KEWÄ-LAULU
Jo päivä (1) ilman lämmittää,
Jo taas nyt virkos maa,
Ja taas nyt virkos maa,
Jo järvistämme lähti jää,
Ja kasvut hengen saa,
Ja aallot vahvat, vahto-päät,
Ja hopiaiset hohto-jäät,
Ne kirmailivat kilvassa,
Kuin pilvet myrsky-ilmassa.
Nyt niityt, pellot vihottaa
Ja virvotusta juo,
Ja tanner puita lihottaa
Ja kukkasia luo,
Ja päivä kulta-virrallaan
On saanut ruohot kasvamaan,
Ja perho kulta-siivillään
On tullut niihin lentämään.
Nyt linnun laulut herättää
Jo päivän nousemaan,
Ja ilo laulun elättää
Ja saa sen kaikumaan;
Ja sydän lyö ja ihastuu,
Ja riemua on täynnä suu,
Ja toivo nostaa siipiään
Jo kesän helmaan lentämään.
J. F. Granlund
(1) Aurinko.
[Ensikerran painettu 1863 Tähti sanomaan n:o 6.]