaan puheeksi tulee.
KUMMALLINEN TAMMI
Venäjän Karjalasta.
KOLMET SISARUKSET
Hämeestä.
MERESTÄ-NOUSIJA-NEITO
Venäjän Karjalasta.
Yhden-tapaisia, tähän verrattavia tarinoita on muillakin kansoilla, niinkun Unkarilaisilla: Katso Magyarische Sagen und Märchen von Johann Grafen Mailath. Stuttgart und Tübingen 1837, ss. 209-213, "Die Gaben."
Böhmialaisilla: Katso Gerle, Volksmärchen der Böhmen. Prag 1819, Th. II, N:o 5, "Die goldene Ente."
Turjalaisilla: Katso Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folke-eventyr. Christiania 1852, N:o 57, ss. 347-354, "Buskebruden."
Ruotsalaisilla: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, I del., ss. 107-138, N:o 7, "Prinsessan som gick upp ur hafvet."
Saksalaisilla: 1. Katso Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845, sivut 83-87, N:o 19, "Die beiden Bräute." 2. — Katso Kinder- und Hausmärchen von den Brüdern Grimm, Göttingen 1850, II Band, ss. 275-280, N:o 135, "Die weisse und die schwarze Braut." — 3. Katso samaa kirjaa I Band ss. 64-72, N:o 11, "Brüderchen und Schwesterchen;" ja I Band, ss. 79-86, N:o 13 "Die drei männlein im Walde."
Ranskalaisilla: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845, I Band, sivut 167-179, "Rosette."
Selityksiä: 1. kuosalin = rukin. 2. jaksa = riisu. 3. paikan = huivin. 4. uksi = ovi. 5. pieluksiin = pään alaisiin. 6. kaatiot = housut, puksut. 7. kaarneeksi = korpiksi. 8. kuita = joita.
Jälkimaine: Yhtä-pitäväinen, vaikka vaellinaisempi toisinto on tunnettu pohjois-Hämeessä, se vaan että Syöjätärtä siinä sanotaan Pahaseksi eli Pahasen vaimoksi.